Ruususen uni
Alkuteos ilmestynyt 2017. Suomentanut Ilkka Rekiaro. Alkuperäiskansi: Jim Tierney. Kannen kuva: Federico Bebber. Sidottu, kansipaperi.
Goodreads Choice Award (paras kauhukirja) 2017. Bram Stoker -palkintoehdokas 2018.
KUVITTELE MAAILMA ILMAN NAISIA
DOOLING, APPALAKIT, USA. Unelias pikkukaupunki muuttuu eräänä päivänä kauhun näyttämöksi, kun tytöt ja naiset eivät enää havahdu unesta. Nukahtaessaan he koteloituvat kuin perhoset, eikä heitä missään nimessä kannata herättää. Miehet jäävät omilleen pandemiaksi kasvaneeseen kaaokseen ja joutuvat tekemään kipeitä päätöksiä – mutta selittämätön, ihmiskunnan kahtia jakava tulikoe on vasta alkanut.
Kun maailma hajoaa kahdeksi todellisuudeksi, voittaako miesten vai naisten puolisko selviytymistaiston? Vai onko tästä julmasta jaosta edes mahdollista selviytyä voittajana?
"Kauhukertomusten kaunotar." – USA Today
"Runsas ja värikylläinen eepos; kuin jättikokoinen Happy Meal -ateria." – Guardian
"Kingit kirjoittavat yhdessä saumattoman luontevasti. Kun action alkaa, tarina mennä jyristää kuin juna." – Publishers Weekly
"Kireätahtinen, räjähtävä loppunäytös tunteikkaine jälkimaininkeineen tiivistää viimeisiin lukuihin kahden Kingin parhaat puolet." – USA Today
Käyttäjät lukeneet myös
Stephen King
Stephen King (Yhdysvallat, s. 1947) on tuottelias ja suosittu kauhukirjailija. Kingin monissa teoksissa on havaittavissa selvä sanoma: joskus kohteena on perheväkivalta, joskus vanhusten huono kohtelu, joskus yleinen suvaitsemattomuus ja heikompien sortaminen.
Kingin perhe asui eri paikkakunnilla, kunnes he muuttivat pysyvästi Mainen Durhamiin. Koululainen Stephen luki innokkaasti EC Comicsin kauhusarjakuvia ja alkoi kirjoittaa itse tarinoita. Stephen valmistui lukiosta vuonna 1966 ja opiskeli englantia Mainen yliopistossa, mistä valmistui vuonna 1970. Vuonna 1971 hän avioitui Tabitha Sprucen kanssa. King työskenteli englanninopettajana ja hankki lisätuloja kirjoittamalla lehtinovelleja.
Muita teoksia kirjailijalta Stephen King
Kirja-arviot ja kommentit
Stephen Kingin ja Owen Kingin Ruususen uni on 752 sivua pitkä. Tarinassa Auroraksi kutsuttu epidemia saa naiset nukahtamaan ja koteloitumaan. Myös naistenvankilassa, joka on yksi merkittävä tapahtumaympäristö. Miehet sekoavat. Ja käyttäytyvät idioottimaisesti. Tai ainakin väkivalta jää päällimmäisenä mieleen. Ei hahmot ole mustavalkoisia, mutta epätasapainoisia. Kauhuksi luokiteltava kirja on enemmän epämiellyttävä kuin pelottava. Tarinassa on myös yliluonnollisuutta ja fantasia-elementtejä.
Kirjassa häiritsi eniten se, että naiset esitettiin liian hyvinä ja miehet pahoina ja väkivaltaisina. Ehkä miehet käyttävätkin enemmän fyysistä väkivaltaa mutta naiset taas käyttävät henkistä väkivaltaa varsinkin naisporukoissa, mutta sellaista ei kirjassa oltu otettu lainkaan huomioon varmaankin, koska kirjoittajina oli kaksi miestä. Hahmot kyllä ovat yhtä moniuloitteisia kuin Stephen Kingin kirjoissa yleensäkin, eikä kirjaa arvaisi kahden ihmisen kirjoittamaksi vaan hyvin voisi uskoa vain Stephen Kingin kädenjäljeksi.
Tämä oli todella huono. Alku oli ihan ok, mutta sitten juoni alkoi junnata paikoillaan. Henkilöhahmot oli todella epämiellyttäviä ja ärsyttäviä. Tunnustan pikalukeneeni puolen välin jälkeen lopun, ei oikein jaksanut enää kiinnostaa.
Alku oli todella hyvä, mutta noin 200 sivun jälkeen minua alkoi tympiä. Miehistä oli tehty jotenkin tosi vastenmielisiä, ja naisista puolestaan hyviä. Ei ollut mukava lukea tuollaista, vaikka olenkin itse nainen. Kirja jankkasi myös hyvin paljon paikoillaan. Jäi aika paha maku suuhun.
Ei jännittänyt, ei pelottanut.
Lopputapahtumat tuntuvat järjenvastaisilta. Lopetus muutenkin tökerö.
Tarinan idea on ihan hyvä ja hahmoista Eve Black on mielenkiintoinen. Myös eläinlähettiläät toivat tarinaan kivasti fantasiamaisuutta. Kirjassa on paljon ongelmallisia ihmisiä, mutta onneksi päähahmot eivät ole yksiulotteisia – läpeensä hyviä tai pahoja.
Tiivistämistä ja parempaa jäsentelyä olisi saanut olla. Samankaltaisista tapahtumista kerrotaan toistuvasti ja muutenkin asioita toistetaan liikaa. Tarina junnaa monesti paikoillaan. Eteneminen olisi saanut olla rivakampaa, tarpeettomien toistojen poistaminen olisi tehnyt kirjasta lyhyemmän. 750 sivua tälle tarinalle on liikaa.