Kotkan istuin
Alkuteos ilmestynyt 2003. Suomentanut Tarja Härkönen. Sidottu, kansipaperi.
Meksiko vuonna 2020: presidentti on kuollut leukemiaan kesken
virkakauden. Koko maa on sekasorron vallassa, sillä varapresidentin
virka on ajat sitten lakkautettu vallankaappauksen pelossa. Kotkan
istuimelle havitteleva Bernal Herrera hioo strategioitaan varmistaakseen asemansa. Tai oikeastaan valtaan pyrkii nainen nimeltä Marma del
Rosario Galva, joka on tehnyt nuoruudenrakkaudestaan luottomiehensä.
Tie osoittautuu kuitenkin kivisemmäksi kuin kumpikaan osaa kuvitella:
korruptio kukoistaa, huumevirta kulkee keskeytymättä pohjoiseen,
opiskelijat marssivat, työläiset lakkoilevat ja maanviljelijöitä
tapetaan. Sitten iskee käsittämätön painajainen: Yhdysvallat katkaisee
sähköisen tiedonvälityksen. Kun tietokoneet sammuvat ja puhelimet
mykistyvät, pyrkyrit kumppaneineen joutuvat kirjoittamaan toisilleen
kirjeitä…
Kotkan istuin on kirjemuotoon rakennettu romaani, jossa päitä putoaa
kuin Shakespearen näytelmissä. Ja valta ja seksi kulkevat käsi kädessä
niin kuin maailman sivu: ”Poliittinen onni on pitkä orgasmi, kultaseni.
Menestyksen tulee olla välitöntä ja hidasta ollakseen kestävää. Pitkä
orgasmi, rakkaani.”
Carlos Fuentes
Carlos Fuentes (1928–2012) oli meksikolainen kirjailija, jota pidetään yhtenä arvostetuimpana espanjankielisenä nykykirjailijana. Hänelle myönnettiin Miguel de Cervantes -palkinto vuonna 1987 ja Belisario Domínguezin kunniamitali vuonna 1999.
Fuentesin isä oli meksikolainen diplomaatti ja Fuentes asui varhaislapsuutensa Washingtonissa. Nuoruutensa hän vietti muun muassa Argentiinassa ja Chilessä. Hän opiskeli lakia yliopistossa Meksikossa ja jatkoi opintojaan Genevessä. Fuentes toimi Meksikon Ranskan suurlähettiläänä 1970-luvulla ja on sittemmin työkennellyt Harvardin yliopistossa. Kirjoittamisen hän aloitti 1940-luvulla.