Murtagh
Alkuteos ilmestynyt 2023. Suomentanut Taimi Tornikoski. Kannen kuvitus: John Jude Palencar. Sidottu, kansipaperi.
PETTURI.
HYLKIÖ
ETSIJÄ.
SANKARI
Maailma on muuttunut vaaralliseksi Murtaghille ja hänen lohikäärmeelleen Thornille. Julma kuningas on syösty vallasta, mutta Murtagh ja Thorn joutuvat kärsimään seuraukset vastentahtoisesta osallisuudestaan kuninkaan tuhoisaan valtakauteen. Nyt he elävät vihattuina ja eristyksissä yhteiskunnan ulkopuolella.
Valtakunnassa liikkuu hurjia huhuja, ja Murtagh aistii, että Alagaësian varjoissa vaanii pahuus. Näin alkaa taival tuntemattomaan: kaksikon on etsittävä käsiinsä arvoituksellinen noita ja päihitettävä hänet oveluudessa.
Christopher Paolinin koko maailman valloittanut Eragon-sarja saa jatkoa, kun lukijoiden suosikkihahmo lähtee jännittävään seikkailuun. Lohikäärmeratsastajan on löydettävä elämälleen merkitys maailmassa, joka on kääntänyt hänelle selkänsä. Murtagh on täydellinen ensisukellus Eragonin maailmaan... tai ilahduttava paluu vanhojen tuttujen pariin.
Lukijat suosittelevat myös
Christopher Paolini
Christopher Paolini (s. 1983) on kotoisin Montanasta Yhdysvalloista. Paolini alkoi kirjoittaa esikoiskirjaansa Eragonia valmistuttuaan lukiosta 15-vuotiaana. Teos sai vaikutteita muun muassa J. R. R. Tolkienilta, Anne McCaffreyn lohikäärmekirjoista ja George Lucasin Tähtien sodasta.
Paolinin perhe julkaisi Eragonin itse perhekustantamonsa kautta, mutta vähitellen teoksen maine alkoi kasvaa. Kun suuri kustantamo osti kirjan oikeudet ja julkaisi sen uudelleen, romaani sai nopeasti yhä uusia lukijoita ja Paolinista tuli 19-vuotiaana menestyskirjailija. Paolinin kirjoja on myyty maailmanlaajuisesti yli 40 miljoonaa kappaletta. Eragoniin perustuva elokuva ilmestyi 2006.
Lähteitä
Perillinen
Perillinen sisältää tällä hetkellä 5 kirjaa, sekä 1 sarjaa täydentävän teoksen.
Alasarja Tarinoita Alagaësiasta
Kirja-arviot ja kommentit
Lyhyestä virsi kaunis:
Ihan luettava on kyllä. Vaan ei mitään uutta Alageesian alla. Jo koetun toistoa ja poikasten kasvukipuja. Viimeiset sata sivua vähän pelastaa. Mutta liki pakkohan se oli uusi Paolini lukea.