Taas on luettu Soturikissojen elämää yhden kirjan verran lisää. Tarina saa mielenkiintoisia vivahteita tässä osassa ja odotan jo miten kolmen nuoren Myrskyklaanin kissan asiat tulevat jatkossa menemään ja mitä uutta seuraava osa Karkotus tarjoaa. Pidän niin paljon Erin Hunterin eläinfantasiaan uppoutumisesta, se saa hetkeksi unohtamaan kaikki omat murheet ja huolet.
Alkuteos ilmestynyt 2008. Suomentanut Nana Sironen. Sidottu.
Tulitähden lapsenlapset Leijonatassu, Paatsamatassu ja Närhitassu edistyvät soturikoulutuksessaan.
Kokemus tuo mukanaan valtaa ja vaaroja: Leijonatassu saa uuden
salaisen ystävän ja tekee löydön, josta on parempi olla kertomatta
kenellekään. Paatsamatassu tietää asioita, jotka voisivat estää
taistelun, jos muu klaani uskoisi häntä. Parantajaoppilas Närhitassu
puolestaan saa selville salaisuuden, joka voisi hyödyttää Myrskyklaania
mutta vahingoittaa muita.
Toisilleen läheinen kolmikko uhkaa ajautua erilleen, kun jokainen
löytää pimeyden niin itsestään, klaaneista kuin niiden
menneisyydestäkin.
Kirjasarja
Mitä sinä ajattelit kirjasta?
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Lukijoiden arviot
3 arviotaMitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Yksi huonoimmista soturikissoista. Tässä osassa ei tapahtunut oikeastaan mitään tarinan kannalta merkittävää.
Todella hyvä. Kaikki erin hunterin kirjat ovat olleet hyviä tämä erityisen. En tiefä miksi nämä kirjat ovat näin mahtavia varmaan siksi etyä rakastan eläimiä erityisestli kissoja
