Punaiset tulppaanit
Alkuteos ilmestynyt 2009. Suomentanut Sirpa Meripaasi. Sidottu.
Ever on menettänyt kaiken, perheensäkin, mutta saanut tilalle mystisen kyvyn kuulla ihmisten ajatuksia. Kyky kuitenkin sulkee hänet yksinäisyyteen – tai niin hän luulee, kunnes kouluun ilmestyy salaperäinen poika. Mutta kuka – tai mikä – Damen oikeastaan on?
Alyson Noël
Alyson Noël (s. 1965) on kalifornialainen kirjailija. Hän on asunut niin Mykonoksella kuin Manhattanillakin ja työskennellyt lastenhoitajana, toimistotyöntekijänä ja lentoemäntänä. Noël julkaisi ensimmäisen teoksensa vuonna 2005. Hänen teoksiaan on myyty yli kahdeksan miljoonaa kappaletta.
Kuolemattomat
Voiko vuosisatoja kestänyt rakkaus voittaa tielleen tulevat uudet esteet? Kalifornialaiseen high school -maailmaan sijoittuva kuusiosainen menestyssarja on nautinnollinen sekoitus nykyaikaa ja maagisia iäisyysteemoja.
Sarja sisältää 6 pääteosta ja yhteensä teoksia 6 kpl.
Kirja-arvioita
Odotin kirjalta paljon, onhan tästä kirjasta sanottu paljon hyvää, mutta petyin. En päässyt kirjaan sisään kuin vasta lopussa, ja meinasin lopettaa kirjan kesken. Heti alussa, kun päähenkilön menneisyydestä kerroottiin kömpelösti välähdyksissä, minusta alkoi tuntua, että en tulisi lukemaan ainakaan jatko-osia. Hieno idea, mutta huono toteutus.
Punaiset tulppaanit on kuin taianomaisempi ja tuntemattomampi kaksoissisar kaikkien tuntemalle Houkutukselle. Ujo, epäsosiaalinen ja itsensä ulkopuoliseksi tunteva tyttö yrittää selvitä koulupäivästä toiseen, kunnes uusi, komea ja taiteellisesti lahjakas jätkä saapuu upealla autollaan uutena oppilaana, eikä kerro paljoa taustoistaan, mutta tuntee alusta asti outoa vetoa sankaritarta kohtaan. Kuulostaako tutulta? Ainoat erot Houkutuksen lähtöasetteluun ovat, että tällä kertaa sekä prinssi että prinsessa voidaan luokitella friikkilahkoon outoine kykyineen. Kirjan pahin piirre on sen kerrontatyyli: minä-kertoja, puhekieli ja preesens. Vetoaa varmasti johonkuhun, mutta minä en valitettavasti ollut se henkilö. Onneksi sentään totuin äkkiä. Mutta hei, jos Twilight on mielestäsi ylihehkutettu ja -spoilattu, mutta teema tuntuu vetoavalta, tarjolla on aina ihan kelpo vaihtoehtoja. Vinkvink.
Kirja alkoi mielestäni ihan hyvin ja oli myös melko mukaansatempaava. Juoni oli mielenkiintoinen ja kirja oli hyvin kirjoitettu. Pidin kirjan tyylistä ja tästä sarjan ensimmäisestä kirjasta. Aion myös ehdottomasti lukea sarjan loputkin kirjat. Jotenkin tuntui vain, että juoni oli hieman pirstaleinen. Juoni kyllä toimi hyvin ja eteni loogisesti, mutta jotenkin se vain tuntui hieman mitäänsanomattomalta. Myöskään loppu ei ollut ihan mieleeni, mutta tämä on vasta sarjan ensimmäinen osa, joten kaikkea ehtii vielä tapahtua, eikö niin? Suosittelen kirjaa kaikille, jotka pitävät kuolemattomuuden ihmeellisestä ajatuksesta ja romanttisista kirjoista, sillä tämä on juuri sellainen, höystettynä ripauksella draamaa. Ja kirja sopii kyllä heillekin, jotka pitävät punaisista tulppaaneista, voitte selvittää tarinan niiden takana...
Tämä on kuin köyhän miehen Twilight. On " Edward" joka ei syö mitään, on kaikessa hyvä ja ei vanhene ollenkaan. Sitten on " Bella " joka on.. noh Bella, ei blaah. Teksti on ärsyttävää teinix slangia, ja hahmot tylsiä.
Kirja ei ole parhaimmasta päästä, mutta ihan ok luettavaa.
Tykkäsin kirjan alkuosasta, mutta loppu meni jotenkin liian fantasian puolelle, kun hahmot katosivat johonkin outoon fantasiamaailmaan. Loppua pitkitettiin muutenkin liikaa. Ehkä olen 20-vuotiaana liian vanha lukemaan tällaista kirjaa :( En valitettavasti jatka sarjaa, koska on semmoinen tunne, että tästä tulee kunnon rakkaushömppäsarja.
Susittelen lukemaan! Hirmu hyvä kirja ja ihanat hahmot <3
Kirjoitan arvostelun itsekkin melkein vuoden jälkeen joten.. Tämä oli yksi niistä kirjoista joita halusin lukea 24/7. Rakstuin oiko päätä tähän ja luinkin kirjan päivässä jonka seuraksena oli kyllä koulussa viiden aineen kotitehtävien unohdukset. (ihan vain tiedoksi, minua ei ikinä kaduta jos laitan kirjan edelle koulua.)
Rakastuin tähän! Aivan älyttömän hyvä kirja suosittelen!
