Luka ja Elämän tuli
Alkuteos ilmestynyt 2010. Suomentanut Arto Häilä. Sidottu, kansipaperi.
Lumoava jatko-osa Harun ja Tarinoiden meri -fantasiaromaanille!
Myytit ja magia ottavat hengästyttävästi mittaa toisistaan.
Eräänä kauniina tähtikirkkaana yönä kaukaisessa Kahanin kaupungissa
legendaarinen tarinankertoja Rashid Khalifa vaipuu uneen. Niin sikeään,
ettei kukaan eikä mikään saa häntä enää hereille. Estääkseen isäänsä
tyystin katoamasta ikiunen valtakuntaan 12-vuotias Luka lähtee vanhemman seikkailijaveljensä Harunin esimerkin innostamana vaaroja uhmaavalle
matkalle. Oppaanaan hänellä on hämmentävä Eikukaanisä ja
matkatovereinaan koira nimeltä Karhu sekä karhu nimeltä Koira.
Lukan on kyettävä huijaamaan kokonaista jumalten armeijaa ja
varastettava Tiedon vuorella roihuava Elämän tuli pelastaakseen isänsä
hengen. Suoriutuuko poika liki mahdottomasta tehtävästään?
Räiskyvän tarinan käännös on mestarisuomentaja Arto Häilän käsialaa.
Salman Rushdie (s. 1947) julkaisi kaksi vuosikymmentä sitten esikoispojalleen omistamansa fantasiaromaanin Harun ja Tarinoiden meri. Kekseliäästi polveileva teos miellytti kaikenikäisiä lukijoita ja loi Rushdien maineen yhtenä aikamme merkittävimmistä faabelikirjailijoista. Romaanin itsenäinen jatko-osa Luka ja Elämän tuli sijoittuu samaan yltäkylläisen rikkaaseen mielikuvitusmaailmaan, joka on kuin tehty viihdyttämään virtuaalipelimaailmoihin vihkiytyneitä.
Käyttäjät lukeneet myös
Salman Rushdie
Salman Rushdie (s. 1947) on kashmirilais-englantilainen kirjailija. Hän syntyi Bombayssa (Mumbai) ja opiskeli historiaa Cambridgen yliopistossa. Rushdie on tullut tunnetuksi Intian ja sen kansojen kuvaajana. Rushdie nousi kirjailijana kuuluisuuteen teoksellaan Keskiyön lapset (1981).
Vuonna 1988 ilmestynyt Saatanalliset säkeet kertoo todellisuuteen viitaten terroristi-iskusta lentokoneessa. Teoksen vuoksi Rushdie joutui vainon kohteeksi ja sai jopa kuolemantuomion. Iranin uskonnollinen johtaja Ajatolla Khomeini julisti kaikille islamilaisille käskyn surmata Rushdie jumalanpilkasta. Fundamentalistimuslimien eri maissa järjestämät mielenosoitukset antoivat tukensa tappokehotuksille. Iran perui virallisesti Rushdielle sälyttämänsä fatwan vasta vuonna 1998.
Rushdie on muun muassa brittiläisen Royal Society of Literaturen jäsen ja hänellä on Ranskan kulttuuriministeriön antama Commandeur des Arts et des Lettres'n kunnia-arvo. Vuonna 1996 Rushdie sai Euroopan Unionin myöntämän Aristeion-palkinnon elämäntyöstään. Keskiyön lapset valittiin kaikkien aikojen parhaaksi Booker-palkituksi kirjaksi. Shalimar, ilveilijä oli vuonna 2005 Whitbread-palkintoehdokkaana. Vuonna 2007 Englannin kuningatar myönsi Rushdielle aatelisarvon. Vuonna 2008 Times-lehti valitsi Rushdien 50 parhaan toisen maailmansodan jälkeisen brittikirjailijan listan sijalle 13.

