HourglassEyes | Lukupiiri | 162 viestiä | 28.12.2023
Viimeisin HourglassEyes | 07.11.2024
punnort | Vanha linna | 13 viestiä | 04.08.2017
Viimeisin Helen Barton | 07.11.2024
Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
22.11.2013
max
1488 kirjaa, 16 kirja-arviota, 627 viestiä
Jep, se venäläinen Solaris on aika puisevaa katsottavaa jos ei taideneppailusta tykkää, mutta kyllä sekin menettelee verratuna siihen kirjaan, joka on kovaa sci-fiä parhaimmillaan/pahimmillaan eli lähinnä todella kuivaa dokumentaarista tiedevyörytystä.
Jep, se venäläinen Solaris on aika puisevaa katsottavaa jos ei taideneppailusta tykkää, mutta kyllä sekin menettelee verratuna siihen kirjaan, joka on kovaa sci-fiä parhaimmillaan/pahimmillaan eli lähinnä todella kuivaa dokumentaarista tiedevyörytystä.
22.11.2013
Escape Plan
Arnoldin ja Syltyn yhteisleffan pitäisi herättää innostunutta värinää jokaisen toimintafanin mielihyvälisäkkeessä, mutta pelkkää endorfiinia ei tämän kombon vuoksi kehooni erittynyt. Kummankin sankarin edellinen leffa (The Last Stand & Bullet to the Head) jätti toivomisen varaa, joten odotuksia tälle ei uskaltanut liikaa kasata, vaikka ainakin minulle elokuva pakkonähtävää olikin. Mielestäni se sijoittuu suunnilleen samaan kastiin kuin nuo mainitut tekeleet, mikä on ihan tyydyttävä suoritus, sillä ainakaan niiden alapuolelle ei hommaa saatu ryssittyä. Voisin heittää montakin seikkaa, joita viilaamalla elokuva olisi parantunut parikin pykälää, tiedänhän kuitenkin leffanteosta kaiken, mutta kyllä tämän äärellä viihtymäänkin pystyi.
Leffan lähtöasetelma on vitsi sinänsä, action-vaarit kun esittävät hahmoja, jotka ovat hiukan perusjamppaa älykkäämpiä ja selvittävät ongelmatilanteet kuin MacGyver aikoinaan. Idea on siis paeta huippuvarmasta vankilasta ja siksi sankarimme joutuvat solmimaan liittolaissuhteen. Välillä kikkaillaan teknisten juttujen parissa, välillä vedetään ihmisiä turpaan ja muutamassa kohdassa heitetään väsynyttä läppää. Juoneen liittyy hölmö salaliittokuvio, jonka kiinnostavuus ja oveluus on luokkaa nolla. Mutta eipä se mitään, toimintaa on ihan riittävästi ja se on myös mukavan rapsakkaa, vaikka lähikuvaa ja salamaleikkausta onkin vähän liikaa. Ja onhan sekin jo kokemus, kun Syltyn kolhuisen naaman näkee isolta kankaalta ja miehen sammaltavan äänen kuulee teatterin äänentoistosta.
Arnoldin ja Syltyn yhteisleffan pitäisi herättää innostunutta värinää jokaisen toimintafanin mielihyvälisäkkeessä, mutta pelkkää endorfiinia ei tämän kombon vuoksi kehooni erittynyt. Kummankin sankarin edellinen leffa (The Last Stand & Bullet to the Head) jätti toivomisen varaa, joten odotuksia tälle ei uskaltanut liikaa kasata, vaikka ainakin minulle elokuva pakkonähtävää olikin. Mielestäni se sijoittuu suunnilleen samaan kastiin kuin nuo mainitut tekeleet, mikä on ihan tyydyttävä suoritus, sillä ainakaan niiden alapuolelle ei hommaa saatu ryssittyä. Voisin heittää montakin seikkaa, joita viilaamalla elokuva olisi parantunut parikin pykälää, tiedänhän kuitenkin leffanteosta kaiken, mutta kyllä tämän äärellä viihtymäänkin pystyi.
