Pohjaton hauta ja muita groteskeja kauhutarinoita
Suomennos ja kannet: Rimma Joonatan Erkko. Nidottu.
Miten taaperoikäinen lapsi on päätynyt yksin keskellä yötä Blackburgin kylään, jossa tapahtuu outoja? Miten kuusivuotias poika selviää yksin pimeässä metsässä, kun sotaleikki muuttuu liiankin todelliseksi? Onko armeijaan karanneen pojan mahdollista saada anteeksiantoa vastapuolta kannattavalta perheeltään?
Pohjaton hauta ja muita groteskeja kauhunovelleja kokoaa yksiin kansiin Ambrose Biercen (1842–1914) vähemmän tunnettuja kauhunovelleja. Tarjolla on sysimustaa huumoria ja synkkää nihilismiä, ja novellien brutaalin armoton ihmiskuvaus viiltää syvältä nykylukijaakin.
Bierce oli kauhukirjailija ja kitkerä satiirikko, joka suomi ennen kaikkea oman aikansa tekopyhyyttä sekä oikeusjärjestelmän, poliitikkojen ja armeijan korruptoituneisuutta. Hän oli psykologisen ja groteskin kauhun mestari. Tässä kokoelmassa kuuluvat myös Biercen vakavampi puoli ja sisällissodassa traumatisoituneen, ihmisyyteensä uskonsa menettäneen miehen ääni.
Sisältö:
- Rimma Erkko: Esipuhe, 2024
- John Mortonsonin hautajaiset (John Mortonson’s Funeral, 1906)
- Kolme ja yksi ovat yhtä (Three and One Are One, 1908)
- Alhaisella paikalla (Present at a Hanging, 1888)
- Kaksi teloitusta armeijassa (Two Military Executions, 1906)
- Pidätys (The Arrest, 1905)
- Pieni kulkuripoika (A Baby Tramp, 1891)
- Pohjaton hauta (A Bottomless Grave, 1888)
- Tuolla puolen seinää (Beyond the Wall, 1907)
- Chickamauga (Chickamauga, 1889)
Ambrose Bierce
Ambrose Bierce (Yhdysvallat, 1842–1913/1914) tunnetaan parhaiten psykologisena kauhukirjailijana. Hänellä on merkittävä asema yhdysvaltalaisen kirjallisuuden historiassa.
Biercen on sanottu kätkeneen herkempiä ja ihanteellisempia ominaisuuksiaan pilkallisuuden ja ilkeiden sanankäänteiden taakse. Biercen kirjoitusten kylmyys oli peräisin Yhdysvaltain sisällissodan kokemuksista. Hän palveli sotavoimissa koko sodan ajan ja osallistui lukuisiin sisällissodan keskeisiin taisteluihin. Kun Bierce haavoittui sodassa, hän palasi kotiin ja sai huomata, että hänen morsiamensa halusi purkaa kihlauksen.
Biercen kauhutarinoista on koottu useita kokoelmia. Bierceä verrattiin Edgar Allan Poeen, mutta kirjailija itse ilmoitti halveksuvansa Poeta. Biercen tunnetuin tarina on ”Tapaus Owl Creekin sillalla” (1890). Kertomus sijoittuu useiden muiden Biercen novellien tavoin Yhdysvaltain sisällissotaan.
Lyhyitä tarinoita (1899) sisältää kolmesataa lehtien kirjoitettua lyhyttä tarinaa, joissa Bierce todisteli maailman raadollisuutta ja käänsi esimerkiksi Aisopoksen satujen hyveellisyyttä vastakohdakseen. Biercen tunnetuimpia teoksia on Saatanan sanakirja (1911).