Varjojen marssi 2: Pimeä kaupunki

Luin teoksen englanniksi, joten käytän arviossa alkukielisiä termejä. Kirja on jaettu suomennoksessa kahtia.

Syksyllä 2004 ilmestynyt Shadowmarch avaa samannimisen trilogian. Kyseessä on kirjailijan ensimmäinen eeppinen fantasiasarja sitten Tarun kolmesta miekasta, välissä Williams kirjoitti muissa genreissä. Kirja on tavallaan "perinteistä" korkeafantasiaa, sillä mukana ovat haltioita ja kääpiöitä muistuttavat kansat. Toisaalta tuliaseet on jo keksitty, eikä juoni ole maailmanvalloitusta yrittävän Mustan ruhtinaan armeijoiden torjumista.

Kuten Taru kolmesta miekasta, Shadowmarch alkaa hitaasti. Lukeminenkin vaati paneutumista. Mutta Williams osaa kirjoittaa todella hyvin, parhaimmillaan hän on mielestäni unenomaisissa kohtauksissa. Kiinnostava juoni sisältää muun muassa poliittista juonittelua, ja henkilöt ovat uskottavia.

Shadowmarch on ehkä vähemmän kliseistä fantasiaa kuin Taru kolmesta miekasta. En ihmettele yhtään sitä, että teos löytyy useilta vuonna 2004 julkaistujen kirjojen suosittelulistoilta. Jos piti Tarusta kolmesta miekasta, kannattaa kokeilla Shadowmarchia.

'Pimeä kaupunki' vei eräänlaiseen, väliaikaa muistuttavaan loppuun 'Lauluja kuusta ja tähdistä' kirjan juonikuviot. Tarinassa tapahtui yllättäviä käänteitä ja lukijalle jätettiin mieltä nakertavia viittauksia ja johtolankoja tulevista tapahtumista ja salaisuuksista joita kirjassa oli. Mm. Eddonien suvun menneisyyteen ja vereen viittailtiin.
Henkilöhahmoista Briony kasvoi lisää, kun taas Barrick romahti entistä enemmän lapseksi ja sitten heilahti hulluuteen. Selia salaisuuden paljastuminen oli yllätys, Chaven ja hänen puuhansa jätettiin ärsyttävällä tavalla mystisiksi. 'Pimeän kaupungin' suurin huipentuma oli ehdottomasti Piin ja Limsiön matka syvälle maan sisään ja Gilin aikaansaama aselepo. Yasammezista ja qareista kerrottiin vieläkin aika vähän, mutta varmaankin jatkossa tietoja tippuu lisää. 'Pimeä kaupunki' syvensi ja huipensi tarinaa, qarien hyökkäys Etelänmaahan ja Etelänmaan Linnan piiritys sekä Kendrickin murhan tutkimusten paljastamat yllätykset. Myös Limsiön näkemä Mysteerien alin kammio ja sen sisältö auttoivat ymmärtämään joitakin asioita.
Kirja oli hyvä ja jatkoi samalla tasolla kuin 'Lauluja kuusta ja tähdistä', kenties jopa syvällisemmin ja dramaattisemmin.
Suosittelen kirjaa kaikille 'Lauluja kuusta ja tähdistä' lukeneille.
Arvosana: 8+.