Leffan lähtöasetelma on vitsi sinänsä, action-vaarit kun esittävät hahmoja, jotka ovat hiukan perusjamppaa älykkäämpiä ja selvittävät ongelmatilanteet kuin MacGyver aikoinaan. Idea on siis paeta huippuvarmasta vankilasta ja siksi sankarimme joutuvat solmimaan liittolaissuhteen. Välillä kikkaillaan teknisten juttujen parissa, välillä vedetään ihmisiä turpaan ja muutamassa kohdassa heitetään väsynyttä läppää. Juoneen liittyy hölmö salaliittokuvio, jonka kiinnostavuus ja oveluus on luokkaa nolla. Mutta eipä se mitään, toimintaa on ihan riittävästi ja se on myös mukavan rapsakkaa, vaikka lähikuvaa ja salamaleikkausta onkin vähän liikaa. Ja onhan sekin jo kokemus, kun Syltyn kolhuisen naaman näkee isolta kankaalta ja miehen sammaltavan äänen kuulee teatterin äänentoistosta.
[b]Escape Plan[/b]
 
Arnoldin ja Syltyn yhteisleffan pitäisi herättää innostunutta värinää jokaisen toimintafanin mielihyvälisäkkeessä, mutta pelkkää endorfiinia ei tämän kombon vuoksi kehooni erittynyt. Kummankin sankarin edellinen leffa (The Last Stand & Bullet to the Head) jätti toivomisen varaa, joten odotuksia tälle ei uskaltanut liikaa kasata, vaikka ainakin minulle elokuva pakkonähtävää olikin. Mielestäni se sijoittuu suunnilleen samaan kastiin kuin nuo mainitut tekeleet, mikä on ihan tyydyttävä suoritus, sillä ainakaan niiden alapuolelle ei hommaa saatu ryssittyä. Voisin heittää montakin seikkaa, joita viilaamalla elokuva olisi parantunut parikin pykälää, tiedänhän kuitenkin leffanteosta kaiken, mutta kyllä tämän äärellä viihtymäänkin pystyi.
 
Leffan lähtöasetelma on vitsi sinänsä, action-vaarit kun esittävät hahmoja, jotka ovat hiukan perusjamppaa älykkäämpiä ja selvittävät ongelmatilanteet kuin MacGyver aikoinaan. Idea on siis paeta huippuvarmasta vankilasta ja siksi sankarimme joutuvat solmimaan liittolaissuhteen. Välillä kikkaillaan teknisten juttujen parissa, välillä vedetään ihmisiä turpaan ja muutamassa kohdassa heitetään väsynyttä läppää. Juoneen liittyy hölmö salaliittokuvio, jonka kiinnostavuus ja oveluus on luokkaa nolla. Mutta eipä se mitään, toimintaa on ihan riittävästi ja se on myös mukavan rapsakkaa, vaikka lähikuvaa ja salamaleikkausta onkin vähän liikaa. Ja onhan sekin jo kokemus, kun Syltyn kolhuisen naaman näkee isolta kankaalta ja miehen sammaltavan äänen kuulee teatterin äänentoistosta.
23.11.2013
Ainejärjestötuttujeni kanssa katsottiin mm. Odd Thomas, jota olen pitkään odottanut. Oli todella hieno katselukokemus ja Anton Yelchin on ehdottomasti yksi miesnäyttelijä suosikeistani.
Kyseinen leffa perustuu Dean Koontzin samannimiseen kirjasarjaan, kaiketi sen ensimmäiseen osaan, joka on suomennettu 2006 nimellä Odd Thomas – Hiljaisten kaupunki (teosta en siis ole - vielä - lukenut). Päähenkilö näkee kuolleita ja on perinteinen auttaja tuopuoleisen ja tämän maailman välissä. Elokuva päättyi sen näköisesti, että jatkoa on luvassa. Kirjoja on vielä kaksi: 2007 suomennettu Kuolleiden kasino ja 2008 suomennettu Luostarin kirous.
