Kesälukuhaaste: Mark Helprin: Talvinen tarina

Ketju kesälukuhaasteeseen ilmoitetulle kirjalle [b]Mark Helprin:[/b] [i]Talvinen tarina[/i].   Tutustu ohjeisiin: [url=http://www.risingshadow.fi/forum/lukupiiri/1420-kesalukuhaaste]Linkki.[/url]

Tämä kirja arvottiin minulle ja suhtaudun koko lailla positiivisesti. Muistan joskus vuosien varrella hypistelleeni sitä kirjastossa mutten sitten kuitenkaan uskaltautunut lainaamaan. Minkä taakseen jättää, jne. :smile:   Kirjapinoni on tällä hetkellä sen verran valtaisa, että pääsen [i]Talvisen tarinan[/i] kimppuun luultavasti vasta joskus heinäkuun hujakoilla. Palataan silloin asiaan.

Hienoa, että Pisania sai tämän kirjan! Kanssasi on kiva keskustella kirjoista. :) Minä siis ilmoitin tämän. Näin kirjasta tehdyn elokuvan talvella, ja siitä jäi fiilis, että tarinassa on paljon enemmän annettavaa kuin mitä leffa ehti käsitellä. Siksi odotan myös kiinnostuneena, että pääsen kirjan pariin, mutta minullakin aloittaminen voi venyä varsinaisiin kesälomapäiviin heinäkuulle.

Ensimmäiset sata sivua on takana, enkä oikein tiedä mitä tästä kirjasta voisi sanoa. Helprinin tyyli ei ainakaan ole liian raskasta tai outoa, mikä olisikin aika lannistavaa nän paksun kirjan kanssa. Olen vähän hämilläni siitä, mihin aikakauteen tarina sijoittuu. Jotenkin mielessä pyörii kuva 1800-lukuisesta New Yorkista vaikka vastaan tulee mainintoja modernimmista asioista. Toivon, etten olisi vähän ennen aloittamista lukenut Risingin tietokannasta kirjan kuvausta sillä se oli vähän liian kattava. Olisi ollut kivampi ryhtyä lukemaan ilman (juuri) mitään oletuksia. Oman niteen kansikuvan perusteella odotin maagista realismia ja kaupassa näkemäni leffakantinen taas viittaa romatillisempiin juonenkäänteisiin. Saapa nähdä...

Olen nyt puolivälissä eikä minulla edelleenkään ole kuin hajanaisia ajatuksia tästä kirjasta. Tarina tuntuu jotenkin juonettomalta. Useimmissa kirjoissa on jokin asia, jota kohti pyritään, mutta tässä en ole sellaista havainnut. On vain Asioita Joita Tapahtuu. Aika tuntuu edelleen melko kummalliselta. Pieniä, ohimeneviä viittauksia on annettu siitä, mihin ajankohtaan tarinan osat sijoittuvat, mutta ehkä sillä ei loppujen lopuksi ole niin väliä. Jonkinlainen ajattomuus on ehkä tarkoituksenakin. Tosin kyllä se hieman sekoittaa, sillä luulin esim. Virginiasta ketovan luvun tapahtuvan paljon aikaisempana ajankohtana kuin se sitten lopulta paljastui tapahtuneen. Kirjan parasta antia tähän asti on mielestäni ollut Hardestyn osuus tarinasta. Hänen matkantekonsa uskomattoman tumpelon Jesse Honeyn kanssa oli suorastaan hauskaa. Toisen osan loppua kohden meno alkaa taas äityä maagiseksi. Tässä vaiheessa tuntuu siltä että tykkäisin kirjasta enemmän ilman niitä maagisen realismin elementtejä. Ne saavat epäilemään etten ole ymmärtänyt jotain tärkeää.

