Doloreksen tunnustus
Alkuteos ilmestynyt 1992. Suomentanut Ilkka Rekiaro. Päällys: Heikki Kalliomaa. 2. laitos: Suuri Suomalainen Kirjakerho 1993. Sidottu, kansipaperi.
Dolores Claibornen elämässä on ollut yksi todella pimeä päivä – täydellisen auringonpimennyksen päivä kolmekymmentä vuotta sitten, päivä jona hänen tuntemansa pelko ja viha saivat näkyvän muodon. Kukaan muu ei ole tiennyt mitä silloin tapahtui – mutta nyt Dolores kertoo poliisille kaiken.
Dolores Claiborne on omien sanojensa mukaan ”vanha jenkkiämmä”: pahaluontoinen ja paha suustaan.
Hänen naapurinsa, Little Tall Islandin asukkaat, ovat odottaneet kolmekymmentä vuotta saadakseen kuulla, mitä tapahtui sinä kammottavan pimeänä päivänä jona hänen miehensä Joe kuoli – päivänä jolloin oli täydellinen auringonpimennys.
Poliisi taas haluaa tietää, mitä tapahtui eilen, jolloin Doloreksen hoidossa ollut rikas rouva Vera Donovan, saaren grande dame, kuoli.
Doloreksen ei auta muu kuin puhua, kertoa kaikki Sheriffi Andy Bissettelle. ”Kaiken mitä olen tehnyt, olen tehnyt rakkaudesta”, hän sanoo ja tämä romaani on samalla kertaa hänen puolustuspuheensa. Se kertoo – usein karkean huvittavin yksityiskohdin – mädästä, hajoavasta avioliitosta, joka ruokki vihaa ja murhanhimoa. Se paljastaa Doloreksen ja Veran välisen oudon läheisyyden ja salaisen siteen, joka heitä yhdisti – siteen joka muodostui sinä kohtalokkaana päivänä 30 vuotta sitten.
Lukijat voivat olla eri mieltä siitä, toimiko Dolores oikein, mutta kuultuaan hänen elämänsä synkän tarinan Stephen Kingin väkevästi kertomana he ainakin ymmärtävät häntä – eivätkä ikinä unohda.
Stephen King
Stephen King (Yhdysvallat, s. 1947) on tuottelias ja suosittu kauhukirjailija. Kingin monissa teoksissa on havaittavissa selvä sanoma: joskus kohteena on perheväkivalta, joskus vanhusten huono kohtelu, joskus yleinen suvaitsemattomuus ja heikompien sortaminen.
Kingin perhe asui eri paikkakunnilla, kunnes he muuttivat pysyvästi Mainen Durhamiin. Koululainen Stephen luki innokkaasti EC Comicsin kauhusarjakuvia ja alkoi kirjoittaa itse tarinoita. Stephen valmistui lukiosta vuonna 1966 ja opiskeli englantia Mainen yliopistossa, mistä valmistui vuonna 1970. Vuonna 1971 hän avioitui Tabitha Sprucen kanssa. King työskenteli englanninopettajana ja hankki lisätuloja kirjoittamalla lehtinovelleja.
Kirja-arvioita
Kuten kirjan nimestä ja esittelytekstistäkin käy ilmi, tämä kirja on oikeastaan yksi tunnustustarina - ei sen enempää eikä vähempää. Ainakin itse olen sitä mieltä, että 273 sivun pituus ei ole yhtään liiaksi, vaikka kirja ei käytännössä muuta olekaan kuin yhden ihmisen tarina, joka kattaa yhden kuulustelun ajan. Mutta niistä tapahtumista kertomisessa meneekin sitten tovi jos toinenkin.. Mitään varsinaista kauhua tai yliluonnollisuutta tältä on turha hakea, niitä ei löydy. Muuten kuin edellisessä arvostelussa mainitsemani linkittymä romaanin "Julma Leikki" kanssa.. Kirjojen juonet ovat keskenään täysin erillään toisistaan, mutta näitä jänniä linkittymiä King on tykännyt ennenkin viljellä.. Mitä sitten muuta tästä osaisi sanoa.. Ei nyt ehkä voisi sanoa, että tämän luettua tuntisi niinkään liikutusta.. Mutta ehkä jonkinasteista myötätuntoa tai jos se kalskahtaa jonkun mielestä liian vahvalta sanalta, niin ainakin ymmärrystä. Siis nimenomaan päähenkilöä kohtaan. Kaikesta huolimatta mitä on tapahtunut.. Paljon muuta ei oikein osaa kertoa, ettei spoilaisi.
Olisin toivonut kirjalta kauhua, sillä tämä kirja ei ollut sitä nähnytkään. Muuten kirjan juoni on hyvä ja kerronta on erilaista, tosin olisin toivonut lukuja tähän kirjaan. Henkilöhahmot pysyivät mielenkiintoisina läpi kirjan ja Doloreksen ja Veran sanaharkat ja sarkasmit olivat mielenkiintoista ja hauskaa luettavaa. Hyvin todentuntuinen kirja.