Leffa jaksoi kiinnostaa loppuun asti, muutamia pieniä kliseitä lukuunottamatta ja se oli myös parissa kohtaa hyvinkin yllättävä. Huumoria ja kauhua on hyvässä tasapainossa. Suosittelen kyllä katsomaan.
Kyseinen leffa perustuu Dean Koontzin samannimiseen kirjasarjaan, kaiketi sen ensimmäiseen osaan, joka on suomennettu 2006 nimellä Odd Thomas – Hiljaisten kaupunki (teosta en siis ole - vielä - lukenut). Päähenkilö näkee kuolleita ja on perinteinen auttaja tuopuoleisen ja tämän maailman välissä. Elokuva päättyi sen näköisesti, että jatkoa on luvassa. Kirjoja on vielä kaksi: 2007 suomennettu Kuolleiden kasino ja 2008 suomennettu Luostarin kirous.
Leffa jaksoi kiinnostaa loppuun asti, muutamia pieniä kliseitä lukuunottamatta ja se oli myös parissa kohtaa hyvinkin yllättävä. Huumoria ja kauhua on hyvässä tasapainossa. Suosittelen kyllä katsomaan.
Ainejärjestötuttujeni kanssa katsottiin mm. Odd Thomas, jota olen pitkään odottanut. Oli todella hieno katselukokemus ja Anton Yelchin on ehdottomasti yksi miesnäyttelijä suosikeistani.
 
Kyseinen leffa perustuu Dean Koontzin samannimiseen kirjasarjaan, kaiketi sen ensimmäiseen osaan, joka on suomennettu 2006 nimellä [i]Odd Thomas – Hiljaisten kaupunki[/i] (teosta en siis ole - vielä - lukenut). Päähenkilö näkee kuolleita ja on perinteinen auttaja tuopuoleisen ja tämän maailman välissä. Elokuva päättyi sen näköisesti, että jatkoa on luvassa. Kirjoja on vielä kaksi: 2007 suomennettu [i]Kuolleiden kasino[/i] ja 2008 suomennettu [i]Luostarin kirous.[/i]
 
Leffa jaksoi kiinnostaa loppuun asti, muutamia pieniä kliseitä lukuunottamatta ja se oli myös parissa kohtaa hyvinkin yllättävä. Huumoria ja kauhua on hyvässä tasapainossa. Suosittelen kyllä katsomaan.
27.11.2013
Titanic
Titanic tuli katsottua viimeksi kun se oli tuore ja sen jälkeen ei enää koskaan. Fiilikseksi oli jäänyt sokerinen leffa jonka kohokohta oli kun
[Spoileri - klikkaa]
Mutta nyt on varmaan ikää tullut lisää ja olen alkanut ukkoutumaan, sillä leffaa tuli digattua ihan kybällä, ja se varsinainen loppupuoli tuntui itseasiassa ikävämmältä leffakokemukselta tuhon tuomalla ahdistavuudellaan.
Tarina on hyvin, jopa laskelmoidusti, kerrottu niin ettei siitä voi olla nauttimatta. Ajankuva tulee hyvin esiin monella tapaa. Näyttelijät ovat kauttaaltaan erinomaisia (Leonardon lahjat ovat kyllä olleet nähtävissä jo tämän uran alusta lähtien), ja etenkin vanhasta Rosesta (vaikka vain vilahtaakin elokuvassa) oikein paistaa helvetin läpikäyneen ja siitä vuosien varrella selvinneen vahvan naisen elämä.
Romanttinen suuri rakkauselokuva, kyllä. Hieman hävettää pitää siitä :tongue:
Titanic tuli katsottua viimeksi kun se oli tuore ja sen jälkeen ei enää koskaan. Fiilikseksi oli jäänyt sokerinen leffa jonka kohokohta oli kun
[Spoileri - klikkaa]
DiCaprio kuoli.
