Kohtalon täyttymys
Alkuteos ilmestynyt 1984. Suomentanut Tarmo Haarala. Kartat: Shelly Shapiro. Kannen kuva: Laurence Schwinger.
1. laitos: Karisto, 1993. Sidottu. 3. painos 1995.
2. laitos: Karisto, 1998. Nidottu. 6. painos 2007.
Locus-palkintoehdokas 1985.
"Enää hän ei pelännyt. Valon Lapsi odotti miekka kädessään hetkeä, jona ennustus veisi hänet kuolemanvakavaan taisteluun Pimeyden jumalaa vastaan..."
Pyhä Aldurin Kivi on vallattu takaisin ja Garion kruunattu kuninkaaksi Riva Rautakouran perillisenä.
Ikivanha ennustus ei kuitenkaan ole vielä toteutunut: Garion tietää että lopullinen taistelu Pimeyden jumalaa vastaa on väistämätön, silloin ratkaistaan Kiven herruus ja maailmojen kohtalo. Niin on määrätty, mutta sisimmässään nuori kuningas tuntee kalvavan epäilyn: voiko ihminen voittaa kuolemattoman jumalan?
Kohtalon täyttymys on viides ja viimeinen osa Belgarionin tarua, loistavaa fantasiaeeposta, joka kertoo nuoren pojan seikkailujen tiestä maailmassa, jossa peri-inhimillinen ja yliluonnollinen elävät luontevasti rinnakkain.
Käyttäjät lukeneet myös
David Eddings
David Eddings (1931–2009) oli yhdysvaltalainen kirjailija, joka kirjoitti useita suosittuja fantasiakirjoja. Hänen teoksiaan on myyty yli 18 miljoonaa kappaleita ja niitä on käännetty 27 kielelle.
Eddings syntyi Spokanessa Washingtonin osavaltiossa ja kasvoi Seattlen seudulla. Hän opiskeli collegessa kirjallisuutta ja teatteri ja palveli Yhdysvaltain armeijassa. Eddings suoritti loppututkinnon Washingtonin yliopistosta 1961. Seuraavana vuonna David Eddings avioitui Leigh Schallin kanssa. Työkseen Eddings oli kaupan myyjänä Seattlessa, toimi ostajana Boeing-yhtiön palveluksessa New Orleansissa ja opetti äidinkieltä collegessa Keskilännessä. Eddings eli säästöillään vuoden ajan ja kirjoitti esikoisteoksensa, jännitysromaanin. Teos ilmestyi vuonna 1973 mutta jäi melko vähälle huomiolle, koska julkaisu sattui samaan aikaan kilpailevien teosten kanssa.
Belgarionin taru
Viisiosainen Belgarionin taru ja sen jatkosarja, samoin viisiosainen Mallorean taru, ovat kansainvälisiä suurmenestyksiä jotka ovat nousseet myyntilistojen kärkeen myös Suomessa. Ne ovat fantasiakirjallisuutta, todellista mielikuvituksen juhlaa, ja tarjoavat sykähdyttäviä lukuelämyksiä.
Belgarionin taru on mahtava seikkailukertomus nuoresta pojasta suuren perinnön lunastajana ja ikivanhan ennustuksen toteuttajana. Tarinan alkaessa Garion on tavallinen maalaispoika vaikkakin tietämättään suurta sukua. Rivan kuninkaitten viimeisenä perillisenä hänen kohtalonaan on Aldurin Pyhän Kiven etsiminen ja sen kunniakas puolustaminen. Taistelu kiven herruudesta on Belgarionin tarun ydin.
Belgarionin taru sisältää 5 kirjaa — sarja on kokonaan valmis.
Alasarja Mallorean taru
Alasarja Belgarionin ja Mallorean tarujen liitteet
Kirja-arvioita
Kevyttä kioskifantasiaa, ennalta-arvattavia juonikulkuja, itseään toistelevaa sisältöä. Ei todellakaan kestä toista lukukertaa, keskinkertainen sarja.
