Eläinten vallankumous

George Orwell
Julkaistu: 1969 (WSOY)
Alkuperäinen nimi: Animal Farm

Tyyppi: spekulatiivinen fiktio
Tyylit: fantasia > eläinfantasia
Avainsanat: elokuva, hugo-palkinto, poliittinen fiktio, satiiri

OSTA KIRJA

+ Kirjastot

Alkuteos ilmestynyt 1945. Suomentanut Panu Pekkanen.

1. painos: Aikamme kertojia, A-sarja. WSOY, 1969. Sidottu, kansipaperi.
10. painos: WSOY, 2005. Nidottu.

Varjo-Hugo-palkinto (pienoisromaanit) vuodelle 1946. Tuona vuonna palkintoja ei jaettu, mutta ne jaettiin taannehtivasti 1996.

George Orwell (1903–1950), oli englantilainen kirjailija ja lehtimies, joka asetti taiteelle ja kirjallisuudelle sosiaalisen mittapuun. Eläinten vallankumous heijastaa hänen henkilökohtaista ideologista pettymystään, joka on puettu kepeän sadun muotoon.

Englantilaisen maatilan eläimet aloittavat vallankumouksen ja vapauttavat itsensä ihmisen ikeestä. Aluksi tasa-arvo vallitsee, kunnes siat osoittautuvat muita älykkäämmiksi. Ne ottavat pian vallan käsiinsä, eivätkä ole juuri entisiä isäntiä parempia. Orwellin teos on klassinen tutkielma vallan väärinkäytöstä.

muokattu 06.05.2016

Uusimmat keskustelut

Aloita uusi keskustelu tästä kirjasta | Näytä kaikki keskustelut

Tietoa kirjailijasta :: George Orwell

George Orwell, oikealta nimeltään Eric Arthur Blair (1903–1950) oli englantilainen kirjailija, esseisti, kirjallisuusarvostelija ja toimittaja. Orwell koulutettiin englantilaisissa sisäoppilaitoksissa ja työskenteli isänsä jäljillä Brittiläisen imperiumin poliisissa Intiassa ja Burmassa. Erottuaan siirtomaavirkailijan tehtävistä 1927 Orwell eli joitakin vuosia Pariisin ja Lontoon köyhälistön keskuudessa yrittäen päästä alkuun kirjailijanuralla.

Kokemuksistaan hän julkaisi kirjan Puilla paljailla Pariisissa ja Lontoossa (1933). Orwellin myöhempi sosiaalireportaasi Tie Wiganin aallonmurtajalle (1937) perustui hänen ... (lisää)

Pohjois-Englannin hiilikaivostyöläisten keskuudessa viettämäänsä aikaan. Orwell julkaisi 1930-luvulla myös romaaneja (joista on suomennettu Eläköön tuonenkielo!, 1936), mutta aikalaisarvostelijat ja myös kirjailija itse pitivät niitä keskinkertaisina.

Orwell osallistui 1936–1937 vapaaehtoisena Espanjan sisällissotaan tasavaltalaisten puolella. Haavoittunut Orwell pelastui täpärästi stalinistien aloittamista puhdistuksista ja palasi Englantiin. Kirjassaan Katalonia, Katalonia (1938) hän kuvasi kokemuksiaan sodassa ja tasavaltalaisten poliittisia riitoja. Teos on yksi tunnetuimpia sotakuvauksia. Orwellin poliittiset näkemykset olivat lähinnä vasemmistososiaalidemokraattisia. Hän vastusti totalitarismia ja sokeaa kansallismielisyyttä, mutta kannatti oman maan puolesta toimimista.

Toisen maailmansodan aikana Orwell työskenteli BBC:ssä propagandatehtävissä. Erottuaan kulttuuriohjelmien tuottajan työstä Orwell ryhtyi kirjoittamaan eläinsadun muotoon puettua satiiria Eläinten vallankumous (1945).

Myös Orwellin avainromaanil Vuonna 1984 (1949) on satiiri stalinismista. Teosta on pidetty Aldous Huxleyn romaanin Uljas uusi maailma ohella yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä tulevaisuuskuvauksista. Kirjan maailmasta on tullut totalitaristisen yhteiskunnan yleinen vertauskuva. Siitä ovat lähtöisin yleiseen kielenkäyttöön vakiintuneet käsitteet ”isoveli valvoo”, ”ajatuspoliisi”, ”ajatusrikos”, ja ”sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, tietämättömyys on voimaa”. Romaanin nimi on erään käsityksen mukaan saatu kääntämällä kirjoitushetken vuosiluvun 1948 numerot muotoon 1984. Totuuden ministeriöön Orwell sai ilmeisesti vaikutteita pestistään sotapropagandan tuotannossa. Orwell arvosteli kielen käyttämistä poliittisena välineenä ja todellisuuden naamioimista kiertoilmaisuin.

Orwell oli kiinnostunut 1946 Jevgeni Zamjatinin Me-romaanista (1920–24) ja tunsi sen lisäksi hyvin utopiakirjallisuudesta muun muassa H. G. Wellsin teoksen Kun nukkuja herää (1907), Jack Londonin Rautakoron (1907) ja Huxleyn Uljaan uuden maailman.

Orwellin laajaa esseetuotantoa arvostetaan englanninkielisessä maailmassa suuresti. Suomeksi on ilmestynyt Jukka Kemppisen suomentama valikoima Kun ammuin norsun ja muita esseitä.

Lähteitä

Science fiction. Toimittaneet Juhani Hinkkanen & Kai Ekholm. Kirjastopalvelu, 1990.
Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1. Toimittaneet Toni Jerrman ja Vesa Sisättö. BTJ Kirjastopalvelu, 2004.
Yrjö Ahmavaara: Esseitä tästä ajasta. WSOY, 1987.

Linkkejä

Jaakko Wallenius: Eric Blair – nuoruuteni sankari. Ajatuksia olemisesta 4.7.2007.
Petri Immonen: Eläinten vallankumous. Helsingin sanomat 21.7.2011.

Muita kirjoja joista saatat pitää

Kirja-arvioita (1)
(avaa kirja-arvio) Kirjoittanut Dark Clark 22.06.2007 Kyseessähän on tosiaan Orwellin klassikko, satiiri Venäjän vallankumouksesta ja sen seurauksista. Erityisen hauskaa oli arvuutella, kuka eläinhahmoista vastasi todellisia historiallisia henkilöitä (esim. Majuri = Lenin, Napoleon = Stalin, tilanomistaja Frederick = Hitler). Joissakin kohden opportunistiset porsaat saivat todella sapen kiehumaan. Mukava ja viihdyttävä kirja.

Kirja-arvioita (1)

(avaa kirja-arvio)

Kirjoittanut Dark Clark 22.06.2007
4.0

Kyseessähän on tosiaan Orwellin klassikko, satiiri Venäjän vallankumouksesta ja sen seurauksista. Erityisen hauskaa oli arvuutella, kuka eläinhahmoista vastasi todellisia historiallisia henkilöitä (esim. Majuri = Lenin, Napoleon = Stalin, tilanomistaja Frederick = Hitler). Joissakin kohden opportunistiset porsaat saivat todella sapen kiehumaan. Mukava ja viihdyttävä kirja.