Tuulen avain

Koko sarjan seitsemine osineen oltua jo vuosia kirjoitettuna ja julkaistuna, King päätti kynäillä siihen vielä yhden lisänäytöksen. Tämä on teemaltaan hyvin pitkälti sarjan tapahtumien suhteen kronologisesti edellisosan (IV) kaltainen. Kyseessä on täysin erillinen, sarjan pääjuonesta riippumaton väliosa menneisyydestä, takaumaa Rolandin nuoruudesta, kuten Velhokin on. Mikä tästä tekee erilaisen kyseiseen opukseen verrattuna, on ensinnäkin kirjan paksuus, se on vain n. reilu kolmannes Velhosta. Toisekseen, tämän sisältämä tarina (tai oikeastaan kaksi tarinaa) ei tuo mitään niin merkittävää itse sarjan pääjuonikuvioon lisää. En siis toki tahtoisi sanoa, että kyseessä on turha teos, tokihan sen ilolla ottaa vastaan ja lukee, kun kerran herra King päätti tarjota vielä vähän lisää makeaa extraa sarjaan. Kirjan sisältämät, tavallaan sisäkkäiset pari tarinaa, ovat varsin mukavia luettavia sarjan faneille, mutta eivät yllä eeppisyydessään Velhon rinnalle. Joka tapauksessa, eihän tämäkään ole lainkaan hullumpi teos.

ihan hyvä kirja. Tuulen avain tarina kerrottiin hyvin, mutta voudista olisin halunnut tietää enemmän. Jotenkin tuntui erilaiselta lukea kuin muut musta torni sarjan kirjat

Revolverimies Roland vaeltaa rappeutuvassa maailmassa, joka muistuttaa Yhdysvaltain vanhaa rajaseutua. Eräänä myrskyisenä yönä Roland kertoo matkakumppaneilleen kahta tarinaa. Ensimmäisessä kertomuksessa revolverimies muistelee nuoruuden tehtäväänsä, jossa hän jäljittää kaivosyhdyskuntaa terrorisoivaa muodonmuuttajapetoa. Toinen, pitempi kertomus on realistisesti kerrottu satu urheasta pojasta, velhosta, pahasta isäpuolesta sekä oudosta metsästä. Tuulen avain on itsenäinen tarina Kingin Musta torni -sarjan maailmasta. Alkuperäinen seitsenosainen sarja sortuu loppupuoliskollaan hajanaisuuteen ja pitkittämiseen, mutta Tuulen avaimessa on samaa mukaansatempaavaa toiminnallisuutta kuin saagan ensimmäisissä jaksoissa. Kerronta on eloisan sujuvaa ja Kingin kirjoittamaksi tiivistä. Kehyskertomus muistuttaa sarjan vanhoja lukijoita Kingin sarjan onnistuneista henkilöluomuksista, mukaan lukien sympaattinen Oi-mäyriäinen. Rolandin muistelus on onnistunut kauhuwestern, mutta nimikertomuksen 11-vuotias päähenkilö on aavistuksen verran valju. Taustatukea antaa kiehtova tuhonjälkeinen maailma, jossa on jäännöksiä Pohjoiskeskuksen Positroniikan tuotteista. Tuulen avaimessa on tumman fantasian aineksia. Silti se on lännen raivaajahenkeen sopivasti pohjimmiltaan valoisa tarina vaikeuksien voittamisesta rohkeuden ja sinnikkyyden avulla. Aihe sopii sarjaan, jossa on käsitelty tarinoiden merkitystä: kukaan ei ole liian vanha kuulemaan satuja.