Mutta nyt on varmaan ikää tullut lisää ja olen alkanut ukkoutumaan, sillä leffaa tuli digattua ihan kybällä, ja se varsinainen loppupuoli tuntui itseasiassa ikävämmältä leffakokemukselta tuhon tuomalla ahdistavuudellaan.
Tarina on hyvin, jopa laskelmoidusti, kerrottu niin ettei siitä voi olla nauttimatta. Ajankuva tulee hyvin esiin monella tapaa. Näyttelijät ovat kauttaaltaan erinomaisia (Leonardon lahjat ovat kyllä olleet nähtävissä jo tämän uran alusta lähtien), ja etenkin vanhasta Rosesta (vaikka vain vilahtaakin elokuvassa) oikein paistaa helvetin läpikäyneen ja siitä vuosien varrella selvinneen vahvan naisen elämä.
Romanttinen suuri rakkauselokuva, kyllä. Hieman hävettää pitää siitä :tongue:
[b]Titanic[/b]
 
Titanic tuli katsottua viimeksi kun se oli tuore ja sen jälkeen ei enää koskaan. Fiilikseksi oli jäänyt sokerinen leffa jonka kohokohta oli kun
[spoiler]DiCaprio kuoli.[/spoiler]
Mutta nyt on varmaan ikää tullut lisää ja olen alkanut ukkoutumaan, sillä leffaa tuli digattua ihan kybällä, ja se varsinainen loppupuoli tuntui itseasiassa ikävämmältä leffakokemukselta tuhon tuomalla ahdistavuudellaan.
 
Tarina on hyvin, jopa laskelmoidusti, kerrottu niin ettei siitä voi olla nauttimatta. Ajankuva tulee hyvin esiin monella tapaa. Näyttelijät ovat kauttaaltaan erinomaisia (Leonardon lahjat ovat kyllä olleet nähtävissä jo tämän uran alusta lähtien), ja etenkin vanhasta Rosesta (vaikka vain vilahtaakin elokuvassa) oikein paistaa helvetin läpikäyneen ja siitä vuosien varrella selvinneen vahvan naisen elämä.
 
Romanttinen suuri rakkauselokuva, kyllä. Hieman hävettää pitää siitä :tongue:
28.11.2013
tiarAnon
200 kirjaa, 3 kirja-arviota, 275 viestiä
Titanicista tykkäämisessä ei oo mitään noloa. :cool:
Itse kävin vasta kattomassa Monty Pythonista tutun Terry Gilliamin Twelve Monkeys -klassikon. Se oli mukana Kirjiksen syyssarjassa ja aluksi harkitsin, että jättäisin välistä, kun se on niin monta kertaa tullut nähtyä. Edellisestä kerrasta oli kuitenkin jo aikaa, joten menin sitten, eikä kyllä kaduta yhtään: muistu elävästi mieleen, minkä takia kyseessä on yks mun lempileffoista ja yks parhaista scifi-leffoista koskaan. Kässäri on nerokas, maailmanluonti loistavaa. Aikamatkustus aiheuttaa tietysti omat ongelmansa, mutta niistä selviää, kun ei ajattele liian tarkkaan. Sekä Bruce Willisin että Brad Pittin roolisuoritukset ovat loistavia, varsinkin Pitt osoittaa taitonsa näyttelijänä.
Luin justiinsa vastikään todella karmivan artikkelin siitä, miten antibioottien tehot ovat katoamassa, joten juuri nyt tuntui tauti-apokalypsi tavallistakin ajankohtaisemmalta. Voin ihan rehellisesti myöntää, että kaikista maailmanlopunkuvitelmista tappava tauti hirvittää allekirjoittanutta ylivoimaisesti eniten. Sille ei kerta kaikkiaan vaan voi mitään, mikä tuntuu järkyttävältä. Vaikka sika/lintu-influenssoista en oo vaivautunu vielä sen kummemmin järkyttymään, ymmärrän kyllä miksi hysteria niiden kohdalla tarttuu niin helposti. Eivät olleet Pratchett ja Gaiman ihan ajan tasalla, kun antoivat Kulkutaudin eläköityä ilmestyskirjan ratsastajistaan.
