Karhunkiertäjä
Kansi: Taittopalvelu Yliveto Oy. Sidottu, kansipaperi.
Pedon sydän -trilogian ensimmäinen osa tempaa lukijan mukaansa tuhansien vuosien taakse noitien ja haltijoiden maahan.
Karhunkiertäjä kertoo syrjitystä nuoresta Tommosta, jonka Tollen suvun lovinoita Lokka löysi aikoinaan vauvana suden vierestä. Tollelaiset vieroksuvat omapäistä Tommoa kutsuen tätä susipojaksi ja Hukaksi.
Tapahtumat sijoittuvat tuhansien vuosien taakse, muinaiseen noitien ja haltioiden maahan, jossa Auringonkansa ja heidän metsästys- ja laidunmailleen työntyvät vieraskansat kamppailevat elintilasta ja vallasta.
Lokka on luonut noitarummun ja aikoo käydä sen kanssa sotaan viholliskansoja vastaan. Noitarummulla on kuitenkin oma tahto ja voima. Rummun mahti kasvaa kasvamistaan, ja sen pauhu tunturissa repii rikki rauhaa kansojen välillä ja järkyttää luonnon tasapainoa.
Tommo haluaa keinolla millä hyvänsä saada arvostusta ja kunnioitusta yhteisössään ja keksii, että karhun surmaaja on kiistaton sankari. Hän ei kuuntele lovinoita Lokan varoituksia vaan lähtee yksin karhunkaatoon.
Ikiaikainen jännittävä tarina hyväksytyksi tulon kaipuusta ja kostosta, väkevä kerronta ja rikas kieli tekevät S. N. Pireksen esikoisromaanista vaikuttavan lukunautinnon.
"S. N. Pireksen esikoisromaani Karhunkiertäjä on saamelaisiin myytteihin perustuvaa fantasiaa. Se on piristävää vaihtoehtoa eurooppalaiselle pseudokeskiajalle – – loppupuolen järisyttävät tapahtumat jäävät mieleen pitkäksi aikaa. Pires on lupaava kirjoittaja, joka on löytänyt oman tyylin. Tästä on hyvä jatkaa." – Tähtivaeltaja
Käyttäjät lukeneet myös
S. N. Pires
S. N. Pires (s. 1974) syntyi Eskilstunassa Ruotsissa ja asuu nykyään perheineen Jyväskylässä. Hän on opiskellut kognitiotieteitä ja psykologiaa ja on koulutukseltaan sosionomi. Kirjoittaminen on ollut aina Pireksen intohimo, samoin historia, mytologia ja kuvataiteet.
Kirja-arvioita
Upealla kannella varustettu fantasiakertomus menneisyyden Pohjois-Suomen asukeista. Kertomus sijoittuu aikaan, jolloin eteläiset kansat ajoivat saamelaisia perinteisiltä asuinalueiltaan aina vain pohjoisemmaksi. Pidin kirjassa saamelaiskulttuuria ja - uskomuksia avaavasta sisällöstä. Monenlaisia jumaluuksia sateli ja paimentolaisuutta kuvattiin kattavasti arkisen kerronnan lomassa. Kerrontatyyli taas oli mielestäni hiukan tylsähkö ja kirjan alku hidas. Loppua kohden kertomus parani ja henkilöiden kohtalotkin alkoivat kiinnostaa.
Kirja oli kaunista tekstiä ja tulvillaan kauniita kielikuvia. Omaan makuuni juoni vain jäi jotenkin pliisuksi, olisin kaivannut jotakin enemmän, mutta kirjan lukeminen ei kuitenkaan vaatinut suuria ponnisteluja, että ei siis todellakaan huono kirja, ei vain ihan minun makuuni. Toisen osan lukemisen jätin kuitenkin myöhemmäksi, houkutus kiinnostavimpiin kirjoihin voitti.