Alkuteos ilmestynyt 1978. Suomentanut Kyllikki Villa. Kirjan sisältämät lainaukset ovat Ludwig Wittgensteinin teoksista. Sidottu.
Omaperäinen esikoisromaani tuo myytin ja sadun fantasiaa kirjallisuutemme esikuvina Carlos Castaneda, Tolkien, Ursula K. le Guin.
Sandbackan romaani on jo yhdistetty uuden sukupolven aatemaailmaan, korotettu sen sanansaattajaksi.
Romaanin päähenkilö Corlinna, nuori tyttö, saa satumaan suurshamaanilta Saratrolta tehtävän, josta tytön on otettava selko. Sarastro ei voi sitä selostaa. Corlinna saa kuitenkin oppaakseen siivekkään hevosen Pietamoren, joka vie hänet vaellukselle maailmaan, kohtaamaan eri henkilöitä. Hän tapaa uhmakkaan taistelijan Malcorin, Loitto-nimisen erakkovanhuksen ja auringonsisar Nidzjeman.
Kaikilla heillä on oma erityinen suhteensa Systemaan eli mekanisoituvaan ja robotisoituvaan sivilisaatioon, kylmään ja kuolettavaan teollisuusyhteiskuntaan, joka syö ympäriltään kaiken luonnon ja luonnollisuuden. Systemassa ruumiistuu Paha itse absoluuttisena.
Systeman vastakohtana on Sarastron luostariyhteisö. Corlinna haluaisi päästä elämään Sarastron rinnalla, valossa ja viisaudessa. Hän tietää että Sarastro on itse käynyt loppuun saakka sen tien, joka hänen on kuljettava: vaeltanut kautta pimeyden ja kuoleman seutujen. mutta Sarastro tahtoo, että Corlinna palaa maailmaan ja toimii osaltaan, omalla tavallaan, Systeman vastavoimana.
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Mitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Satu Sarastron tiestä on filosofisen pohdiskeleva ja riipivän kaunis teos, joka vaatii lukijaltaan aikaa ja pohdiskelua. Tarina sijoittuu meidän maailmaamme, samalla kertaa tuttuun mutta myös huolestuttavan vieraaseen.
Carola Sandbackan kaunis, kantaa ottava teos on saanut osakseen vain vähän huomiota, vaikka sadunomaisuus, skandinaavinen mytologia ja mietteliäisyys sekoittuvat aivan uudella tavalla. Satu Sarastron tiestä ansaitsisi enemmän.