Itse kävin vasta kattomassa Monty Pythonista tutun Terry Gilliamin Twelve Monkeys -klassikon. Se oli mukana Kirjiksen syyssarjassa ja aluksi harkitsin, että jättäisin välistä, kun se on niin monta kertaa tullut nähtyä. Edellisestä kerrasta oli kuitenkin jo aikaa, joten menin sitten, eikä kyllä kaduta yhtään: muistu elävästi mieleen, minkä takia kyseessä on yks mun lempileffoista ja yks parhaista scifi-leffoista koskaan. Kässäri on nerokas, maailmanluonti loistavaa. Aikamatkustus aiheuttaa tietysti omat ongelmansa, mutta niistä selviää, kun ei ajattele liian tarkkaan. Sekä Bruce Willisin että Brad Pittin roolisuoritukset ovat loistavia, varsinkin Pitt osoittaa taitonsa näyttelijänä.
Luin justiinsa vastikään todella karmivan artikkelin siitä, miten antibioottien tehot ovat katoamassa, joten juuri nyt tuntui tauti-apokalypsi tavallistakin ajankohtaisemmalta. Voin ihan rehellisesti myöntää, että kaikista maailmanlopunkuvitelmista tappava tauti hirvittää allekirjoittanutta ylivoimaisesti eniten. Sille ei kerta kaikkiaan vaan voi mitään, mikä tuntuu järkyttävältä. Vaikka sika/lintu-influenssoista en oo vaivautunu vielä sen kummemmin järkyttymään, ymmärrän kyllä miksi hysteria niiden kohdalla tarttuu niin helposti. Eivät olleet Pratchett ja Gaiman ihan ajan tasalla, kun antoivat Kulkutaudin eläköityä ilmestyskirjan ratsastajistaan.
Titanicista tykkäämisessä ei oo mitään noloa. :cool:
 
Itse kävin vasta kattomassa Monty Pythonista tutun Terry Gilliamin [url=http://www.imdb.com/title/tt0114746/?ref_=nm_flmg_dr_8]Twelve Monkeys -klassikon.[/url] Se oli mukana Kirjiksen syyssarjassa ja aluksi harkitsin, että jättäisin välistä, kun se on niin monta kertaa tullut nähtyä. Edellisestä kerrasta oli kuitenkin jo aikaa, joten menin sitten, eikä kyllä kaduta yhtään: muistu elävästi mieleen, minkä takia kyseessä on yks mun lempileffoista ja yks parhaista scifi-leffoista koskaan. Kässäri on nerokas, maailmanluonti loistavaa. Aikamatkustus aiheuttaa tietysti omat ongelmansa, mutta niistä selviää, kun ei ajattele liian tarkkaan. Sekä Bruce Willisin että Brad Pittin roolisuoritukset ovat loistavia, varsinkin Pitt osoittaa taitonsa näyttelijänä.
 
Luin justiinsa vastikään todella karmivan artikkelin siitä, miten antibioottien tehot ovat katoamassa, joten juuri nyt tuntui tauti-apokalypsi tavallistakin ajankohtaisemmalta. Voin ihan rehellisesti myöntää, että kaikista maailmanlopunkuvitelmista tappava tauti hirvittää allekirjoittanutta ylivoimaisesti eniten. Sille ei kerta kaikkiaan vaan voi mitään, mikä tuntuu järkyttävältä. Vaikka sika/lintu-influenssoista en oo vaivautunu vielä sen kummemmin järkyttymään, ymmärrän kyllä miksi hysteria niiden kohdalla tarttuu niin helposti. Eivät olleet Pratchett ja Gaiman ihan ajan tasalla, kun antoivat Kulkutaudin eläköityä ilmestyskirjan ratsastajistaan.
