Pääkallokehrääjä

Graafinen suunnittelu: Mika Tuominen. Sidottu, kansipaperi.

Kalevi Jäntin palkinto 1998.

Kun Tali ja Ihantala kesäkuussa 1944 murtuivat, puna-armeijan tie oli avoin. Neuvostojoukot miehittivät Suomen.

Eletään vuotta 1986. Suomen Demokraattinen Tasavalta on itäblokin mallioppilas, jonka rinnalla vain DDR pystyy kilpailemaan. Valpo pitää hajanaisen opposition raudanlujassa kontrollissa. Suomeen sijoitetuissa neuvostotukikohdissa on 90 000 puna-ameijan sotilasta. Suomen liekanaru Kremliin näyttää pysyvältä – kunnes yksi mies päättää muuttaa historian kulun.

Kreml saa viestin, jossa vaaditaan neuvostojoukkojen välitöntä vetämistä Suomesta. Vaatimus näyttää naurettavalta uhittelulta, kunnes viestiin sisältyvän uhkauksen todenperäisyys tarkistetaan. Mustat Zilit kiidättävät politbyroon jäsenet Kremliin hätäistuntoon. Nöyryytetyn supervallan turvallisuuskoneisto jyrähtää täysille kierroksille kriisin laukaisemiseksi.

Viattomaksi pelinappulaksi joutuu Cambridgessä työskentelevä suomalaissyntyinen tutkija perheineen. Tapahtumat vyöryvät eteenpäin salaisen poliisin soluttamassa syksyisessä Helsingissä, Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa Viipurissa, Lontoossa ja Alpeilla.

Arvosteluja:

”Remes osaa trillerin lajille ominaisen riennon ja kärjistykset paremmin kuin kenties kukaan meillä.” – Pekka Tarkka, Helsingin Sanomat

”Olen nähnyt tähän ikään mennessä pari sataa kansainvälistä trilleriä, joiden juonenkuljetukset eivät yllä lähellekään Remeksen kiihkoa.” – Kari Hotakainen, Image

”Tällaista trilleriä ei Suomessa eikä Suomesta ole aikaisemmin kirjoitettu... Remes kirjoittaa heti esikoisromaanillaan tekstiä, jollaista olemme tähän mennessä saaneet tottua lukemaan kansainvälisen jännityskirjallisuuden huippunimiltä kuten Tom Clancy, Ken Follett ja Frederick Forsyth.” – Harri Aalto, Satakunnan Kansa

”Rankimpia esikoisromaaneja, mitä Suomessa on ilmestynyt vuosiin, kenties vuosikymmeniin.” – Kalervo Toiviainen, Pohjolan Sanomat

”Imaisi minut mukaansa ensimmäiseltä riviltä alkaen... Remes juoksuttaa tarinaa eteenpäin ihailtavan selkeäsanaisesti, hallitusti, älykkäästi ja intensiivisesti. Ja millaista tarinaa!” – Päivi Kapiainen, Karjalainen

”Mielikuvitusta kihelmöivä tarina.” – Jarno Forssell, Suomen Kuvalehti, Vuoden parhaat kirjat

”Omituista: 455 sivua suomalaista jännitysromaania, eikä yksikään sivu tunnu olevan liikaa... upea jännäri.” – Anssi Väisänen, Savon Sanomat

”Jännittävyydessä harva romaani päihittää Pääkallokehrääjän... karmaisevan aidon tuntuinen.” – Jari Lybeck, Turun Sanomat