Robotit
Robotti on kattotermi koneellisille olennoille, jotka on suunniteltu suorittamaan tehtäviä automaattisesti tai ihmisen ohjauksen avulla. Sen olemassaolo perustuu teknologiseen rakentamiseen: robotti ei ole biologinen olento, vaan mekaaninen ja ohjelmallinen konstruktio. Robotti voi olla yksinkertainen laite, joka toistaa tiettyjä liikkeitä, tai monimutkainen järjestelmä, joka kykenee havainnoimaan ympäristöään ja tekemään päätöksiä. Keskeistä on, että robotti toimii ihmisen suunnittelemien sääntöjen, ohjelmien tai tekoälyn ohjaamana, ja sen tarkoitus on helpottaa, täydentää tai korvata ihmisen työpanosta.
Robottien historia ulottuu 1900-luvun alkuun, jolloin tšekkiläinen kirjailija Karel Čapek esitteli termin robotti näytelmässään R.U.R. (Rossum’s Universal Robots). Tässä teoksessa robotit olivat ihmisen kaltaisia olentoja, jotka lopulta nousivat kapinaan luojiaan vastaan. Sittemmin robotti on vakiintunut käsitteeksi, joka kattaa sekä teollisuuden koneet että fiktiiviset hahmot. Fritz Langin elokuvassa Metropolis (1927) nähtiin ikoninen Maria-robotti, joka loi pohjan robottien kulttuuriselle kuvastolle. Isaac Asimovin 1940–1950-luvuilla kirjoittamat robottitarinat puolestaan muotoilivat robottien moraalisia ja filosofisia kysymyksiä, erityisesti kuuluisien robotiikan kolmen lain kautta.
Nykyteknologiassa robotit ovat arkipäivää. Teollisuusrobotit kokoavat autoja, pakkaavat tuotteita ja suorittavat vaarallisia tehtäviä, joissa ihmisen läsnäolo olisi riskialtista. Palvelurobotit toimivat asiakaspalvelussa, logistiikassa ja terveydenhuollossa, ja kotitalouksissa robotti-imurit ovat jo yleisiä. Humanoidirobotteja kehitetään, jotta ne voisivat liikkua ja toimia ihmisen kaltaisella tavalla, ja niiden avulla tutkitaan vuorovaikutusta ihmisen ja koneen välillä.
Robotti kattoterminä sisältää myös androidit, jotka ovat ihmisen kaltaisia robotteja. Androidi on robotti, joka on rakennettu jäljittelemään ihmisen ulkonäköä ja usein myös käyttäytymistä. Androidin erityisyys on sen ihmismäisyys – se hämärtää rajan ihmisen ja koneen välillä. Androidien alaryhmiä ovat esimerkiksi replikantit, biologisesti tuotetut mutta teknologisesti suunnitellut olennot, kuten Blade Runnerin hahmot, sekä ihmismäiset androidit, kuten Data Star Trekissä. Näiden hahmojen kautta voidaan pohtia identiteettiä, tietoisuutta ja ihmisyyden rajoja.
Kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa robotit esiintyvät monissa muodoissa. Humanoidirobotit jäljittelevät ihmisen toimintaa, mutta niiden ulkonäkö voi olla selvästi koneellinen. Palvelurobotit kuvataan usein apulaisina, jotka tukevat ihmistä arjessa. Filosofiset robotit, kuten Lemin Kyberiaksen hahmot, pohtivat omaa olemassaoloaan ja identiteettiään. Androidit puolestaan toimivat peilinä ihmisen toiveille ja peloille, ja niiden kautta voidaan tutkia tulevaisuuden identiteettiä ja sitä, mitä tarkoittaa olla ihminen maailmassa, jossa kone ja ihminen sulautuvat yhdeksi.
Robotti on siis enemmän kuin pelkkä kone. Se on kattokäsite, joka sisältää sekä perinteiset koneelliset olennot että ihmisen kaltaiset androidit. Kulttuurisesti ja filosofisesti robotti heijastaa ihmisen toiveita ja pelkoja teknologian suhteen: halua luoda olentoja, jotka voivat toimia ihmisen rinnalla, mutta myös huolta siitä, että nämä olennot voivat ylittää luojansa. Robotti on hahmo, jonka kautta voidaan tutkia teknologian ja ihmisyyden välistä suhdetta, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti, kun todellisuus lähestyy fiktiota robotiikan kehityksen myötä.
