Alkuteos ilmestynyt 1957. Suomentanut Hanni Salovaara. Kansikuva: Jani Nummela. Nidottu.
Pitele kesää kädessäsi, kaada sitä lasiin, ihan pikkuruiseen tietenkin, lapsille kaikkein pienin kihelmöivä kulaus. Vaihda vuodenaika suonissasi kohottamalla lasi huulille ja kumoa kesä sisääsi.
Douglas Spaulding valmistautuu viettämään elämänsä kahdettatoista kesää kotikaupungissaan. Green Townin suvi on täynnä ihmeitä ja seikkailuja, riemua ja jännitystä, mutta myös suruja ja synkempiä hetkiä. Kaupunkilaisten värikkäät tempaukset, kuten onnellisuuskoneen rakentaminen, noitakeinot naisjaoston puheenjohtajakisassa ja jälleensyntyneiden rakkaustarina, taltioituvat nuoren pojan mieleen sekä myös vaarin valmistamaan voikukkaviiniin, josta ne voi jonain päivänä taas palauttaa muistoihin.
Voikukkaviiniä on science fictionin ja novellistiikan mestarin Ray Bradburyn henkilökohtaisin tarinakokoelma. Kirja pohjautuu hänen omiin lapsuudenkokemuksiinsa, mutta kertomuksia höystävät myös fantastiset ja absurdit elementit. Voikukkaviiniä loihtii kesän tuoksut, maut ja tunnelmat lukijan eteen elävästi vuodenajasta riippumatta. Bradburyn tarinat voi lukea sekä romaanina että novellikokoelmana.
"Voikukkaviiniä on kirja, jota en tiennyt haluavani lukea ennen kuin olin jo uppoutunut sen maailmaan. Jouduttuani sieltä pois kaipaan jo takaisin." – Shimo Suntila, Tähtivaeltaja 2/2020
Mitä ajatuksia tämä kirja herätti? Aloita ensimmäinen keskustelu.
Voit osallistua ilman käyttäjätiliä.
Aloita keskusteluJaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Mitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Tarina kertoo lapsuudesta ja ystävyydestä sekä veljeydestä. Vanhan ajan kesän tunnelma välittyy hyvin tarinassa. Kirja ei genrensä puolesta ole sellainen, jota tulee juurikaan luettua. Halusin kuitenkin kirjan lukea, koska olen pitänyt muista Ray Bradburyn spefi tarinoista ja ihan OK oli tämäkin.
