Maan hylkäämät

Lue lisää ...

Heinlein kasvoi Kansas Cityssä Missourissa, Yhdysvaltain ”raamattuvyöhykkeellä”, jonka käsityksiin hän otti myöhemmässä tuotannossaan kantaa. Nuorena hän myi sanomalehtiä ja avusti kirjastossa, niin että 15-vuotiaana hän tuli toimeen omillaan. Hän luki läpi kirjallisuuden klassikot, mutta säilytti intonsa Arthur Conan Doylen, Edgar Rice Burroughsin ja H. G. Wellsin kirjoja kohtaan. Armeijasta Heinlein sai puolestaan kirjoihinsa lujan luottamuksen amerikkalaiseen elämäntapaan, isänmaallisuuteen sekä kurin ja kohteliaisuuden tapaisiin hyveisiin.

Heinlein työskenteli Yhdysvaltain laivaston palveluksessa 1929–34, mutta joutui eläkkeelle vain 27-vuotiaana tuberkuloosin pilattua terveyden. Yritettyään muun muassa kiinteistövälittäjänä ja poliitikkona hän viimein yritti ansaita leipänsä kirjoittamalla. Hän alkoi tuottaa tekstiä säännöllisen aikataulun mukaan. Hän julkaisi suosittuja novelleja ja jatkokertomuksia John W. Campbellin toimittamassa Astounding-tieteislehdessä. Heinlein oli ensimmäisiä tieteiskirjailijoita, joka pystyi elättämään itsensä pelkästään kirjoittamisella. Yhdysvaltain liittyessä maailmansotaan Heinlein siirtyi tutkimustyöhön laivaston palvelukseen. Vuonna 1948 Heinlein meni naimisiin sota-aikana tapaamansa työtoverin, Virginia ”Ginny” Gerstenfeldin kanssa. 

Päästyään jälleen kirjoittamaan vuonna 1947 Heinlein alkoi kirjoittaa tieteisromaaneja aikuisille sekä nuorisolle. Ennen sotaa Heinleinin kertomuksia oli ilmestynyt lähes yksinomaan sf-lehdissä, mutta nyt kustantajat uskaltautuivat julkaisemaan tieteiskirjoja. 1960-luvun alusta alkaen Heinlein kirjoitti yksilönvapauden, libertarismin ja vapaan rakkauden puolesta. Kuu on julma (1966) on Heinleinin keskikauden tunnetuimpia teoksia. Kuukkojen kamppailu itsenäisyydestä heijastaa amerikkalaisten vuoden 1776 vapaustaistelua.

Heinleinin kirjoitustahti hidastui 1970-luvulla, mihin vaikutti hänen heikentynyt terveydentilansa. Tältä ajalta hänet muistetaan kampanjastaan verenluovutuksen puolesta. Hänen viimeisten vuosikymmentensä kirjat olivat laadultaan vaihtelevia. Onnistuneimpia on Tuomiopäivän komedia (1984), jossa päähenkilö päätyy kohtaamaan niin taivaan kuin helvetinkin virkavallat saadakseen rakastamansa naisen takaisin.

Lähteitä

Sirpa Mustonen: ”Robert A. Heinlein”. Portti 2/1988.
Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1. BTJ Kirjastopalvelu, 2004.