Luin Olosuhteet sarjan avausosan Lomonosovin moottori muutama vuosi sitten, ja vaikka Mir on vähintään yhtä outo kirja, näköjään olen ajan kanssa oppinut paremmin arvostamaan tällaista häröilyä. Mirin luettuani ja jo lukuprosessin aikana mykosfäärin ihmeellisyys alkoi kiehtoa entistä enemmän: ovat ne sienet vain aikamoisia veijareita, teinislangilla sanottuna sigmaeliöitä. Kohauttelivat vain itiöemiään, kun nisäkkäät 65 miljoonaa vuotta sitten "kaappasivat vallan" maailmassa.
Taideteoksen sotaisuus toisaalta hämmentää, koska en missään vaiheessa ymmärtänyt, kuka tai mikä oli vihollinen. Ei kukaan/mikään? Vai luontoko? Onko Mir Antti Salmisen manifesti ihmisen mielettömästä sodasta luontoa vastaan, jota yhä käymme vaikka hävisimme sen jo tuhansia sukupolvia sitten?
