Harun ja tarinoiden meri
Alkuteos ilmestynyt 1990. Suomentanut Arto Häilä.
1. painos: WSOY, 1991. Aikamme kertojia. Sidottu, kansipaperi.
4. painos: WSOY, 2011. WSOY pokkari. Nidottu.
Mythopoeic-palkinto 1992 (lastenkirjat).
Kaikkein surullisimmassa kaupungissa – niin surullisessa, että se on unohtanut nimensäkin – asuu tarinankertoja Rashid poikansa Harunin kanssa. Kun Rashidia pyytää kertomaan tarinan, niin sen totisesti saa kuulla. Eikä hän kerro mitä tahansa tarinaa, vaan monia tarinoita, satoja tarinoita, iloisia ja surullisia; tarinoita, joissa on noitia, prinsessoja, häijyjä ukkoja ja paksuja akkoja, viiksekkäitä ruutupöksygangstereita ja paljon muuta.
Sitten eräänä päivänä asiat – monet asiat – menevät pahasti vikaan. Rashidin vaimo lähtee. Ja kun Rashid yrittää aukaista suunsa, sieltä ei tulekaan yhtään tarinaa, vaan pelkkää kammottavaa rohinaa. Hänen kertojantaitonsa on mennyttä. Jossakin tuntemattomassa paikassa Hiljaisuuden ruhtinas saastuttaa salaa Tarinoiden merta.
Harun ja Tarinoiden meri on fantasia, satu pojan päätöksestä pelastaa isänsä kallisarvoinen kertojankyky. Se on allegorinen kertomus, jonka Rushdie on kirjoittanut omalle pojalleen Zafarille. Salman Rushdien kekseliäisyys ja monipuolisuus tuntuu ehtymättömältä: Harun ja Tarinoiden meri yltää parhaiden satuklassikoiden ja seikkailukertomusten seuraan. Se on osoitus kirjailijan uskomattomasta luomiskyvystä suurten henkilökohtaisten ja poliittisten vaikeuksien ristipaineessa.
Käyttäjät lukeneet myös
Salman Rushdie
Salman Rushdie (s. 1947) on kashmirilais-englantilainen kirjailija. Hän syntyi Bombayssa (Mumbai) ja opiskeli historiaa Cambridgen yliopistossa. Rushdie on tullut tunnetuksi Intian ja sen kansojen kuvaajana. Rushdie nousi kirjailijana kuuluisuuteen teoksellaan Keskiyön lapset (1981).
Vuonna 1988 ilmestynyt Saatanalliset säkeet kertoo todellisuuteen viitaten terroristi-iskusta lentokoneessa. Teoksen vuoksi Rushdie joutui vainon kohteeksi ja sai jopa kuolemantuomion. Iranin uskonnollinen johtaja Ajatolla Khomeini julisti kaikille islamilaisille käskyn surmata Rushdie jumalanpilkasta. Fundamentalistimuslimien eri maissa järjestämät mielenosoitukset antoivat tukensa tappokehotuksille. Iran perui virallisesti Rushdielle sälyttämänsä fatwan vasta vuonna 1998.
Rushdie on muun muassa brittiläisen Royal Society of Literaturen jäsen ja hänellä on Ranskan kulttuuriministeriön antama Commandeur des Arts et des Lettres'n kunnia-arvo. Vuonna 1996 Rushdie sai Euroopan Unionin myöntämän Aristeion-palkinnon elämäntyöstään. Keskiyön lapset valittiin kaikkien aikojen parhaaksi Booker-palkituksi kirjaksi. Shalimar, ilveilijä oli vuonna 2005 Whitbread-palkintoehdokkaana. Vuonna 2007 Englannin kuningatar myönsi Rushdielle aatelisarvon. Vuonna 2008 Times-lehti valitsi Rushdien 50 parhaan toisen maailmansodan jälkeisen brittikirjailijan listan sijalle 13.