02.12.2013
Noora
18 kirjaa, 128 viestiä
Kummisetä 2 ja 3
Nyt on tämäkin Trilogia tullut katsottua. Itseasiassa pidin näistä jatko-osista enemmän,kuin ensimmäisestä osasta,jopa siitä huonoimmasta eli kolmosesta,jonka lopulle tuli jopa itkettyä,vaikka yleensä en itkekkään leffoille. Kononaisuutena kuitenkin erinomaisia leffoja joiden Soundtrack toimi hyvin tunnelman luojana,näyttelijät onnistuivat hyvin jatko-osissakin eikä Marlon Brandokaan jättänyt niin suurta aukkoa,että olisin jäänyt häntä kaipamaan.Vaikka leffoilla oli pituutta jonkin verran erityisesti 2:lla niin mielenkiinto pysyi sen koko 3 tunnin ajan yllä.
arvosana heiluu siinä 8/10 tai 9/10 paikkeilla en osaa päättää sitä:p
Nyt on tämäkin Trilogia tullut katsottua. Itseasiassa pidin näistä jatko-osista enemmän,kuin ensimmäisestä osasta,jopa siitä huonoimmasta eli kolmosesta,jonka lopulle tuli jopa itkettyä,vaikka yleensä en itkekkään leffoille. Kononaisuutena kuitenkin erinomaisia leffoja joiden Soundtrack toimi hyvin tunnelman luojana,näyttelijät onnistuivat hyvin jatko-osissakin eikä Marlon Brandokaan jättänyt niin suurta aukkoa,että olisin jäänyt häntä kaipamaan.Vaikka leffoilla oli pituutta jonkin verran erityisesti 2:lla niin mielenkiinto pysyi sen koko 3 tunnin ajan yllä.
arvosana heiluu siinä 8/10 tai 9/10 paikkeilla en osaa päättää sitä:p
[b]Kummisetä 2 ja 3[/b]
 
Nyt on tämäkin Trilogia tullut katsottua. Itseasiassa pidin näistä jatko-osista enemmän,kuin ensimmäisestä osasta,jopa siitä huonoimmasta eli kolmosesta,jonka lopulle tuli jopa itkettyä,vaikka yleensä en itkekkään leffoille. Kononaisuutena kuitenkin erinomaisia leffoja joiden Soundtrack toimi hyvin tunnelman luojana,näyttelijät onnistuivat hyvin jatko-osissakin eikä Marlon Brandokaan jättänyt niin suurta aukkoa,että olisin jäänyt häntä kaipamaan.Vaikka leffoilla oli pituutta jonkin verran erityisesti 2:lla niin mielenkiinto pysyi sen koko 3 tunnin ajan yllä.
 
arvosana heiluu siinä 8/10 tai 9/10 paikkeilla en osaa päättää sitä:p
03.12.2013
Huoleton
229 kirjaa, 3 kirja-arviota, 326 viestiä
American Pie: Band Camp 3/10
Stiflerin nuorempi veli Matt, joka on opetellut samat ilmeet kuin vanhempi pakotetaan musiikkileirille. Huonohkoja vitsejä samalla, kun nuori poitsu taistelee löytääkseen haluaako ennemmin olla jalkapallojoukkueen suosittu tyyppi vai tykkäämänsä tytön ihannoima. Karmaisevaa kuraa. Sarjan muut osat ovat jotenkin vielä hauskoja jopa vuosienkin jälkeen, mutta tämä oli vain outo ja muita kopioiva.
The Condemned 6/10
Miljönääri tekee tosi-tv-ohjelmaa internettiin. Sitä varten hän haalii 10 kuolemaan tuomittua ympäri maapalloa taistelemaan elämästä. Miljönääri lupaa viimeisenä eloon jäävälle mielipuolelle vapauden ja rahaa. Joukkoon valikoituu vahingossa amerikkalainen ammattisoturi. Kuolemaan tuomitut tappavat toisiaan raa-asti ja koska kaikki tehdään maailman katsoessa saadaan sekaan myös amerikkalaisen tyttöystävä, CSI ja muuta sellaista. Sarjan kuvausporukka pohtii moraalia ja "pelaajat" käyttävät kaikkea raakuutta mitä keksivät. Kaiken kaikkiaan tämä on kuin ällöttävä Nälkäpeli. Ällöttäväksi tekee ajatus, että tämä voisi olla totta - siksi myös pisteenlasku.
