Kesämaa
Alkuteos ilmestynyt 2018. Suomentanut Tero Valkonen. Kannen kuva: Jeffrey Alan Love. Sidottu, kansipaperi.
Tähtivaeltaja-palkintoehdokas 2019.
HÄIKÄISEVÄN SCIFI-ILLUSIONISTIN VAKOILUJÄNNÄRI
Eletään vuotta 1938, ja murhan ja kuoleman käsitteet ovat vanhentuneita. Kuolema on kuitenkin vasta alkua, ja tuonpuoleinen elämä jatkuu Kesämaan metropolissa – jos on sattunut ansaitsemaan pääsyn sinne. Ison-Britannian valtakoura ulottuu myös kuolleiden metropoliin. Se ei ole suinkaan ainoa mahtivaltio, jonka tähtäimessä on maailmanherruus tässä ja seuraavassa elämässä. Neuvostoliitolla on Kesämaassa omat vakoojansa ja teknologiaa, jonka avulla on mahdollista rakentaa oma jumala.
Britannian salaisen palvelun agentti Rachel White saa vihiä Kesämaassa asuvasta kaksoisagentista. Naisia vähättelevässä työympäristössä pyristelevä Rachel joutuu uransa kovimpaan taistoon, kun hän pyrkii nappaamaan miehen, jolla on ystäviä korkeissa viroissa. Mutta miten päästä kuolleen miehen jäljille?
"Vaihtoehtohistoriallinen, omaleimainen agenttiseikkailu, jossa kuoleman jälkeen pääsee hallituksen luvalla tuonpuoleiseen. Teos avaa filosofisia pohdintoja elämän merkityksestä – myös valtapelien panoksena." – Tähtivaeltaja-palkintoraati
Hannu Rajaniemi
Hannu Rajaniemi (s. 1978 Ylivieska) on Skotlannissa asuva suomalainen tieteiskirjailija. Nuorena hän harrasti roolipelejä, kirjoittamista ja fysiikkaa. Rajaniemi on opiskellut matemaattista fysiikkaa Oulun ja Cambridgen yliopistoissa ja väitellyt säieteoriasta tohtoriksi Edinburghin yliopistossa. Hän on asunut Edinburghissa vuodesta 2000 ja on perustajajäsen soveltavan matematiikan yrityksessä. Rajaniemen esikoisromaani Kvanttivaras ilmestyi Britanniassa vuonna 2010.
Kirja-arvioita
Tarina on vaihtoehtohistoria ja sijoittuu Espanjan sisällissodan ympärille vuoteen 1938. Se on myös vakoilukertomus, mutta ei mikään tavallinen sellainen. Kuolleet elävät, jos ovat saaneet eläessään Lipun turvaamaan kuolemaansa. Kuolleiden paikka on Kesämaa, mistä pääsee kulkemaan elävien maailmaan Henget palkkaavat usein meedion kuorekseen.
Rajaniemen tapaan kirjassa on omaa termistöä ja jänniä ideoita sekä yksityiskohtia tulvillaan. Eetteristä ja ektosta on johdettu mitä mielikuvituksellisimpia asioita, hauskaa luettavaa. Henkilöitä ja tarinan säikeitä on paljon, silti tarinan kuljetus on varsin sujuvaa ja lukeminen sujuu sutjakkaasti ja vaivattomasti kunhan lukurupeamien väli ei ole liian pitkä. Uskoisin toisen lukukerran vain parantavan kokemusta.