Oukei, kirja on saatu päätökseen. Onko siitä mitään järkevää sanottavaa? Tuskin. Jäi ihan hyvät fiilikset, vaikka loppukliimaksi tuntuikin varsin sekavalta, täyteenahdetulta ja jopa apokalyptiselta/messiaaniselta. En ole varma tajusinko kaikkea, sillä paikoitellen oli vaikeuksia pitää keskittymistä kasassa (varsinkin silloin kun ote siitä realismista alkoi kirvota).   Vaikka kokonaisuuden kanssa minulla olikin hankaluuksia, niin kirjassa oli kuitenkin paljon yksittäisiä kohtia, joista tykkäsin, esim. juuri se mainitsemani Hardestyn matkanteko, de Pinton pormestarinvaalitouhut ja kaikki Craig Binkyyn liittyvä. Toisaalta taas Peter Laken nuoruuspäiviin liittyvät jutut (spiilerit, Pearly Soamesin joukkoon kuuluminen ja Mootfowlin opissa olo) olivat taas mielestäni liian lyhyitä kun ottaa huomioon miten tärkeää roolia ne Laken elämässä näyttelivät.   Pitää vielä sulatella tätä lukukokemusta. Ja odottaa mielenkiinnolla Dynin ajatuksia. Ehkä saamme aikaan säkenöivää keskustelua [size=2](don't get your hopes up, D)[/size].

Dyn aloitti juuri kirjan lukemisen, enkä ole ihan varma, tykkäänkö tyylistä. Se on aika maalailevaa ja mielestäni jopa hiukan laahaavaa, muttei samaan henkeen kuin 1800-luvulla kirjoitetut kirjat, joissa kerronta on helposti, miten sen sanoisi, ytimekkäämpää. Täytyy varmaankin lukea vain lisää, jotta osaan sanoa, imeekö tyyli mukaansa vai alanko oikeasti vierastaa sitä.

[quote="Pisania" post=17895]Ensimmäiset sata sivua on takana, enkä oikein tiedä mitä tästä kirjasta voisi sanoa. Helprinin tyyli ei ainakaan ole liian raskasta tai outoa, mikä olisikin aika lannistavaa nän paksun kirjan kanssa. Olen vähän hämilläni siitä, mihin aikakauteen tarina sijoittuu. Jotenkin mielessä pyörii kuva 1800-lukuisesta New Yorkista vaikka vastaan tulee mainintoja modernimmista asioista. Toivon, etten olisi vähän ennen aloittamista lukenut Risingin tietokannasta kirjan kuvausta sillä se oli vähän liian kattava. Olisi ollut kivampi ryhtyä lukemaan ilman (juuri) mitään oletuksia. Oman niteen kansikuvan perusteella odotin maagista realismia ja kaupassa näkemäni leffakantinen taas viittaa romatillisempiin juonenkäänteisiin. Saapa nähdä...[/quote]   Kommentoin tätä, kun mullakin alkaa olla näillä paikkeilla kirjan kanssa. Perun aiemmat sanani tyylistä. Pidän tästä, outous tuntuukin nyt kiehtovalta, sillä alun heppakertoja oli jo vähän liian outoa, mutta ihmisille tämä sopii. Erityisen ihastunut olen Pearly Soamesin henkilökuvaan ja päähänpistoihin - kaverilla on upea karisma ja hullussa, mutta ei mielipuolessa johtajassa on jotain hyvin kiehtovaa.   Peter Laken elämästä ottaa heti vähän enemmän selkoa, kun päästiin lapsuuskuvauksiin. Olen nähnyt elokuvan, joten tiesin vähän, mitä odottaa. Leffa kuitenkin oikoi melko runsaasti ja jätti aukkoja nimenomaan sinne lapsuuteen ja nuoruuteen, tässä niitä kuvataan minusta riittävän kattavasti. En silti ihan ymmärrä kirjan epäselvää esitysjärjestystä: ensin heppa, jonka kohtauksesta tuli lähinnä sellainen häh-fiilis, sitten kirjan 'nykyhetkeä' jonnekin ennen-sotia New Yorkiin (oletan), sitten vähän aiemmas ehkä 1800-luvun puolelle... jokaiseen lukuun näyttää olevan syytä suhtautua kuin uuteen tarinaan.   Mulla on leffakannellinen versio kirjasta, ja vähän häiritsevästi myös elokuvan henkilöhahmojen naamat tulevat mieleen kun kirjaa lukee. Myös joitakin ihan räikeitä kirjoitusvirheitä on tullut vastaan, lienevätkö sitten kiirettä saada vanhasta suomennoksesta uusi painos markkinoille elokuvan alla.