Basiliskin laulu
@ Patricia A. McKillip
Alkuteos ilmestynyt 1998. Suomentanut Natasha Vilokkinen. Kannen kuva: Kinuko Y. Craft. Association of Science Fiction and Fantasy Artists, Chesley-palkinto 1999 (paras kansikuva). Sidottu, kansipaperi.
Mythopoeic-palkintoehdokas 1998, Tähtifantasia-palkintoehdokas 2009.
"Kun hän heräsi, hän ei tiennyt omaa nimeään, mutta häntä kalvoi äkillisen kuumeen lailla tieto siitä, että hänellä oli tulen nielemä menneisyys, toinen nimi."
Basiliskin laulu on palkitun fantasiakirjailija Patricia A. McKillipin arvostetuimpia teoksia. Se on upea, lyyrinen tarina hyvän ja pahan taistelusta ja musiikin maagisesta voimasta.
Berylonin hallitsijaperhe surmataan ja heidän palatsinsa poltetaan. Vain pieni Rook, joka piiloutuu tulisijan tuhkiin, säilyy hengissä. Kaukaisella kalliosaarella, bardien huomassa, Rook varttuu autuaan tietämättömänä menneisyydestään. Oudot painajaiset, täynnä tulta ja kuolemaa, eivät kuitenkaan jätä poikaa rauhaan. Vihdoin, lähes 40 vuotta tuhon päivän jälkeen, kaukaisen sukulaisen saapuminen saa Rookin muistamaan menneisyytensä. Kostonjanoinen Rook palaa Beryloniin mukanaan perheensä surmaajalle sävelletty kuolettava laulu. Mutta muillakin on suunnitelmansa, ja pian Berylonin asukkaiden kohtalot kietoutuvat yhteen kuin satumaisen sävelmän soinnut.
”Kielellisesti erittäin aistivoimainen tarina kostosta ja anteeksiannosta.” – Tähtifantasia-palkintoraati
Arvosana kirjalle
Patricia A. McKillip
Yhdysvaltalainen Patricia Anne McKillip (1948–2022) syntyi karkauspäivänä Salemissa Oregonissa yhtenä perheen neljästä lapsesta. McKillipin isä oli ilmavoimien upseeri ja hän otti perheensä mukaan komennukselle Englantiin ja Saksaan. Uudet maisemat, kielet ja yhteiskunnat innoittivat nuoren McKillipin mielikuvitusta. Hän kynäili oman sadun ensi kertaa asuessaan 300 vuotta vanhassa talossa Englannissa ja katsellessaan ikkunasta keskiaikaista hautausmaata. Siitä lähtien hän jatkoi kirjoittamista – lukuun ottamatta lyhyttä ajanjaksoa, jona hän aikoi konserttipianistiksi.
Kirja-arviot & arvosanat
Kirja-arviot 330
Viestit 1132
Alussa jouduin hieman ponnistelemaan, että tarina avautui ymmärrettäville urille. Pian tarina kuitenkin lähti rullaamaan mukavasti, jolloin lukeminen oli varsin miellyttävää ja vaivatonta. Hiukan vähemmän olisi tosin saanut olla kielikuvien käyttöä, mutta ei se merkittävästi häirinnyt. Tarinassa pyöritään musiikin ja epätavallisten soittimien ympärillä ja juonessa on melko tavanomaiset teemat – tyranni hallitsija, vallananastaja ja kosto. Silti kirjan tarina eikä sen tyyli ole mitään tusina kamaa, mistä tulee suuri plussa. (4.11.2019)
Kirja-arviot 6
Viestit 2
Todella kaunista tekstiä, mutta tällainen lyyrinen tarina ei vain ole minun mieleeni. En yksinkertaisesti pysynyt kunnolla mukana tarinassa. Lisäksi jotkut henkilöhahmot olisivat saaneet olla syvempiä, vaikkakin päähenkilön "litteyden" voi ehkä perustella hänen "menneisyyden muistojen puutteellaan" taiteellisena tehokeinona. Luin siis suomenkielisen version, jossa nousi myös ongelmaksi, että kohdatessa uuden henkilöhahmon, ei tämän sukupuolta useinkaan kerrottu, mikä aiheuttaa epävarmuutta henkiöiden ja ilmiöiden kuvitteluun ja ymmärtämiseen.
Kirja-arviot 109
Viestit 1694
Tämä toinen McKillip-suomennos on erinomainen, muttei aivan yllä Unohdetun Ombrian tasolle. Harkitsin täyttä viittä tähteä, mutta päädyin neljään. Juoni ja henkilöt eivät vaan olleet yhtä kiinnostavia, esimerkiksi tarinan sankari Rook jäi vähän vaisuksi. Kirjassa oli myös vähemmän surrealistisia piirteitä kuin loistavassa Ombriassa. Mutta en halua missään nimessä moittia Basiliskin laulua, McKillipin kirjoitustyyli oli yhtä hienoa kuin ennenkin. Romaani oli kaunista ja syvällistä luettavaa, ja se ei noudattanut perinteisiä juonikuvioita. Plussaa myös renessanssin aikakautta muistuttavasta maailmasta, pseudokeskiaikaa on nähty tarpeeksi. Toivottavasti kirjailijan suomentaminen jatkuu!
