Päättymätön riemu

Alkuteos ilmestynyt 1996. Suomentanut Tero Valkonen. Kansi: Ilkka Kärkkäinen. Sidottu, kansipaperi.

Mikael Agricola -palkinto 2021 (Tero Valkonen). Tähtivaeltaja-palkintoehdokas 2021.

David Foster Wallace (1962–2008)
tutki koko kirjoittajanuransa ajan kokeellisuuden, vilpittömyyden ja viihdyttävyyden suhdetta taiteessa. Romaani Päättymätön riemu on hänen kunnianhimoisin käytännön yrityksensä näiden ulottuvuuksien yhdistämiseksi.

Teos on rönsyilevän monimuotoinen ajankuva, filosofinen tutkielma ja kreisikomedia, joka käsittelee muun muassa riippuvuuksia, tennistä, mainontaa, yksinäisyyttä ja terrorismia.

Romaanissa eletään aikaa, jolloin vuodet on nimetty sponsoriyritysten tuotteiden mukaan. Päätarinat sijoittuvat päihdeparantolaan ja tennisakatemiaan, ja ne kytkeytyvät salaperäiseen elokuvaan, jonka sanotaan olevan hengenvaarallisen viihdyttävä: lyhytkin altistus saa katsojan menettämään mielenkiintonsa kaikkeen muuhun.

”Wallace piirtää romaanissaan dystooppisen näkymän kansakunnasta, jonka väestö ei koostu vastuullisista kansalaisista vaan narsismiinsa ja solipsismiinsa vajonneista katsojista, jotka ovat niin mielihyväorientoituneita, etteivät kykene vastustamaan välittömän tarpeiden tyydytyksen houkutusta. Viihdespektaakkeli lupaa suunnatonta onnea mutta vaatii raskaan hinnan: se mitä katsoja kuvittelee kiihkeästi haluavansa, suistaa hänet perikatoon.” – Tommi Melender

”Amerikkalaisen postmodernismin nykyklassikko käsittelee riippuvuutta ja valinnanvapauden onttoutta yhteiskunnassa, jossa ajanlaskukin on uhrattu viihtymisen ja mainonnan alttarille. Edelleen ajankohtainen, kerronnallisesti kekseliäs romaani tarjoaa toipumisen avaimeksi vilpittömyyttä.” – Tähtivaeltaja-palkintoraati