Kohtalon täyttymys on hyvä päätösosa. Tapahtumat etenevät luonnollisella painollaan kohti odotettua ratkaisua, eikä lukijaa petetä. Tapahtumia kerrotaan kahdesta näkökulmasta, toisaalla tarkastellaan Garionin, Belgarahtin ja Silkin yksinäistä vaellusta kohti Malloreaa ja Torakin nukkumapaikkaa. Toisaalla taas seurataan Ce'Nedran ja muun armeijan marssia itää ja taistelua kohti. Vaikka lukija tietääkin todellisen ratkaisun tapahtuvan Garionin ja Torakin kohdatessa, itse ainakin pidin Ce'Nedran osuutta mielenkiintoisempana. Garionin matkalla on etupäässä pieniä sattumuksia, ja näin inhottavaa teinislangia käyttäen, Garionin angstausta. Vaikka on täysin luonnollista ja uskottavaa, ettei poika ole kulkemassa taisteluun jumalaa vastaan kevyin mielin, välillä masennusryöpyn lukeminen kyllästyttää. Onneksi kirjan muut hahmotkin kommentoivat Garionin mielialaa. :) Hahmot ihastuttivat minua muutenkin, etenkin Ce'Nedra, veikeä mutta viisas Belgarath sekä monet muut ovat nousseet suuriksi suosikeiksi. Belgarionin tarun viimeinen osa sisältää vielä lisää palasia Eddingsin kiehtovaan maailmaan. Kirjassa huomiota saavat Torakia palvovat angarakit, sekä pohjoisessa asuvat, pahoja henkiä palvovat morindit. Angarakeja on sivuttu paljon jo edellisissä kirjoissa, joten minua kiehtoivat kirjassa etenkin morindit, ja huomasin suorastaan ahmivani sivuja Garionin ja heidän kohtaamisista. Eddingsillä on taito luoda eri kansoille ja kulttureille kiehtovia, muttei liian monimutkaisia ominaispiirteitä. Kirjan loppuratkaisu on uskottava ja itse pidin siitä kovasti. Kovin ennalta-arvaamaton se ei kyllä ole, ja muistelen muutenkin Belgarionin tarua ensimmäistä kertaa lukiessani arvanneeni monia asioita ennakolta. Itse en ole tästä ikinä häiriintynyt, sillä voitonriemun tunne, kun tajuaa olleensa oikeassa, on vailla vertaa. Jo toisen kerran, kiitän Eddingsiä ihanista hetkistä Garionin ja kumppaneiden matkassa.
Pidän koko sarjasta paljon, mutta täytyy sanoa tämän olevan sarjan kirjoista paras. Eddingsin tapa luoda hahmoja on loistava, se miten hän kehittää jokaiselle hahmolleen täysin oman luonteen, persoonallisuuden tuo kirjalle niin upeaa hohtoa ettei lukemisesta tule tylsää. Tässä kirjassa juoni pysyy mukaansa tempaisevana ja jännittävänä. Kirja on mielestäni hyvä lopetus Belgarionin tarulle, kaikki palaset loksahtavat hienosti paikoilleen ja epäselvät asiat ratkeavat. Hieman pisteitä pudottaa kuitenkin osittain kirjassa esiintuleva tylsyys sekä vanhan toisto. Kuitenkin kaiken kaikkiaan, hyvä kirja, loistava kirjailija. :)
Tämä kirja ja koko sarja on todella yllätyksetön ja ennalta arvattava. Vielä viiden kirjan jälkeenkin monet hahmot tuntuvat jotenkin pinnallisilta, eikä yhdenkään hahmon kohtalo oikein jaksanut kiinnostaa. Mutta eipä siinä olisi paljoa jännittämistä ollutkaan, kun kaikki tuntui sujuvan niin helposti, vihollisarmeijakin oli melkein voitettu parilla nuolikuurolla. Enkä muuten muista missään törmänneeni yhtä ärsyttävään hahmoon kuin Ce'Nedra. Ehkä nuoret, jotka eivät ole hirveästi lukeneet, saattavat saada näistä kirjoista jotain irti, mutta aikuiselle lukijalle en näitä suosittelisi missään nimessä.