Charlie St. Cloud 6/10
Charlien veli kuolee onnettomuudessa, jossa myös Charlie haavoittuu niin pahasti, että sydän pysähtyy. Charlie näkee veljeään halutessaan ja muitakin kuolleita, eikä tahdo jatkaa elämäänsä tuntien syyllisyyttä veljensä kuolemasta.
Elokuvan toteutus ei ole ihan onnistunut. Sairaanhoitaja on enemmän stalkkerin oloinen kuin luotettava aikuinen, joka hän olisi voinut olla. Hiukan tulee mietittyä Charlien mielenterveyden eheyttä. Älkää lukeko kuvausta IMDB:stä ennen elokuvan katsomista, se spoilaa mielestäni liikaa. Näillä näyttelijöillä ja tällä kässärillä olisi voinut saada aikaan todella upean elokuvan, nyt tuli vain hyvä.
Stiflerin nuorempi veli Matt, joka on opetellut samat ilmeet kuin vanhempi pakotetaan musiikkileirille. Huonohkoja vitsejä samalla, kun nuori poitsu taistelee löytääkseen haluaako ennemmin olla jalkapallojoukkueen suosittu tyyppi vai tykkäämänsä tytön ihannoima. Karmaisevaa kuraa. Sarjan muut osat ovat jotenkin vielä hauskoja jopa vuosienkin jälkeen, mutta tämä oli vain outo ja muita kopioiva.
The Condemned 6/10
Miljönääri tekee tosi-tv-ohjelmaa internettiin. Sitä varten hän haalii 10 kuolemaan tuomittua ympäri maapalloa taistelemaan elämästä. Miljönääri lupaa viimeisenä eloon jäävälle mielipuolelle vapauden ja rahaa. Joukkoon valikoituu vahingossa amerikkalainen ammattisoturi. Kuolemaan tuomitut tappavat toisiaan raa-asti ja koska kaikki tehdään maailman katsoessa saadaan sekaan myös amerikkalaisen tyttöystävä, CSI ja muuta sellaista. Sarjan kuvausporukka pohtii moraalia ja "pelaajat" käyttävät kaikkea raakuutta mitä keksivät. Kaiken kaikkiaan tämä on kuin ällöttävä Nälkäpeli. Ällöttäväksi tekee ajatus, että tämä voisi olla totta - siksi myös pisteenlasku.
Charlie St. Cloud 6/10
Charlien veli kuolee onnettomuudessa, jossa myös Charlie haavoittuu niin pahasti, että sydän pysähtyy. Charlie näkee veljeään halutessaan ja muitakin kuolleita, eikä tahdo jatkaa elämäänsä tuntien syyllisyyttä veljensä kuolemasta.
Elokuvan toteutus ei ole ihan onnistunut. Sairaanhoitaja on enemmän stalkkerin oloinen kuin luotettava aikuinen, joka hän olisi voinut olla. Hiukan tulee mietittyä Charlien mielenterveyden eheyttä. Älkää lukeko kuvausta IMDB:stä ennen elokuvan katsomista, se spoilaa mielestäni liikaa. Näillä näyttelijöillä ja tällä kässärillä olisi voinut saada aikaan todella upean elokuvan, nyt tuli vain hyvä.
[b]American Pie: Band Camp[/b] 3/10
Stiflerin nuorempi veli Matt, joka on opetellut samat ilmeet kuin vanhempi pakotetaan musiikkileirille. Huonohkoja vitsejä samalla, kun nuori poitsu taistelee löytääkseen haluaako ennemmin olla jalkapallojoukkueen suosittu tyyppi vai tykkäämänsä tytön ihannoima. Karmaisevaa kuraa. Sarjan muut osat ovat jotenkin vielä hauskoja jopa vuosienkin jälkeen, mutta tämä oli vain outo ja muita kopioiva.
