tintti89

Kirja oli hyvinkirjoitettu ja nopealukuinen. Juoni oli hieman erilainen ja eteni sujuvasti eteenpäin. Henkilöhahmot olivat mielenkiintoisia ja varsinkin Marco toi sopivasti huumoria mukaan kirjaan. Ainut huono puoli oli kirjan hieman töksähtävä loppu.

Kirja oli erinomainen. Juoni kulki hyvin eteenpäin, eikä se ollut ennalta-arvattava. Henkilöhahmot olivat mielenkiintoisia ja heidän avullaan kirjaan oli saatu myös huumoria mukaan. Kirjassa oli kuvailtu hyvin paikkoja ja henkilöitä, mikä piti kiinnostusta yllä.

Olisin toivonut kirjalta kauhua, sillä tämä kirja ei ollut sitä nähnytkään. Muuten kirjan juoni on hyvä ja kerronta on erilaista, tosin olisin toivonut lukuja tähän kirjaan. Henkilöhahmot pysyivät mielenkiintoisina läpi kirjan ja Doloreksen ja Veran sanaharkat ja sarkasmit olivat mielenkiintoista ja hauskaa luettavaa. Hyvin todentuntuinen kirja.

Kirja oli huomattavasti parempi kuin sarjan edellinen osa. Artemiksen kasvua kirjan edetessä oli mukava seurata. Colferille tyypillistä huumoria oli sisällytetty kirjaan sopivasti ja varsinkin Foalyn sarkasmia oli mukava lukea. Juoni oli parempi kuin edellisessä osassa ja se piti hyvin kirjan jännitystä yllä. Kaiken kaikkiaan suositeltava kirja kaikille sarjan edellisen osan lukeneille.

Kirja oli loistava! En ole varma, onko se lopetus tälle sarjalle, mutta jos on, se on erittäin hyvä. Juoni kulki sujuvasti ja mielenkiintoisesti eteenpäin ja kirja loppui erittäin hyvin. Ainut pieni miinus kirjassa on Newtonin liika samankaltaisuus Yagon kanssa. Kirja oli osaltaan surullinen, osaltaan iloinen. Erittäin suositeltava kirja!

Kirja oli hieman erilainen kuin sarjan muut kirjat. Se oli huomattavasti ennalta-arvaamattomampi ja siten myös mielenkiintoisempi. Kirjan tapahtumat olivat jotain aivan uutta myös minulle, en ollut lukenut mistään sen kaltaisestakaan aiemmin. Ainut miinus kirjassa oli sen hieman hämärä loppu, en ole ihan varma mitä siinä oikeasti tapahtui.

Kirja on hyvä, mutta pidän itse enemmän niistä sarjan kirjoista, missä selviytyjät ovat vielä aluksella. Kirjan juoni kulki sujuvasti eteenpäin, tosin se oli paikoitellen hieman ennalta-arvattava. Henkilöt olivat Applegaten tapaan kuvattu hyvin, ja heihin pääsi hyvin sisään. Kirja oli Applegaten tapaan todenmukainen, sitä lukiessa kuvitteli itsekin olevansa rappeutuneella maa-planeetalla.

En suosittele lukemaan kirjaa, jos olet lukenut sarjan edellisen osan kauan sitten. Lukijan oletetaan muistavan hyvin monia paikkoja ja nimiä ensimmäisen osan perusteella. Se on myös osaltaan kopio Sormusten Herrasta, aivan kuin ensimmäinen osakin. Kirja on tosin mukaansatempaava, eikä se ole kovin helposti ennalta-arvattava. Siinä syvennettin enemmän henkilöiden välisiä suhteita, ja yksi uusi, mielenkiintoinen henkilö on päässyt mukaan tähän kirjaan. Itseäni jäi eniten vaivaamaan Randin ja Pimeyden Valtiaan lyhyt ja vähän töksähtävä kamppailu kirjan lopussa, olisin odottanut siltä hieman enemmän.

Artemis Fowl on hyvin kirjoitettu nuortenkirja. Kekseliäs juoni ja ovelat henkilöt pitävät lukijan lujasti otteessaan. Juoni on arvaamaton ja etenee sujuvasti kohti kirjan loppua. Henkilöt ovat humoristisia ja heidän seikkailuaan jaksaa seurata läpi kirjan. Suosittelen lämpimästi kaikille fantasian ystäville!

Odotin kirjalta enemmän. Juoni oli hyvä, mutta se oli osittain ennalta-arvattava. Henkilöt olivat hyvin kuvattuja, mutta heidänkin tekemiset olivat ennalta-arvattavia. Olisin odottanut Stinen kirjalta enemmän kauhua. Kirja oli hyvin mukaansa tempaavasti kirjoitettu, en olisi millään malttanut laskea sitä käsistäni.

Kirjaa lukiessa huomaa, että se on selkeästi suunnattu lapsille. Se on kirjoitettu lapsille sopivaan tyyliin, mutta toisaalta lasten kirjoihin ei mielestäni kuulu muiden ihmisten surmaaminen. Eläinten nimien suomentaminen on mielestäni tässä kirjassa ja kaikissa muissakin erittäin raivostuttavaa. Juoni oli melkein samanlainen kuin sarjan ensimmäisessä kirjassa, joten se ei hirveästi sytyttänyt. Dina ja Davin kertovat vuorotellen luvuissa asioita omista näkökulmistaan, mikä mielestäni sopii tähän kirjaan.

Kirja on ihan luettava, mutta ei sen enempää. Ei jotenkin iskenyt minuun, luin vain koska kurssilla oli pakko lukea jokin kirja. Henkilöhahmoissa menin välillä pahastikin sekaisin, mutta juoni oli sinänsä ihan hyvä. En myös oikein löytänyt mitään muuta yhteistä Kalevalaan kuin satunnaiset kalevala-tyyppiset sanat, tosin oma Kalevala-tietämys on aika heikossa kunnossa.