Genesis

Koko kirja on kuulustelun muotoon kirjoitettu kertomus. Kuulusteltava pyrkii Akatemiaan.  Hänen on esiteltävä tutkimansa Valtion historiassa vaikuttaneen Adamin tarina tulkintoineen Akatemian johtohenkilöille.  Noin 2040 luvulle sijoittuvassa historiassa tappavat kulkutaudit olivat vallanneet maailman. Platon oli perustanut Valtion saarelle, jossa joukko ihmisiä oli turvassa taudeilta.

Kirja käsittelee ihmisyyttä tekoälyn kautta. Mitä eroa on ihmisellä ja hyvin kehitetyllä oppineella robotilla – voiko tekoälyllä olla tietoisuus, tunne, sielu. Tarina sisältää filosofointia, mikä ei ole kovin tyypillistä nuorten kirjaksi luokitellulle teokselle. En muutenkaan oivaltanut mikä tästä tekee nuorten kirjan – nuori päähenkilö kenties? Kirjan formaatti on haastattelun muotoinen, joka tekee tarinan tyylistä hieman kuivakan, mutta ihan oli kannattava lukea. (27.2.2020)

Voi hyvänen aika! Kirja jätti aika sanattomaan fiiliksen... Loppukappaleessa käännetään kaikki päälaelleen ja ei voi olla muuta kuin hämmästynyt. Teos pursusi filosofiaa, enkä meinannut pysyä keskusteluiden perässä, mutta joitakin mielenkiintoisia ajatuksia heräsi itsellekin.

Pidän todella paljon tällaisista filosofisista kirjoista, jotka saavat ajattelemaan sellaisia asioita, joita ei ole ennen tullut edes mieleen. Löysin kirjan listalta, johon oli listattu kirjat, joiden loppu oli yllättänyt täysin ja niin se yllätti minutkin. Suosittelen kirjan lukemista kaikille nuorille ja hieman vanhemmillekkin.

Voi luoja. Voisinko mitenkään palauttaa aivojeni oletusasetukset? Minusta tuntuu kuin jokainen aivosoluni olisi käännetty ympäri, sitä olisi ravistettu eikä mikään olisi vielä palautunut ennalleen. Syyllinen on helppo löytää, sillä Bernard Beckettin Genesis on todella ainutlaatuinen kirja joka sekoitti päänuppini ja pahasti. Genesis on hyvin ainutlaatuinen kirja jonka kaltaista en ole koskaan ennen lukenut. Sitä on vaikea kategorisoida ja lukiessa on mahdoton arvata mitä tapahtuu. Aina kun kuvittelin saaneeni otteen kirjasta, minulta vedettiin matto jalkojen alta ja jouduin kyseenalaistamaan melkein kaiken. Puhumattakaan kirjan lopusta joka oli jotain yllättävää, koskettavaa ja järkyttävää. Luettuani Genesiksen loppuun istuin muutaman minuutin paikallani ja vain tuijotin kirjan kantta. En osannut prosessoida sitä mitä olin juuri tullut lukeneeksi. Bernard Beckett oli vielä aivan viime hetkilläkin kääntänyt kaiken ylösalaisin ja räjäyttänyt oletukseni taivaan tuuliin. Genesis on myös hyvin lyhyt kirja, vain 164 sivua pitkä. Etukäteen pelkäsin kirjan jäävän hiukan liian ohueksi lukukokemukseksi, sillä "eihän alle 200 sivuun voi millään laittaa tarpeeksi tarinaa". Hah, hah, mikä idiootti olinkaan. Tuohon sivumäärään pystyy hyvinkin ahtamaan aivan kaiken tarpeellisen, ei yhtään liikaa eikä yhtään liian vähän. Kirja on täydellinen juuri sellaisena kuin se on ja vaikka lukeminen oli sivumäärän vuoksi nopeaa, se ei tuntunut siltä. Genesis on pidempi kirja, kuin 300 sivuiset hömppäromaanit, se vaatii hitaampaa lukemista ajatuksen kanssa. Genesistä ei voi vain lukaista, kohauttaa olkiaan ja jatkaa seuraavaan kirjaan miettimättä edes hiukan.

Outo kirja.. Idea oli toki erikoinen ja oli jotenkin oudon mielenkiintoista lukea tarinaa. Loppu oli pettymys kaiken sen jälkeen mitä päähenkilö oli höpöttänyt...

Kirja oli huomattavasti lyhyempi kuin mitä yleensä tulee luettua. Pidin kirjoitustyylistä, Beckett on kirjoittanut hyvin lyhyesti ja ytimekkäästi. Kirja saa ajattelemaan asioita joita en olisi muuten välttämättä ikinä ajatellut. Siitä tekee erilaisen myös se, että kirja kertoo pelkästään anaxin kuuluatelusta, mutta silti siinä on kerrottu kaikki tarpeellinen Suosittelen kaikkia lukemaan, sillä teos avartaa todella ajattelua ... Jaa a avartaa ajattelua tarkottaakohan se edes mitään?