rudi92

Sininen kuu on todella loistava kirja ja samalla myös aivan mahtava jatko-osa loistavalle alkaneelle kirja-sarjalle. Omalla kohdallani vain tuo kiusaamisjuttu on aika arkapaikka, enkä siksi pitänyt niistä kohdista. Varsinkin Damenin käytös järkytti monissa kohdissa. Mutta kirja oli tosi hyvä ja se saa varmistamaan sen, että ostan kolmannen kirjan heti kun se vain ilmestyy.

Kuka on Jenna Fox? oli tarina mikä sai minut tuntemaan vihaa ja surullisuutta. Vihaa siksi, koska minusta kukaan ihminen ei voi päättää toisen hengestä. Eivät edes vanhemmat. Ja surullisuutta siksi, että Jennan tarina oli jollain lailla koskettava ja tunteita herättävä. Kukaan ei voi olla onnellinen joutuessaan elämään toisten tekojen takia.
Mutta kirja oli myös todella loistava. Se oli hyvin kirjoitettu ja todentuntuinen. Kirjailija oli osannut hyvin kirjoittaa Jennan tuntemuksia. Kaiken lisäksi kirja saa miettimään, tuleeko tulevaisuus näyttämään tältä. Eipä olisi hääppöinen tulevaisuus ihmisilläkään.

Punaiset tulppaanit kirja on todella loistava kirja. Se on hauska, tunnelmallinen ja täynnä tunteita. Ever ja Damen on aivan loistava pari ja odotan innolla jatko-osaa.

Langennut enkeli oli minun suosikkikirjani kevään valikoimasta. Se oli hauska, jännittävä ja tummasävyinen. Pidin siinä esiintyvästä huumorintajusta ja romantiikasta. Kirjassa oli myös yllättäviä käänteitä, eikä se ollut missään vaiheessa tylsä.
Pidin kirjan päähenkilöistä, Norasta ja Patchista. He olivat aivan suurenmoinen pari ja heillä synkkasi hyvin.
Fitzpatrick on suurenmoinen kirjailija. Hän oli osannut kirjoittaa hyvin ja mukaansatempaavasti. Odotan innokkaasti sarjan toista osaa.

Täytyy sanoa että sarjan toinen osa ei ollut yhtään sen huonompi kuin ensimmäinenkään. Totta kai Väristys oli hieman parempi, mutta tämä tulee heti hyvänä kakkosena.
Kirja kertoi tosi hyvin rakkaudesta ja tuskasta. Pidin myös siitä, että sarjaan tuli uusi hahmo, Cole. Poika oli jotenkin kiva lisäys tarinaan.
Stiefvater on aivan loistava kirjailija ja odotan innolla sarjan kolmatta osaa.

Kirjan lukemisesta on jo viisi vuotta mutta silti muistan kuinka hyvä se oli. Takakansi ei ole mikään kummoinen ja olin ensin ajatellut etten lukisi sitä ollenkaan. Mutta kun sitten aloitin kirjan, en voinut laskea sitä käsistäni. Se oli jotain niin mahtavaa että nyt kun muistin tämän kirjan, en voi vain ohittaa tätä.
Pidin varsinkin päähenkilöstä. Hän oli jotenkin suloinen tyttö, josta ei voinut olla pitämättä. Ja kokonaisuutena kirja oli aivan loistava.

Pidin kirjasta jollain tavalla, varsinkin Minter oli kiva hahmo. Juoni oli aika epätavallinen ja pidin siitä tosi paljon. Oli kiva lukea välillä jotain erilaistakin.
Henkilöt olivat ihan hyvin kerrottu vaikka Mikaja olikin ärsytävä. Mutta se ei kuitenkaan haitannut paljoa, kirja oli kokonaisuutena ihan hyvä.

Tämän kirjan lukemisesta on jo neljä vuotta mutta muistan silti hyvin kuinka yllätyin positiivisesti. Kirja oli mukaansa tempaava ja juoni oli hyvä. Ihan rehellisesti sanoen luulin ensin että kirja olisi aivan typerä, mutta erehdyin. Pidin tosi paljon myös muista kirjan hahmoista.

Pidin kirjasta paljon. Juoni ei ehkä ollut mikään maailman monipuolisin, mutta se toimi. Alku oli hieman tylsä, mutta siitä edespäin kirja oli mahtavaa mättöä. Sitä paransi se, että päähenkilö alkoi hieman seota loppua kohden.

60 tuntia ei ollut paras lukemani Koontzin kirja, mutta silti se toimi ja pidin siitä paljon. Olin itse asiassa otettu yhden sieppaajan nerokkuudesta ja siitä, että Mitch joutui huomaamaan, ettei kehenkään kannata luottaa. Ei edes omaan veljeensä.

Mitä olet valmis tekemään rakkaimpasi tähden?

Pidin tosi paljon kirjasta, jopa enemmän kuin ensimmäisestä osasta. Tämä oli jotenkin herkempi ja tunnelmallisempi.
Pidin siitä kuinka Amanda tunsi jotain, mitä ei ollut ikinä ennen tuntenut. Eli rakkauden. Ja pidin myös aivan lopusta. Oli koskettavaa ja herkkää lukea kohta, jossa kaikki olivat Jennan tukena juuri silloin, kun hän sitä tarvitsi.
Kirja oli muutenkin paljon paremmin kirjoitettu mitä ensimmäinen osa ja surulliset tunteet, joita minä haluan aina lukea, oli niin upeaa. Odotan innolla seuraavaa osaa.

Varjojen kaupungit sarjan toinen osa oli kyllä aivan yhtä loistava mitä ensimmäinenkin.
Pidin varsinaisesti siitä että Jacen tunteet isäänsä kohtaan olivat inhimilliset, aivan kuin hän ei olisi ollut varma mitä mieltä olisi tästä. Se teki pojasta ihmismäisemmän.
Loppu oli myös tosi hyvä, aivan kuin pakottaisi hankkimaan kolmannen kirjan. Juoni oli edelleen hyvä ja toimiva, piti otteessaan. Ei meinannut millään laskea kirjaa käsistään.
Ja täytyy vielä sanoa pari sanaa Jacesta: hän on vieläkin aivan upea hahmo.

Todella loistava kirja, oli pakko lukea yhdeltä istumalta. Juoni on mielestäni aivan täydellinen, loistava mielikuvitus Clarella.
Ja Jace. Voi luoja, siinä on kundi minun makuuni. Ylimielinen, mutta saakelin upea. Aivan täydellinen.
Pidin myös kirjan yllättävistä käänteistä. Tosi mahtava kirja, en malta odottaa että pääsen huomenna ostamaan Tuhkakaupunki-kirjan.