Vampyyrin palvelija
Alkuteos ilmestynyt 2004. Suomentanut Lotta Sonninen. Sidottu.
Hiljaisen pikkukaupungin mysteeri ajaa kovapintaisen nuoren miehen hulluuden partaalle
Mielisairauksiin erikoistunut lääkäri Philip McDevitt saa potilaakseen erikoisen nuoren miehen, Jamie Sommersin, joka kärsii masennuksesta, muistikatkoksista ja selittämättömästä pimeän pelosta.
Mitä enemmän Jamien pirstaloituneet muistikuvat alkavat selkiytyä, sitä oudommaksi tapaus muuttuu.
Jamie on kokenut kovia: istunut linnassa, kulkenut salakuljettajien ja merirosvojen mukana ja joutunut jopa hain hampaisiin.
Mutta vasta tapaaminen salaperäisen lordi Grenville Hawken kanssa hiljaisessa pikkukaupungissa on saanut kovanaaman tärisemään kauhusta…
Kulttikirjailijan 20 vuotta jatkunut hiljaisuus katkeaa hiukset nostattavalla uutuudella. S. E. Hintonin aiempaan tuotantoon kuuluvat klassikoiksi kohonneet ja elokuvinakin tunnetut nuortenkirjat Olimme kuin veljet, Taistelukala sekä Me kolme ja jengi.
S. E. Hinton
Susan Eloise Hinton (s. 1948) on yhdysvaltalainen kirjailija. Hintonia markkinoitiin pelkillä etunimen alkukirjaimilla, koska ajateltiin että pojat eivät välttämättä tarttuisi naiskirjailijan teoksiin. Hänen teoksiaan on myyty yli 15 miljoonaa kappaletta.
Kirja-arvioita
En edes lukiessa arvannut, että tämä on nuortenkirja, vaikka 13-vuotiaana ensimmäistä kertaa tämän luinkin. Meni heti suosikkikirjoihin ja lopussa pääsi muutama kyynelkin. Takakansitekstin perusteella meinasin jättää lukematta, mutta suosittelen antamaan tälle kirjalle mahdollisuuden, koska se oli loistavin ja parhain vampyyrikirja, jonka olen lukenut!
Tartuin kirjaan hiukan ennakkoluuloilla ja meinasin jättää kirjan kesken. Onneksi en jättänyt. Kirja oli loistava ja yksi parhaimmista lukukokemuksista. Kirja veti mukaansa ja luin kirjan yhdessä päivässä. Itkin kirjan lopussa niin paljon ja mietin kirjan tarinaa vielä myöhemminkin sillä viikolla. Kirja oli hyvin kirjoitettu ja nautin niin paljon. Lukekaa jos sattuu eteen.
Kirjan takakannen perusteella en ajatellut löytäneeni mitään huippukirjaa, kun kirjastossa olin, mutta päätin kirjan silti lainata, kun en muutakaan löytänyt. Kirja osoittautui hyvin mukaansatempaavaksi ja omanlaatuiseksi kirjaksi. Se oli kirjoitettu hyvin, koska osa tapahtumista on menneessä ajassa ja osa nykyisessä, mutta silti aikoja ei sekoita, koska ne löytää joka luvun alusta. Rakastuin Jamien hahmoon heti! Olisin halunnut vain jatkaa ja jatkaa kirjan lukemista, mutta yhtenä yönä havahduin siihen ettei lisää sivuja enää löytynyt vaikka niin olisinkin halunnut. Loppu oli yhtä aikaa onnellinen ja hyvin surullinen ja ajatukset pyörivät vielä pitkään kirjassa sen lukemisen jälkeen.
Luin kirjan reilu viikko sitten ensimmäisen kerran. Lainasin sen ystävältäni, joka ei kuitenkaan itse pidä tätä mestariteoksena. Kaikesta huolimatta minun oli saatava tutustua tähän. Kirjan alku ei ollut erityisen mukaansatempaiseva, mutta kuitenkin sen verran kiintoisa, etten lopettanut keskenkään. Jamie kyllä vei mukanaan jo alkuunsa, ja hänestä tulikin Grenvillen ohella suosikkihahmoni. Muut jäivät armotta heidän varjoonsa. Kun olin suunnilleen puolessa välissä, olin jo aivan rakastunut. En ole edes varma, mikä siinä niin paljon viehätti, mutta loppua kohden kaikki vain lähti paranemaan. Viimeisiä sivuja lukiessani tunteetkin nousivat pintaan. Hintonin tyyli on mukavan poikkeuksellinen, todella helppolukuinen. Lopulta kävi niin, että ostin kirjan ystävältäni. Olen ikionnellinen. Olisin antanut tälle viisi tähteä, jos tarina olisi lumonnut minut jo alkumetreillä.
