Alkuteos ilmestynyt 2018. Suomentanut Mika Kivimäki. Kansi: Samppa Ranta / Punavuoren Folio Oy. Kannen kuvat: Alamy, Shutterstock. Sidottu.
Hugo-palkinto 2019, Locus-palkinto 2019. Nebula-palkintoehdokas 2019. Murhabotin päiväkirjat voitti parhaan kirjasarjan Hugo-palkinnon vuonna 2021.
"Jopa minä tiesin, etten voisi viettää loppuelinkaartani yksin ajelemalla rahtialuksilla ja kuluttamalla mediapalveluja, niin houkuttelevalta kuin se kuulostikin."
Murhabotilla on synkkä menneisyys. Siihen sisältyy lukemattomia murhattuja ihmisiä. Mikä on tavallaan syy siihen, että se risti itsensä Murhabotiksi. Mutta sen muistikuvat hirmuteosta ovat hämärät, ja se haluaa tietää enemmän.
Murhabotti lyöttäytyy yksiin bottikuljetusalus ARTin kanssa, ja hieman erikoinen parivaljakko suuntaa kohti kaivoksia, missä tilanne aikoinaan riistäytyi käsistä.
Keinotekoinen olotila jatkaa kuivan sarkastisen Murhabotin edesottamuksia maailmassa, jota ei ole tehty sitä varten. Martha Wellsin moninkertaisesti palkitun scifisarjan on suomentanut Mika Kivimäki.
"Sarja muuttuu aina vain hauskemmaksi." – Booklist
Uutisia, kysymyksiä ja teorioita. Katso, mistä lukijat keskustelevat.
Parhaan kirjasarjan Hugo-palkinto 2021.
"Päiväkirjaa pitävä Murhabotti tarkkailee maailmaa ympärillään ja yrittää löytää oman paikkansa siinä – ja tekee samalla kirpaisevan osuvia huomioita ennakkoluuloisista ihmisistä."
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Mitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Kirjasarjan arvostelu 2/4:
Hakkerointia, paranneltuja ihmisiä, dataportteja, tietoverkkoja, tietokoneviruksia, bottiohjattuja avaruusaluksia, droneja ja valvontakameroita. Tekniseltä puolelta huomattavasti sujuvampaa ja uskottavampaa tekstiä kuin William Gibsonin umpisurkea Neurovelho.
Murhabotti robotin mietteitä sai seurata jälleen sarjan toisessa osassa. Ei kovin vetävä ollut. Enismmäinen osa vielä meni uutuuden viehätyksenä, mutta toisessa osassa ei tuotu mitään uutta ja juonikaan ei ollut erikoinen.
