_kirjakeiju_

Rankka kertomus vaikeista elämistä, jotka eivät saa lannistettua sisaruuden yhdistämiä naisia. Lukukokemuksena tämä oli mieleenpainuva, rankka, järkyttävä ja hyvä. Minun oli lukiessa jostain syystä hyvin vaikea muistaa päähenkilöiden nimiä ja sitä, mitä heidän tarinansa sisältävät. Heitä on toki monta ja nimet ovat hieman vaikeita, se luultavasti edesauttoi ongelmaani. Myös koukeroinen fontti nimiotsikoissa tuntui vaikealta. Tämä kirja on niitä, joita en ehkä tahdo lukea uudestaan ainakaan kymmeneen vuoteen ja joka jää kummittelemaan mieleeni vähintäänkin tähän seuraavaan lukukertaan saakka.

Runonomaisella kielellä kirjoitettu selviytymiskertomus. Juoni on mielenkiintoinen ja jännittävä, joskin lukuisat takaumat hieman häiritsivät lukuelämystäni. Jatkuvasti piti lukiessa olla tarkkana siitä, missä aikatasossa nyt seikkaillaan. Hahmot on kirjoitettu monipuolisesti, he ovat yhtä epäselviä kuin todellisetkin ihmiset. Minun oli lukiessa välillä vaikea jättää taakse negatiiviset tunteeni jotain henkilöhahmoa kohtaan, mikäli hän yhtäkkiä muuttuikin siedettäväksi. Juonivetoisen, suoran kerronnan ystävänä en oikein lämmennyt tälle, mutta aivan hyvä kirja tämä on kuitenkin.

Pohdiskelevasti kerrottu tarina erityisherkästä tytöstä ja vähän erilaisesta demonista. Kirja toi mieleeni Meyerin Vieras-romaanin, koska molemmissa näistä kirjoista ihmistytön aivoihin pomppaa toinen tietoisuus. Tässä kirjassa tarinaa kerrottaan niin tytön kuin demoniolennonkin näkökulmasta. Kokonaisuus on selkeä ja harmoninen, kerrontaratkaisu tuo mukavasti syvyyttä tarinaan. Molemmille kerronnan näkökulmahenkilöille tuntuu olevan tärkeintä miltä ihmistytöstä missäkin tilanteessa tuntuu ja sitä kuvattaankin kirjassa PALJON. Juoni on mielestäni mielenkiintoinen ja kirjan loppua kohden siihen aletaan keskittyä enemmän. Juonivetoisen kerronnan ystävänä aloinkin saada tarinasta enemmän irti juuri kirjan puolivälin jälkeen. Kirjan loppu on (asiaa suuremmin spoilaamatta) jännä, onneksi jaksoin kahlata alun läpi ja pääsin lukemaan sen. Lukiessa nautin eniten erilaisten perspektiivien ja ajatusmallien esiintuonnista ja henkilöhahmojen kasvusta. Päähenkilön opiskeluala kuulostaa myös kiinnostavalta, siitä olisin voinut lukea enemmänkin!

Eeppinen seikkailu jatkuu. Kuningasmieliset ja kirkon kannattajat ottavat yhteen vähän jokaisella nurkalla, henkilöhahmot etsivät toisiaan ja kaikilla on henkilökohtaisia kriisejä. Kirja jatkaa näin ollen tätä jo viiden kirjan mittaiseksi paisunutta sarjaa sille hyvin tyypillisellä tyylillä. Juoni etenee hitaasti, koska jokaisesta juonen lonkerosta kerrotaan pikkuinen pätkä kerrallaan. Täysin ymmärrettävää näin laajaa maailmaa kuvailtaessa. Minusta tuntuu kuitenkin, että nimiralli on tässä kirjassa vielä edellistäkin osaa reippaampi. Siitä johtui, että välillä en oikein pysynyt kärryillä pitäisikö minun tuntea esitelty henkilö. Välillä sorruttiin infodumppaukseen, kun henkilön koko tausta lähdettiin avaamaan aina esi-isien nimiä ja vaakunoita myöten. Loppupuoli kirjasta sopi minulle paremmin, koska kerronnan jänne oli lyhyempi. Pysyin siis silloin paremmin mukana juonessa, kun juonen eri osat alkoivat hieman limittyä ja eri henkilöiden edesottamuksista kerrottiin lomittain, ei peräkkäin. Silloin ei enää tuntunut, että luen viittä kirjaa sekaisin. Eniten tässä sarjassa pidän virtauksesta ja kaikesta sen mahdollistamasta. Se herättää toivomaan, että voisimme tavoittaa omassakin maailmassa virtauksen tapaisen voiman.