Kun yhteen kirjaan mahdutetaan niin paljon erilaisia tunteita, kuin tässä on väistämättäkin edessä intensiivinen ja mukaansatempaava tarina. Vampyyrin palvelija on mielestäni kaukana tyypilissestä nuortenkauhusta ja kirjailija on onnistunut erityisesti tapahtumien ja tunteiden kuvailussa. Vaikka en todellakaan ole mikään vampyyrikirjallisuuden ihannoija, tämä kirja teki minuun vaikutuksen. Lyhyehköt luvut, paikan ja ajan vaihdokset sekä päähenkilön ailahteleva mielentila pitivät otteessaan loistavasti. Tarina on sekä kaunis, että surullinen ja loppuratkaisu antaa miettimiselle tilaa... Arvosana: 10-
Mitenkä törmäsin lempikirjaani? No, aloitin lukemisen kahdesta syystä: Kaveri oli pitänyt siitä esitelmän ja suositellut, ja toiseksi kirja kertoi vampyyreista ja niistä minä pidän. Ensimmäinen lukukerta ei ollut kovin mieleinen, kun ei meinannut saada tolkkua, kun Jamien menneisyyttä ja nykyisyyttä oli sekoitettu. Toinen lukukerta oli jo parempi ja silloin tuli ensimmäisen kerran mieleen että tämähän pitäisi melkein saada omaksi. Löysin omani Turun kirjatorilta puolitoista vuotta sitten, ja tähän päivään saakka olen lukenut sen kerta kerran jälkeen. En yleensä pitäisi tälläisestä kirjasta, missä ei ole kunnon juonta, ja missä tapahtumat vaan soljuvat eteenpäin. Tässä on jotain muuta. Ehkä se suorasukainen teksti kiehtoi, tai helpostilähestyttävä ympäristö ja tilanteet, en tiedä vieläkään. Tiedän vaan, että kirjan voi lukea uudestaan ja uudestaan siihen kyllästymättä. Ja niin olen tehnytkin.
Päätin lukea kirjan pelkästään sen nimen perusteella, sillä vampyyrit jaksaa aina kiinnostaa. Aloittaessani kirjaa odotukseni eivät olleet erityisen korkealla, mutta eipä aikaakaan, kun teos oli jo vienyt kokonaan mukanaan. Mitä pidemmälle pääsin sen enemmän pidin siitä. Takaumat Jamien aiempiin vaiheisiin tuovat kirjaan syvyyttä ja antavat teokselle väriä ja ne saavat tarinan todellisen tuntoiseksi. Kirjaa lukiessa alkoi väkisinkin tuntumaan siltä, että vampyyrejä on melkeinpä pakko olla olemassa, sillä Hinton lähestyi aihetta tuoreella ja uskottavammalla tavalla kuin perinteisesti on tapana. Loppu oli tietyllä tavalla odotettavissa, mutta siitä huolimatta se oli yllätys.
Luin sattumalta ja skeptisenä, silkasta kunnioituksesta S.E. Hintonia kohtaan, mutta tulinkin iloisesti yllätetyksi. Kyseessä olikin hämmästyttävän tuore ja monijuoninen nuortenkirja, joka romuttaa taitavasti kronologiaa ja vampyyrimyyttejä. Tässä on teos joka masentaa ja rohkaisee samalla rykäisyllä, pitäen yllä terveettä tempoa alusta loppuun. En siis voi kuin suositella.
Tämä kirja oli todella positiivinen yllätys. Nuorten kirjalta odotin vähän kesympää tekstiä, mutta tässä oli hyvinkin suorasukaisia kohtauksia. Kirja veti mukaansa heti ensimmäiseltä sivulta lähtien ja vauhti vain kiihtyi loppua kohden. Kaunis tarina omalla mielipuolisella tavallaan. Loppuratkaisu tulee yllätyksenä...