Tuliterä
Sidottu.
Topelius-palkinto 2007. Lasten Lukuvarkaus -palkintoehdokas 2008.
Siinä sai muruiksi Sampo,
Kirjokansi kappaleiksi.
Väinämöisen ja Louhen taistelu Sammosta päättyi ihme-esineen hajoamiseen. Osa sen paloista vaipui mereen, osan aallot kuljettivat rannoille, missä ne toivat vaurautta ihmisille. Kaksi suurinta kappaletta Väinämöinen keräsi ja kätki.
Hävinnyt Louhi puolestaan vei mukanaan kirjokannen, mutta vannoi vielä kostavansa ihmisille. Kirouksessaan hän lupasi kuivuutta, kylmyyttä, tauteja ja viljan kuihtumista. Sanalla sanoen: ilmastonmuutosta.
Ahti ja Ilmari ovat epätodennäköiset ystävykset, sillä niin erilaisia he ovat. Ahti on komea, kiivas ja hyväpuheinen. Ilmari taas on vähäsanainen ja vetäytyvä. Heitä kuitenkin yhdistää surullinen kohtalo: kummankin isä on vuotta aiemmin kadonnut. Pojat esiintyvät kevätjuhlassa. Kanteleensoitto päättyy katastrofiin, kun kesken Ahdin soolon rehtori vaipuu kaulaansa myöten koulun pihanurmeen.
Jo sukupolvien ajan ovat Sammon vartijat varjelleet Sammon sirpaleita estääkseen Louhen koston ja säilyttääkseen maapallon elinkelpoisena. Pohjolan mahti on kuitenkin taas vahvistumassa ja Louhi aikoo koota Sammon uudelleen. Murusia etsiessään hän on keinoja kaihtamatta valmis tuhoamaan tieltään kaiken. Maailmaa uhkaa kuivuus, köyhyys ja lopulta auringon pimeneminen.
Ilmari ja Ahti saavat tietää olevansa Sammon vartijoiden perillisiä. Isien kadottua on heidän vuoronsa. Apunaan Ilmarin neuvokas isosisko Anni, maaginen kannel sekä Väinämöisen miekka, Tuliterä, he lähtevät matkalle, josta riippuu koko maapallon kohtalo.
Huippusuositun Timo Parvelan uusi aluevaltaus osuu suoraan lukijakunnan sydämeen. Kiihkeän jäänittävä Sammon vartijat -fantasiaseikkailusarja jatkaa Sammon tarinaa siitä mihin Kalevala jäi... huumoria unohtamatta!
Kirja-arvosteluja:
”Tuliterä jatkaa kekseliäästi siitä, mihin Kalevala jäi. Kansallisen mytologian salaperäinen Sampo palautuu kirjassa nykykulttuurin vaikuttavaksi voimaksi. Maapallon tulevaisuus, vastavoimien kamppailu ja moderni arvokeskustelu esitetään jännittävän ja lukemaan houkuttelevan seikkailun muodossa. Sammon vartijat -sarjan aloitusosa syventää ja selventää omia juuriamme, samalla Kalevala tulee tuoreella tavalla tutuksi ja ajankohtaiseksi.” – Topelius-palkintolautakunta
Käyttäjät lukeneet myös
Timo Parvela
Timo Parvela on syntynyt 1964 Jyväskylässä ja valmistunut kasvatustieteiden kandiksi Jyväskylän yliopistosta 1988. Hän on toiminut ala-asteen opettajana Jyväskylässä ja Espoossa. Vuodesta 1996 hän on ollut vapaa kirjoittaja. Parvela on saanut tuotannostaan lukuisia palkintoja, mukaan lukien Topelius-palkinto 2007 fantasiakirjasta Tuliterä (2007). Parvelan teoksia on käännetty yli 30 kielelle ja niitä on myyty yli kolme ja puoli miljoonaa kappaletta.
Kirja-arvioita
Lainasin tämän kerran kirjastosta ala-asteella ja se vaikutti minut siinä määrin, että ostin koko sarjan ja luin niiden lisäksi jopa Kalevalankin. Tarina eteni nopeasti, joten ei pitkästyttänyt yhtään. Pidin erityisesti Kalevalan myyteistä sijoitettuna nykyaikaan. Huumorikin nauratti.
