Vartijat

Alan Moore, Dave Gibbons
Julkaistu: 2006 (Egmont)
Alkuperäinen nimi: Watchmen

Tyyppi: spekulatiivinen fiktio
Tyylit: scifi, sarjakuva
Avainsanat: elokuva, hugo-palkinto, locus-palkinto

OSTA KIRJA

+ Kirjastot

Alkuteos ilmestynyt 12 osana vuosina 1986–1987. Käsikirjoittaja Alan Moore. Kuvittaja Dave Gibbons. Suomentanut ja toimittanut Jouko Ruokosenmäki. Sidottu.

Hugo-palkinto 1988, Locus-palkinto 1988.

On vuosi 1985, ja koko maailma elää kylmän sodan varjossa. Kun yksi tunnetuista supersankareista murhataan raa'asti alkaa naamiokostaja tutkia tapausta... Vartijat kutoo uskomattoman rikkaan tarinan kahden sankarisukupolven vaiheista, eikä sitä turhaan ole kutsuttu maailman parhaaksi sarjakuvaksi.

Sarjakuva voitti ilmestyessään useita Kirby- ja Eisner-palkintoja ja on ainoa Hugo-palkinnon (1987) saanut sarjakuvaromaani. Vartijat on myös ainoa sarjakuva, joka on mukana Time-lehden ”100 parasta romaania vuodesta 1923 nykyaikaan” -listauksessa.

Zack Snyderin ohjaama Watchmen-elokuva saa ensi-iltansa Yhdysvalloissa maaliskuussa 2009.

(muokattu 04.02.2015)

Uusimmat keskustelut

Aloita uusi keskustelu tästä kirjasta | Näytä kaikki keskustelut

Tietoa kirjailijasta :: Alan Moore

Alan Moore (s. 1953) on brittiläinen sarjakuvakäsikirjoittaja, jonka tunnetuimpiin teoksiin kuuluvat Vartijat, V niin kuin verikosto, Helvetistä ja Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga. Moore on kirjoittanut monien tunnettujen sarjakuvahahmojen seikkailuja, kuten Teräsmiehen ja Rämeen olennon.

Moore on monissa sarjakuvaharrastajien äänestyksissä nostettu parhaaksi elossa olevaksi sarjakuvakäsikirjoittajaksi. Monista Mooren teoksista on myös tehty elokuvaversiot, mutta hän on yleensä vetänyt nimensä pois niistä ja kieltäytynyt ottamasta vastaan rahaa tulevistakin elokuvaversioista.

Alan Moore syntyi Northamptonissa Englannissa ... (lisää)

työväenluokkaiseen perheeseen. Hän kasvoi köyhyydestä tunnetulla alueella mutta kertomansa mukaan rakasti asuinyhteisöään. Moore luki kaikkiruokaisesti viiden ikäisestä alkaen. Tällöin hän löysi myös sarjakuvat. Kouluaikanaan Moore kiinnostui hippiliikkeen ihanteista. Moore teki eri alojen töitä, mutta katsoi kutsumuksensa olevan taiteen parissa. Hän alkoi käsikirjoittaa ja piirtää sarjakuvia ja keskittyi pian urallaan käsikirjoittamiseen.

Mooren varhaisia töitä oli Marvel-yhtiön hahmoon perustuva Kapteeni Britannia (1982–84). Moore uudisti rankasti jo unohdetun supersankarihahmon. Mooren kyvyt huomattiin myös Yhdysvalloissa ja hän saavutti menestystä Rämeen olennon uudelleentulkinnalla. Sarjan suosion ansiosta yhdysvaltalaiset kustantamot ottivat palkkalistoilleen muitakin brittiläisiä käsikirjoittajia, kuten Neil Gaimanin.

V niin kuin verikoston (1982–85) kuvitti David Lloyd. Sarjakuva heijastaa Mooren tuntemuksia 1980-luvun Britanniasta ja Margaret Thatcherin valtakaudesta. Sarjakuvan pohjalta tehtiin elokuva vuonna 2005. Mooren parhaisiin luomuksiin 80-luvulta kuuluu tieteissarjakuva Halo Jones (1984–86).

Dave Gibbonsin kuvittama Vartijat (1986–87) oli ensimmäisiä sarjakuvaromaani-nimikkeellä markkinoituja supersankariteoksia. Sarjakuva voitti useita Kirby- ja Eisner-palkintoja ja on ainoa Hugo-palkinnon saanut sarjakuvaromaani. Vartijat on myös ainoa sarjakuva, joka on mukana Time-lehden ”100 parasta romaania vuodesta 1923 nykyaikaan” -luettelossa. Zack Snyderin ohjaama Vartijat-elokuva sai ensi-iltansa 2009.

DC Comics ja Alan Moore riitaantuivat sarjakuvan hahmojen ja maailman omistusoikeudesta. Moore päätti riidan takia lopettaa työskentelynsä DC Comicsille ja kaikille muillekin isoille kustantamoille.

Eddie Cambellin piirtämä sarjakuvaromaani Helvetistä (1991–96) kertoo yhden version Viiltäjä-Jackin tarinasta. Helvetistä pohjaa salaliittoteoriaan, johon Moore on kiistänyt uskovansa. Hän kuitenkin katsoi sen tarjoavan hyvän lähtökohdan tarinalle. Moore kuvaa Moore kuvaa murhat seurauksiksi poliittisesti ja taloudellisesti epätasa-arvoisista rakenteista.

Kevin O'Neilin kuvittama Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga (1999–2009) sijoittuu 1800-luvun lopun viktoriaaniseen Englantiin, sen höyrypunk-vaihtoehtohistoriaan. Liigan muodostavat joukko vanhasta seikkailukirjallisuudesta kirjallisuudesta tuttuja hahmoja.