Kovin monenlaisia kirjoitelmia sisältävä kokoelma, eräänlainen nykypäivän Kalevala. Henkilöhahmot ja osa tarinoista ovat tuttuja Kalevalasta, mutta tarinat on tuotu todella monipuolisin menetelmin nykypäivään. Pidin erityisesti "Satalavan sanomat -Uutisia siitä mistä ihmiset todella puhuvat" -lööpeistä, joita on aina muutama suurempien osoioiden välillä. Jos et mitään muuta aio tästä vilkaista, katso ainakin ne! Myös kaikista viimeisin kirjoitus, nimeltään "Kuuntele" puhutteli minua. Siinä käsitellään nykyistä naisen asemaa, oikeuksia ja pelkoja ajatusta herättävillä lauseilla. Muutama muukin kirjoitelmista on ihan jees, osa niistä taas on turhan paljon perinteisen Kalevalan kaltaisia ja mielenkiintoni lopahti. Mielummin tätä luki kuin peruskansalliseepostamme, täytyy sanoa.

Sekavuudeltaan vaihtelevia tieteisnovelleja ihmisyydestä, kasvusta ja itsensä etsimisestä. Muutama novelli on kiinnostava ja helposti ymmärrettävä, kun taas muutaman idea jäi ainakin minun kohdallani hiukkasen hämärän peittoon. Pidän siitä, miten erilaisia kokoelman novellit ovat. Erityisesti muistoja taltioivat ja kuljettavat puut olivat ajatuksena mukavia. Kokoelman novelleille tyypilliseen tapaan niistäkin esiteltiin hyödyt ja haitat ihmisille. Monipuolisesti asioiden eri puolia pohdiskelevaa meininkiä.

Yllättävän koskettava kertomus pienen pojan ja pehmopossun etsintäreissusta Hukattujen maassa jouluaattona. Kirjan alku on mielestäni kovin surullinen ja lopussa saattoi tirahtaa pieni kyynel. Osa kohtauksista on myös aika pelottavia! Kertomus on selvästi suunnattu lapsille, mutta koin saavani siitä jotain irti näin aikuisenakin. Ainoastaan jäi mietityttämään tämä Jouluposso-nimi. Miksi se on suomennettu possoksi, kun alkuperäiskielellä JP:tä kutsutaan possuksi?

Salapoliisitarinoita rautakautisesta Suomesta, miten hauska idea! Minua hämmensi lukiessa miten murhia ratkova päähenkilö keksi mysteerin ratkaisun aina siinä vaiheessa, kun itse olin vielä aivan ulalla. Ehkäpä tähän vaikutti osaltaan se, etten ollut kuullutkaan osasta näistä olennoista, jotka rikoksiin liittyivät... Joka tapauksessa novellit olivat helppolikuisia ja kiinnostavia, kokoelma miellytti lukukokemuksena. Ei maailmoja mullistavaa, muttei mitään valittamistakaan (mitä nyt muutamia hieman sekavia ja ehkä väärin kirjoitettuja kohtia lukuunottamatta).

Kiinnostava kertomus tulevaisuuden teknologiayhteiskunnasta ja sen sisällä elävistä ihmisistä. Kirjassa käsitellään hyvin todentuntuisen oloisesti ihmisten kokemuksia teknologiasta ja toisaalta siitä irtautumisesta. Henkilöhahmot ovat uskottavia, eikä loppuratkaisu ole arvattavissa turhan aikaisin. Hakkeroitujen koneiden teot ovat aika karmaisevia ja lopussa tunnelma tiivistyy. Muuten en kokenut kirjaa mitenkään ahdistavaksi.

Kovin dramaattinen ja jännä osa sarjaan. Juoni etenee sopivaa tahtia ja kuvitus kivelee silmää ajoittain jopa niin paljon, että kuvia jäi katselemaan ilokseen. Koska seuraava osa suomennetaan??

Vähän joka puolella Galaxia tapahtuu tässä vaiheessa sarjaa jo kovin monille mukaan tulleille henkilöhahmolle erilaisia juttuja. Juonessa on kuitenkin vielä mahdollista pysyä mukana. Osalla hahmoista menee vaihteeksi hyvin, osalla ei. Voi Gus!

Päähenkilöillä ei oikein mene lujaa, kaikenlaista tapahtuu muutenkin monessa paikassa. Löysin uuden lempihahmoni, keltahaalarinen kuutti(?) Gus on ihana!