Kyllä tämän ihan mielellään luki, vaikka alku oli hiukan vaivalloinen ja henkilöihin sisälle pääseminen otti aikansa. Lukemista hankaloitti se, että eri aikatasot vaihtuivat jatkuvasti, välillä oltiin menneessä ja välillä nykyisyydessä.
Henkilöhahmoista Penelope oli ehdottomasti mielenkiintoisin. Tarinan kannalta olisi voinut olla kiinnostavampaa, jos päähenkilöt olisivat olleet pari vuotta vanhempia eikä 12-13 -vuotiaita. Siiri Enoranta onnistuu ihan hyvin kuvaamaan tuonikäisten mielenmaisemaa lapsuuden ja nuoruuden välimaastossa, mutta aikuinen lukija olisi kaivannut hieman varttuneempia hahmoja samaistuakseen.
Juoni kantaa kyllä hyvin loppuun saakka, joskaan ainakaan minua loppuasetelma ja murhamysteerin selviämistapa eivät onnistuneet yllättämään. Hätkähdyttävämmänkin loppuratkaisun tästä olisi voinut rakentaa. Aina tarina ei myöskään ollut täysin uskottava: miten 12- ja 13-vuotiaat ovat nuorisojengien pomoja, voisi kuvitella, että porukan johtaja olisi pari vuotta vanhempi ja pomottaisi nuorempiaan.
