Firenzen lumoojatar
Alkuteos ilmestynyt 2008. Suomentanut Arto Häilä. Kannen suunnittelu: Marjaana Virta. Sidottu, kansipaperi.
”Rushdien historiallisten ainesten ja silkan sadun yhdistelmä on nerokas.” – Ursula K. Le Guin, The Guardian
Keltahiuksinen miekkonen matkaa härkärattailla tarunhohtoiseen
Fatehpur Sikrin palatsiin, suurmoguli Akbarin hoviin. ”Firenzeläinen
velho” on jo livahtanut kuin nahkansa hylännyt käärme skotlantilaisen
milordin kaapparilaivalta ja vaihtanut nimensä sopivasti ”Mogor
dell’Amoreksi”, Rakkauden moguliksi. Moni miettii hovissa, onko kulkuri
ylimys vai lipeväkielinen lurjus. Totta lie kuitenkin se, että tällä
Niccolò Vespuccilla on hallussaan Intian keisarille osoitettu,
Englannin kuningattaren sinetillä varustettu viesti.
Suurmoguli Akbar ei ole kuitenkaan helposti hämättävissä. Hän
ottaa omalaatuisista sukulaisuussuhteista taruilevan matkamiehen
hopeiset kielenkannattimet rautaisiin pihteihinsä ja saa kuulla
hämmästyttävän tarinan salatusta prinsessasta Qara Közistä.
Aikakautemme merkittävimpiin kertojiin kuuluvan Salman Rushdien romaanissa idän ja lännen ihmeet törmäävät toisiinsa. Firenzen lumoojatar punoo mestarillisesti yhteen Tuhannen ja yhden yön sadut ja keskiaikaisen ritariromanssin.
Salman Rushdie
Salman Rushdie (s. 1947) on kashmirilais-englantilainen kirjailija. Hän syntyi Bombayssa (Mumbai) ja opiskeli historiaa Cambridgen yliopistossa. Rushdie on tullut tunnetuksi Intian ja sen kansojen kuvaajana. Rushdie nousi kirjailijana kuuluisuuteen teoksellaan Keskiyön lapset (1981).
Vuonna 1988 ilmestynyt Saatanalliset säkeet kertoo todellisuuteen viitaten terroristi-iskusta lentokoneessa. Teoksen vuoksi Rushdie joutui vainon kohteeksi ja sai jopa kuolemantuomion. Iranin uskonnollinen johtaja Ajatolla Khomeini julisti kaikille islamilaisille käskyn surmata Rushdie jumalanpilkasta. Fundamentalistimuslimien eri maissa järjestämät mielenosoitukset antoivat tukensa tappokehotuksille. Iran perui virallisesti Rushdielle sälyttämänsä fatwan vasta vuonna 1998.
Rushdie on muun muassa brittiläisen Royal Society of Literaturen jäsen ja hänellä on Ranskan kulttuuriministeriön antama Commandeur des Arts et des Lettres'n kunnia-arvo. Vuonna 1996 Rushdie sai Euroopan Unionin myöntämän Aristeion-palkinnon elämäntyöstään. Keskiyön lapset valittiin kaikkien aikojen parhaaksi Booker-palkituksi kirjaksi. Shalimar, ilveilijä oli vuonna 2005 Whitbread-palkintoehdokkaana. Vuonna 2007 Englannin kuningatar myönsi Rushdielle aatelisarvon. Vuonna 2008 Times-lehti valitsi Rushdien 50 parhaan toisen maailmansodan jälkeisen brittikirjailijan listan sijalle 13.