Kirja oli ihana! <3! Heti kun sain kirjan käsiini luin sitä koko päivän ja vielä yölläkin :D! Niin hyvä että luen jatkotkin! <3! Suosittelen <3
Ihan ok kirja. Kirjan juoni oli hyvin keksitty, mutta se meni hyvin hitaasti eteenpäin. Piti lukea ainakin 250 sivua ennen kuin tajusi mitä oli tapahtunut/tapahtumassa. Mutta tavalla tai toisella tämä kirja jotenkin vietteli minut tarinaan ja kansi on hyvin kaunis.
Kirja oli mielestäni ihan kiva, vaikka Everin asenne oli välillä ihan kamala. "Voi ei minun takia kaikki kuoli ja sen takia olen nyt itsekäs ja syrjäytynyt nuori" jooh toi asenne siis otti aikalailla päähän ja myös se että vaikka Ever oli itekki yliluonnollinen olento hän ei pystynyt käsittämään että ei luultavastikkaan ole ainoa. No muuten kirja siis oli ihan hyvä.
Kirjalla olisi potentiaalia todella hyväksi nuorten kirjaksi, mutta jotkin asiat vain häiritsevät suunnattoman paljon: Vasta kirjan puolivälissä selviää jotain Everin pikkusiskon ulkonäöstä. Eikä kyse ole vain Everin siskosta, vaan kirjan tunnemaailmaan on hyvin vaikea päästä käsiksi kun hahmoja ei ole kuvailtu riittävän tarkasti. Tunneilmauksetkin ovat kuin muualta kopioituja, hädintuskin mitään välittyy lukijalle. Everin ikäkin selviää vasta kirjan puolenvälin tienoolla. Hän ei olekkaan käsittämäni 14-vuotias teini, vaan 16-vuotias nuori neito. Käsityksen nuoremmasta henkilöstä antaa surkeasti toteutettu teinimäinen "mä" ja "sä" kielimuoto, joka häiritsee koko kirjan ajan. Tästä tosin syytän kirjailijan sijaan suomentajaa, sillä puolet ajasta hahmot puhuvat minä muodossa ja puolet lauseista tulevat toisella muodolla. Ajatukset ovat onneksi "minä" muodossa. Kirjasta löytyy myös jokunen kirjoitusvirhe. Pidän myös epätodennäköisenä, etteikö kirjailija olisi lukenut ainakin Harry Pottereita, Twilightia ja Hush hush -sarjaa. Moni kohta juonessa on ennalta arvattava ja tylsä, koska tilanteet ja henkilöt ovat jo tuttuja aiemmin mainitsemistani kirjasarjoista. "Rakkaus vahvistaa, rakkaus parantaa" hömppä ei uppoa, vaan kuulostaa täydeltä kliseeltä, kuten kirjan loppu muutenkin. Seuraavat kaksi kirjaa on jo ostettuna, joten enköhän jää tutkimaan ovatko suomentaja ja kirjailija parantaneet työtään...
Kirjan juoni oli mielestäni tosi kiva, mutta kirjoitus tyyli oli minusta kammottava. Se ei napannut yhtään. Itse olisin tehnyt Havenista jotenkin aikuisemman. Entäs sitten Damen? Monet Damenin tekojen motiivit jäivät hämärään ja jotenkin roolihahmosta oli tehty hiemän liian pöyhkeilevä minun makuuni. Kuten sanottu parasta kirjassa oli JUONI. Sehän kai on se pää-asia? : )
Ihan ok kirja, jätti hieman oudon maun suuhun. En myöskään pitänyt yhtään Damenista. Tuo oli raivostuttava. Oli myös suuret odotukset, mutta petyin. Mutta ihan okoo luettavaa, mutta en ole jaksanut lukea muita jatko-osia.
Kirja oli ihan ok, mutta silti hieman tylsä. Perinteinen rakkaustarina johon on tungettu jonkinlaista taikuutta. Suosittelen paremman puutteessa.
Kirja oli ihan ok hyvä, mutta kuitenkin vähän lattea. Henkilökohtaisesti minua suorastaan alussa raivostutti se, että kuinka lapselliseksi Haven oltiin tehty. Myös tämä aura, ajatusten luku ja kuolleen siskon kanssa juttelu ei minulle oikeen napannut. Päähenkilö oli minusta vaihteeksi mukavan erilainen, mutta siltikin aivan liian lapsellinen ikäisekseen. Tavattomasti ärsytti myös Milesin samankaltaisuus Merkitty sarjan Damienin kanssa, sekä muutama muu ylikulutettua piirrettä. Kokonaisuudessaan ihan lukemisen arvoinen. Jonkun verran nuorempana olisin voinut innostua enemmän. P.S. Mitkä ne Damenin hiukset oli?? :O
Punaiset tulppaanit kirja on todella loistava kirja. Se on hauska, tunnelmallinen ja täynnä tunteita. Ever ja Damen on aivan loistava pari ja odotan innolla jatko-osaa.
Odotukset olivat aika korkealla, koska tätä sarjaa on hehkutettu paljon. Petyin vähän. Kirjoitustyyli kävi ajoittain hermoon ja se, että parissa kohtaa asiat vaihtuivat yhdestä toiseen nopeasti. Joutui hetken aikaa miettimään, että mistähän aiemmassa oli kyse. Everin tunteita oli kuvattu hienosti ja koskettavasti. Damen kävi oikeastaan vaan hermoon eipäs-juupas-asenteensa kanssa. Kaikesta huolimatta kirjan juoni oli aika hyvä ja hahmot erikoisia vaikka muutamiin älyttömyyksiinkin mentiin. Varmasti nuorien lukijoiden mieleen