Vihkivedet

Sidottu, kansipaperi.

Aikamies hioo ruuhesta itselleen morsion.

Tyttö nousee liian varhain piikkikoroille eikä mahdu enää leikkimökkiin.

Mies ei tiedä, onko vaimo kuoleman- vai luulosairas, mutta haluaa ilahduttaa tätä kuolinpaidalla.

Vihkivedet antaa äänen vanhojen valokuvien hiljaisille pojille, hupakkomaisten siskojen ja vahvojen tätien varjostamille naisille. Se on syvien jokien ja ruokoisten rantojen tunnelmallinen kokoelma, jossa aurinko häikäisee sanojen läpi, ajatuksiin joita ei lausuta ääneen. Siihen, miten vieras aikuisten maailma aikuisellekin on. Miten ronskeilta löylypuheet tässä hiljaisuudessa tuntuvat, ja siihen miten päiviin ei ole kiire ja silti elämässä on.

Katja Kaukonen on syntynyt Porissa vuonna 1968 ja valmistunut äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Hän on sielultaan satakuntalainen, mutta on asunut jo pitkään Tampereella.

Kaukonen on synnynnäinen tarinoiden näkijä, kesken jääneiden ihmiskohtaloiden jatkaja. Hänen esikoisromaaninsa Odelma lumosi maagisella, ajattomalla maailmallaan ja sai kiitosta niin kriitikoilta kuin laajalti pitkin blogisfääriä.

Arvosteluotteita:

”Katja Kaukosen (s. 1968) novellikokoelma on loppuun saakka hiottu helmi. (…) Porilaissyntyisen äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan Vihkivedet lunastaa Odelma-esikoisen lupaukset. Erityisesti eteerisen lyyrinen ja silti täsmällisen painava kieli palkitsevat lukijan. (…) Kaukonen katsoo suomalaiseen sieluun suoraan ja rävähtämättä.” – Heidi Lakkala, Lapin Kansa

”Katja Kaukosen Odelma oli yksi viime vuoden kiehtovimpia esikoisromaaneja, ja nyt julkaistu Vihkivedet jatkaa siitä. Tarjolla on taas loisteliasta kieltä, jossa maistuu suomalaisen kansanrunouden taikinajuuri, eikä se kalevalaisuus ihan pelkkään verbalistiikkaan jää. (…) Ainakin minulle oli jo näiden kahden kertomuksen [Lauteille mahtui vain kolme, Ei kivitetty väärintekijää] jälkeen selvää, että tavallista parempaa proosaa on tällä kertaa luvassa.” – Jussi Aurén, Satakunnan kansa