En tykkää jouluelokuvista. Paitsi Joulutarinasta. Ja tämä elokuvan tarinaa laajentava teos on vieläkin parempi. Vetoaa lukijan tunteisiin iästä riippumatta, mittarin molemmista päistä ja keskeltäkin. Tätä oli erityisen mukavaa lukea joulukuussa luku (luukku) per päivä.
Joulutarina
Kannen suunnittelu Snapper Films Oy ja Markus Paajala. 16-sivuinen kuvaliite Joulutarina-elokuvasta. Sidottu, kansipaperi.
”On tapahtunut onnettomuus. Löysimme vanhempiesi veneen tänään kaatuneena läheltä rantaa. Olen pahoillani.”
Mies laski käden Nikolaksen päälaelle ja taputti kömpelösti. Nikolas ei heti ymmärtänyt mitä mies tarkoitti. Missä isä ja äiti sitten ovat jos he kerran ovat löytyneet, hän ajatteli.
”Entä Aada?” hän sanoi huomaamatta ääneen. ”Siskoasi emme löytäneet.”
Nikolas-poika menettää perheensä onnettomuudessa. Kyläläiset päättävät yhdessä pitää huolta orpopojasta. Koska kylä on köyhä, sovitaan, että kukin perhe ottaa Nikolaksen hoiviinsa vuodeksi kerrallaan. Joka joulu Nikolas muuttaa uuteen kotiin. Osoittaakseen kiitollisuuttaan hän antaa perheiden pienimmille lahjaksi veistämänsä lelun. Vuosien kuluessa joululahjojen jakamisesta tulee perinne.
Joulutarina on koko perheen lukuromaani, joka kertoo tarinan joulupukin lapsuudesta. Kirja sisältää Joulutarina-elokuvasta kootun kuvaliitteen.
Mitä sinä ajattelit kirjasta?
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Lukijoiden arviot
1 arvioMitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