Ihan menevä kirja, mutta en oikein tykännyt. Päätin kuitenkin lukea koko sarjan kun kerran aloitin. Juoni tökki vähän joissain kohdissa mutta loppua kohden parani.
Luin tämän ystäväni suosittelemana. Parempi kuin odotin, mutta jotkin kohdat kyllä tökkivät, en tiedä miksi. Oli vähän sellainen nihkeä olo tätä luettaessa, vaikka hahmot olivat vain lievästi ärsyttäviä eikä juonikaan siitää pahimmasta päästä. Jotkin käänteen olivat yllättäviäkin, ja varsinkin Ahden soittoa oli kiehtova lukea, kutkutti vatsasta. Mutta hyvä ja toimiva idea joka tapauksessa, vaikkei parhaimmistoon ylläkään.
Olen nähnyt kirjan ja pari kertaa on kädessäkin ollut kirjastossa, mutta jotenkin ei napannut. No sitten päätin "ottaa härkää sarvista kiinni" ja lainasin kirjan (lukemisen puutteesta) ja se oli kun olikin ihan hyvä. Kannattaa lukea, itse odotan innolla pääseväni lukemaan muutkin osat.
Aivan tavattoman hieno kirja! Parvela on todella taitava kirjailija, ja kirjasta (aivan kuten koko sammon vartijat sarjasta) näkee todella, että hän on lukenut kalevalan. !!! Kun luin kirjan pienempänä, pelkäsin kuollakseni hiisiä, joten en suosittelisi kirjaa alle 6. luokkalaisille. !!! Kun kuitenkin luin kirjan uudellen muutaman vuoden päästä se kolahti, kuin metrin halko, ja sen ansiosta paitsi haalin itselleni loputin kirjat, luin myös itse Kalevalan. Tämä kirja kannattaa lukea.
Upeaa, miten Kalevala on saatu sijoitettua oikeaan elämään, ja onnistuneesti! Silti juoni oli osittain jopa tylsä, mutta kokonaisuudessaan ihan menevä kirja.
Mulle annettiin koko trilogia joululahjaksi ja ajatus oli "Ja ne luulee että mä oikeesti luen jotain tämmöstä?" No, pakkoluetin itellein ekaa osaa (tätä) puoleen väliin ja sitten tapahti jotain. Nyt luen viimeistä osaa viidettä kertaa
Minulle annettiin tämä kirja käteen ja käskettiin lukea. Aloitin kirjan lukemisen. Huh huh, että kirja on ihan tylsä, ajattelin aloitaessani sen lukemisen, mutta se oli pakko lukea. Kirjassa esiintyvä Ahti-poika soitti koulun kevätjuhlassa kanteletta ystävänsä Ilmarin kanssa. Ahti soitti ja soitto lumosi kuulijansa. Rehtorin tuoli vajui maan alle. Ilmari kiskaisi kanteleen johdon irti vahvistimesta ja riuhtaisi ystävänsä mukaan... Eläydyin itse aivan kirjan juoneen ja aivan kuin olisin ollut itse osa päähenkilöistä. Timo on kuvannut kirjansa tunteilla. Hän osaa kertoa niin sujuvasti, että se vie lukijan " kirjan sisälle ". Nyt siis lukemaan Timo Parviaisen luomus Tuliterä sarjasta Sammon vartijat osa 1 !
Kirja onnistui yllättämään minut täysin. Aloitin kirjan lukemisen hieman varautuneesti, mutta jo ensimmäisessä luvussa Timo Parviaisen naseva huumori ja sujuva kerronta tempasivat minut mukaansa. Ahdin rempseät kommentit saivat minut hykertelemään itsekseni läpi koko kirjan. Kirja oli juuri sopivan pituinen; sitä ei ollut venytetty , kuten valitettavasti monille fantasiakirjoille on tehty, ja juoni eteni näpäkän mielenkiintoisesti loppuun asti. Plussaa saa myös kirjan opillinen anti. Se kutkuttelee muistejamme siitä, kuinka kaunis onkaan oma suomalainen eepoksemme Kalevala. Joten kaikki lapsista vähän vanhempiinkin, nyt lukemaan!