Kadonnut kirje
Alkuteos ilmestynyt 1830–32. Suomentanut Jukka Malinen. Kertomukset valikoitu venäjänkielisestä teoksesta Vecera na hutore blic Dikanki.
1. laitos: Taifuuni, 1992.
2. laitos: Like, 2000. Nidottu.
3. laitos: Like, 2004. Like-pokkari. Nidottu.
Sisällys:
- Esipuhe
- Toukokuun yö eli hukuttautunut tyttö
- Ivan Kupalon yö
- Sorotsinin markkinat
- Esipuhe II
- Noiduttu paikka
- Kauhea kosto
- Kadonnut kirje
Ukrainan kasakoiden kansanuskomuksiin pohjautuvat kauhu- ja kummitusjutut ovat ominta Gogolia, verevää, värikylläistä ja hauskaa luettavaa. Suuri venäläinen kirjailija on myös fantasian ja kauhuromantiikan taitaja. Tarinat perustuvat aiemmin vain osittain suomennettuun novellikokoelmaan Illat Divankan maatilalla
Nikolai Gogol (1809–1852) tunnetaan satiirisista teoksistaan. Novellit Päällysviitta (1842) ja Nenä (1836) sekä Mielipuolen päiväkirja (1835) kertovat riemukkaalla tavalla pietarilaisista. Hänen läpimurtonsa oli vuonna 1831 julkaistu novellikokoelma Illat Divankan maatilalla.
Käyttäjät lukeneet myös
Nikolai Gogol
Nikolai Vasiljevitš Gogol (1809–1852) oli ukrainalaissyntyinen venäläinen kirjailija. Gogol on ensimmäinen venäläisen kertomakirjallisuuden suurista klassikoista. Hänen tuotannossaan yhdistyvät fantasia ja realismi.
Gogol syntyi Pultavassa pikkuvirkamiehen ja tilanomistajan perheeseen. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Gogol muutti Pietariin ja toimi siellä lyhyen aikaa ajan virkamiehenä ja historianopettajana. Tämän jälkeen hän omistautui kirjalliselle työlle.
Ensimmäisen menestyksensä Gogol saavutti Ukrainaan liittyvillä kansankuvauksilla, joista tunnetuin on kasakkatarina Taras Bulba (1835). ”Kertomus siitä miten Ivan Ivanovits ja Ivan Nikiforovits riitaantuivat keskenään” (1835) on paras Gogolin humoristisista novelleista.
Komedia Reviisori, jota on myöhemmin sanottu parhaaksi venäläiseksi näytelmäksi, aiheutti satiirisuutensa takia suuren kohun 1836. Gogol joutui lähtemään maanpakoon.
Muita teoksia kirjailijalta Nikolai Gogol