Vuonna 2007 Moore esiintyi televisiosarjassa Simpsonit, jonka ihailijoihin hän kuuluu. Hänen kuvataan uudelleentulkinneen supersankari Radioaktiivisen miehen ”heroiiniriippuvaiseksi jazzkriitikoksi joka ei ole radioaktiivinen.”

Moore on kasvissyöjä ja poliittiselta suuntaukseltaan anarkisti. Hänet tunnetaan myös uuspakanana ja seremoniallisen taikuuden harjoittajana. Ensimmäisestä avioliitostaan hänellä on kaksi tytärtä. Vuonna 2007 Moore avioitui taiteilija Melinda Gebbien kanssa. Moore asuu kotikaupungissaan Northamptonissa rivitalossa okkultisten kirjojen, äänilevyjen, videoiden, taikaesineiden ja sarjakuva-figuriinien keskellä.

Suomennetut teokset

Kapteeni Britannia (1982–84)
Rämeen olento (1982–86)
V niin kuin verikosto (1982–89)
Halo Jones (1984–86)
DC-sankarit (1985–88)
Vartijat (1986–87)
Hiljainen kuolema (1991)
Helvetistä (1991–96)
Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga (1999–2000)
Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga 2 (2002–2003)
Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga 3–5 (2009–)

Linkkejä

Kari Salminen: Kapteeni Britannia. Turun sanomat 12.3.2009.
Petri Hannini: Kapteeni Britannia. Keskisuomalainen 5.5.2009.
Jarkko Sikiö: Kapteeni Britannia. Kvaak.fi 9.6.2009.
Jarkko Sikiö: Rämeen olento. Kvaak.fi 16.3.2010.
Jokke Saharinen: Rämeen olento. Savon sanomat 23.4.2010.
Janne Suominen: Rämeen olento. Lumo 17.3.2010.
Toni Jerrman: Rämeen olento. Tähtivaeltaja 2/2010.
Jokke Saharinen: Rämeen olento: Toinen kirja. Keskisuomalainen 19.12.2010.
Juha Veltti: Rämeen olento: Toinen kirja. Kvaak.fi 4.11.2011.
Jussi Ahlroth: DC-sankarit. Helsingin sanomat 16.6.2007.
Sippo Mentunen: Vartijat. Kvaak.fi 16.11.2006.
Jussi Ahlroth: Vartijat. Helsingin sanomat 10.12.2006.
Kari Salminen: Vartijat. Turun sanomat 12.3.2009.
Vesa Kataisto: Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga. Kvaak.fi 10.9.2003.
Jarkko Sikiö: Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga: 1910. Kvaak.fi 27.2.2010.
Aki Jörgensen: Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga: 1910. Kvaak.fi 6.4.2010.
Otto Sinisalo: Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga: 1910. Lumo 26.2.2010.
Sami Nyyssölä: Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga: 1910. Lapin kansa 30.3.2010.
Jari Tamminen: Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga: 1910. Voima 7/2010.
Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga: 1969. Kirjavinkit 10.10.2011.
Jokke Saharinen: Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga: 1969. Keskisuomalainen 27.11.2011.

Tekstilähde: Wikipedia. Kuva: Wikimedia Commons.

Muita kirjoja joista saatat pitää

Kirja-arvioita (1)
(avaa kirja-arvio) Kirjoittanut Varjolehti (23.04.2009) En oikein tiedä mitä sanoa. Siitä on aikaa, kun jokin yksittäinen teos on muuttanut maailmankuvaani näin rajusti – jos sellaista nyt on koskaan tässä mittakaavassa tapahtunutkaan. Teknisesti ottaen olen toki lukenut miellyttävämmin ja omaperäisemmin piirrettyjä sarjakuvia, mutta tekstin ja kuvan yhteispeli on tässä ennenkuulumattoman näppärää, pionerityötä, etenkin motiivien osalta. Tarinasta – maailmankuvan nerokkuudesta, henkilöhahmojen uskottavasta moniulotteisuudesta, ... (lisää) vangitsevuudesta, sivujuonten luontevasta punomisesta päälinjaan – en saata edes aloittaa. Lyhyesti sanottuna, Alan Moore sai minut vajaaksi viikoksi aivan lukkoon: opin lopulta nauttimaan päivittäisen Watchmen-annokseni iltaisin, koska aamulukemisten jälkeen en pystynyt tuntikausiin keskittymään mihinkään muuhun. Naurahdin muutaman kerran, nieleskelin hieman useamman kerran, loppua kohti ahdistuin yhä enemmän…mutta kun pääsin siitä kaikesta yli, oli oloni paljon parempi ja varmempi kuin ennen kirjaan tarttumista. Ymmärrän itseänikin paremmin nyt, puhdistuin ja vapauduin. (Luin englanniksi ja suosittelen muillekin - Mooren dialogi on mukavan aidon tuntuista.)

Kirja-arvioita (1)

(avaa kirja-arvio)

Kirjoittanut Varjolehti (23.04.2009)
5.0

En oikein tiedä mitä sanoa. Siitä on aikaa, kun jokin yksittäinen teos on muuttanut maailmankuvaani näin rajusti – jos sellaista nyt on koskaan tässä mittakaavassa tapahtunutkaan. Teknisesti ottaen olen toki lukenut miellyttävämmin ja omaperäisemmin piirrettyjä sarjakuvia, mutta tekstin ja kuvan yhteispeli on tässä ennenkuulumattoman näppärää, pionerityötä, etenkin motiivien osalta. Tarinasta – maailmankuvan nerokkuudesta, henkilöhahmojen uskottavasta moniulotteisuudesta, ... (lisää)