Punainen noita
Kansi: Sanna-Reeta Meilahti. Sidottu, kansipaperi.
Nainen. Parantaja. Noita.
"Ei, Valpuri ajatteli. Ajatus oli kirkas ja korvensi häntä aivan kuin hänen sydämensä tilalla olisi ollut tulusraudalla isketty kipinä, joka roihahti liekkiin kohdatessaan kuivan sytykkeen. Hän ei voisi antaa periksi, ei antautua, ei heittäytyä taas kerran miesten armoille. Valpuri ei aikonut joutua taas käräjille kuulusteltavaksi eikä rangaistavaksi piiskalla, hirttoköydellä tai pyövelin kirveellä."
On vuosi 1635. Noidaksi epäilty nainen Valpuri Kinni heitetään Turun Aurajokeen. Vesikokeella halutaan varmistua siitä, onko syytetty todella noita. Valpuri on kulkenut pitkän matkan Kuurinmaalta aina Ala-Satakunnan Liitsolaan saakka, mutta maailmassa ei tunnu olevan sellaista kolkkaa, jossa hän saisi elää rauhassa ilman noituussyytöksiä.
Valpuri osaa lukea loitsut ja parantaa yrteillä ihmisten ja karjan vaivat, mutta kirkonmiehet, kaupunkilaiset ja maaseudun väki näkee hänessä vain syntisen naisen, jonka paholainen on viekoitellut luonnottomiin tekoihin. 1600-luvulla maleficium on synti, ja noituus rikos, josta rangaistaan kuolemalla.
Punainen noita on 1600-luvulla eläneen todellisen henkilön, liitsolalaisen Valpuri Kinnin, tarina. Eri arkistolähteitä löytyneistä yksityiskohdista piirtyy kuva itsepäisestä, sanavalmiista ja omalaatuisesta naisesta, joka ei sopeudu rooliinsa.
Jenna Kostet
Jenna Kostet on opiskellut kansatiedettä ja folkloristiikkaa Turun yliopistossa. Kostet viihtyy metsässä, harrastaa (loppumattomien) remonttisuunnitelmien toteuttamista ja luovaa puutarhanhoitoa, pitää pienistä hevosista, villasukista, paksuista kirjoista, salmiakista ja piparmintusta sekä Brittein saarista.
Kirja-arvioita
1600-luvulla eläneen Punaisen noidan, eli Valpuri Kinnin tarinaan perustuva kertomus. Kirja kertoo ihmisestä, joka haluaa auttaa aikana, jolloin paholainen väijyi jokaisen kulman ja puolihuolimattomasti huudahdetun heiton takana.
Tarina on raaka, koukuttava ja raivostuttava. Se on täynnä ennakkoluuloja ja taitoa, jollaista naiselle ei haluta suoda.
Kuka päättää mikä on noituutta ja mikä vain luonnollinen asia?