Tähystäjäneito

Tähystäjäneito oli iloinen yllätys! Minulla ei ollut minkäänlaisia ennakkokäsityksiä kirjan suhteen, ja kirjastosta tämä tulikin napattua huvin vuoksi. Alku vähän takkuili ja kesti, että juonenpäästä saa kiinni, mutta kirjan edetessä ja juonikuvioiden avautuessa tarinasta tuli tosi kiinostava. Khalkoksen ja Sarmatian lähes pänvastaiset erot mm. sukupuolessa ja tasa-arvossa ovat erikoisia, mutta niillä on tärkeä rooli tarinan kannalta. Ehdottomasti täytyy lukea trilogia loppuun!

Hovielämää ja nuortenkirjallisuutta voi vitsit tää oli hyvä! Suosittelen!!

Kirja oli mahhtava! Rakastuin oitis henkilöihin, vaikka alussa Amanya olikin vähän ärsyttävä. Mutta luin kirjan lähes yhden illan aikana, joka kertoo osittain juonen vetävyydestä. Rakkaustarina on ehkä vähän ennalta-arvattava, mutta se ei haittaa, kun vauhtiin pääsee.

Tämä oli ihan kiva lukukokemus. Mitään kovin erityistä tai ihmeellistä ei tässä kirjassa ole. Tarina käynnistyy hitaasti ja eteneekin samaa vauhtia koko kirjan matkalla. Paikkojen kuvauksiin keskitytään enemmän kuin henkilöhahmojen rakentamiseen. Hahmot jäävätkin etäisiksi ja vähän kylmiksi. Khalkoksen ihmisten ja tapojen erilaisuuden kuvailuun on hyvin panostettu. Kieli on sujuvaa ja virheetöntä. Valitettavasti tarina ei ole kovin mukaansatempaava ja juonikin on vähän hontelo. Tämä on helposti ja nopeasti luettava kirja. Ajanvietettä. Ei vaadi mitään suuria älyllisiä ponnistuksia. Tähystäjäneito on ehdottomasti suunnattu nuorille naisille tai varttuneemmille tyttösille.

Pakotin itseni ottamaan tämän kirjan kirjastosta, vaikka juoni takakannen perusteella ei oikein kiinnostanut. Onneksi tein niin, tämähän osottautui ihan hyväksi kirjaksi. Alussa juoni hieman tökki, mutta sitten se alkoikin luistaa. En erityisemmin välittänyt kirjan "kirjeosista". Henkilöt olivat persoonallisia, jotkut ehkä vähän liiankin outoja minun makuuni. Oli asioita jotka arvasin ennalta, mutta myös niitä, jotka pääsivät täysin yllättämään. Harmistutti kun rakkaustarina oli suurimman osan melkein muun juonen peitossa ja sitten loppu tuli liian ryminällä. Nyt sitten odottelemaan seuraavaa osaa.

Kirjan luin yhdeltäistumalta ja kyllä pidin. Alun luettuani epäilin aika paljonkin, mutta tarina oli kuitenkin hyvä ja mielenkiintoinen. Jotkut asiat oli arvattavissa,mikä on aina vähän huono, mutta se ei kuitenkaan vaikuttanut kovinkaan paljoa. Kirja jää jännittävään kohtaan ja seuraavaa osaa odotankin kovasti, jotta selviää miten tässä sitten oikeasti käy.

Terhi Rannelan ja Anneli Kannon "Tähystäjäneito" (Karisto, 2011) aloittaa uuden kotimaisen fantasiasaran Kuparisaaret. Ennakko-odotukset kirjaa kohtaan eivät olleet erityisen korkealla, mistä osakiitos Risingshadow.netin nuivalle arvostelulle. Alku ei myöskään antanut odottaa mitään erityisen kiehtovaa lukukokemusta, mutta mitä pidemmälle kirja eteni, sen tiukemmin se tempaisi mukaansa. Sarjan avausosan perusteella kirjan kohderyhmä löytynee ensisijaisesti yläkoululaisista, mutta kaipa tätä voisi jo kuutosluokkalaisillekin suositella. Väkivaltaa ei mukana juurikaan ole, mistä kirjailijoille täytyy antaa pisteet, joskin sen uhka on tavallaan läsnä koko ajan. Seksuaalisuutta käsitellään, osin melko hillitysti, osin vähän suorasukaisemminkin vihjaten. Lopputulosta olisi näiltä osin voinut hieman hioa yhteneväisemmäksi. Naisnäkökulma on "Tähystäjäneidossa" voimakkaasti läsnä. Sukupuoleen liittyvistä perinteisistä asetelmista on pyöräytetty nurinniskoin, osa aika suorasukaisesti ja itsetarkoituksellisestikin; muun muassa Saramatian valtakunnan miehillä on paljon naisellisia ominaisuuksia, ja näiden sanotaan "flirttailevan, pynttäytyvän parhaimpiinsa, kikattelevan keskenään ja luovan tyttöihin ujoja katseita" (s. 37). Lisäksi päähenkilö tekee runsaasti töitä murtaakseen khalkoslaisten perinteiset käsitykset naiseudesta ja naisen asemasta sekä parantaakseen näiden asemaa. Rannelan ja Kannon välinen yhteispeli sujuu saumattomasti, ja olisikin kiinnostavaa tietää enemmän romaanin kirjoitusprosessista. Lopputulosta voi mielestäni pitää kiinnostavimpana kotimaisena lasten ja nuorten fantasiasarjan avauksena sitten Reetta Aarnion "Maan kätkemien".