 
[b]The Condemned [/b] 6/10
Miljönääri tekee tosi-tv-ohjelmaa internettiin. Sitä varten hän haalii 10 kuolemaan tuomittua ympäri maapalloa taistelemaan elämästä. Miljönääri lupaa viimeisenä eloon jäävälle mielipuolelle vapauden ja rahaa. Joukkoon valikoituu vahingossa amerikkalainen ammattisoturi. Kuolemaan tuomitut tappavat toisiaan raa-asti ja koska kaikki tehdään maailman katsoessa saadaan sekaan myös amerikkalaisen tyttöystävä, CSI ja muuta sellaista. Sarjan kuvausporukka pohtii moraalia ja "pelaajat" käyttävät kaikkea raakuutta mitä keksivät. Kaiken kaikkiaan tämä on kuin ällöttävä Nälkäpeli. Ällöttäväksi tekee ajatus, että tämä voisi olla totta - siksi myös pisteenlasku.
 
[b]Charlie St. Cloud[/b] 6/10
Charlien veli kuolee onnettomuudessa, jossa myös Charlie haavoittuu niin pahasti, että sydän pysähtyy. Charlie näkee veljeään halutessaan ja muitakin kuolleita, eikä tahdo jatkaa elämäänsä tuntien syyllisyyttä veljensä kuolemasta.
Elokuvan toteutus ei ole ihan onnistunut. Sairaanhoitaja on enemmän stalkkerin oloinen kuin luotettava aikuinen, joka hän olisi voinut olla. Hiukan tulee mietittyä Charlien mielenterveyden eheyttä. Älkää lukeko kuvausta IMDB:stä ennen elokuvan katsomista, se spoilaa mielestäni liikaa. Näillä näyttelijöillä ja tällä kässärillä olisi voinut saada aikaan todella upean elokuvan, nyt tuli vain hyvä.
08.12.2013
LunaJei
283 kirjaa, 3 kirja-arviota, 98 viestiä
Vuokrattiin eilen Jack, the giant killer, ja harvoin leffa yltää näin surkealle tasolle. Näyttelijät suunnilleen vain pajattivat replioikkinsä läpi naama peruslukemilla ja juoni oli todella arvattavissa. Tyrskähdyksiä aiheuttivat monstereiden surkea animointi ja samaa tasoa olevat erikoistehosteet, joita esiintyi harmittavan paljon. Ja se niin sanottu päähenkilö esiintyy elokuvassa todella vähän. Myös jotkin ratkaisut kyllä ihmetyttivät,
esim. [Spoileri - klikkaa]
Että sellainen.
esim. [Spoileri - klikkaa]
Jackin äidin ja isäpuolen täydellinen reagoimattomuus Jackin isäpapan yhtäkkiseen ilmestymiseen parin vuosikymmenen katoamistempun jälkeen, ja se että tavallisella maalaispojalla nyt vain sattuu olemaan tallissa jemmassa jättimäinen mecha-robotti.
Että sellainen.
Vuokrattiin eilen [b]Jack, the giant killer[/b], ja harvoin leffa yltää näin surkealle tasolle. Näyttelijät suunnilleen vain pajattivat replioikkinsä läpi naama peruslukemilla ja juoni oli todella arvattavissa. Tyrskähdyksiä aiheuttivat monstereiden surkea animointi ja samaa tasoa olevat erikoistehosteet, joita esiintyi harmittavan paljon. Ja se niin sanottu päähenkilö esiintyy elokuvassa todella vähän. Myös jotkin ratkaisut kyllä ihmetyttivät,
esim. [spoiler]Jackin äidin ja isäpuolen täydellinen reagoimattomuus Jackin isäpapan yhtäkkiseen ilmestymiseen parin vuosikymmenen katoamistempun jälkeen, ja se että tavallisella maalaispojalla nyt vain sattuu olemaan tallissa jemmassa jättimäinen mecha-robotti.[/spoiler]
Että sellainen.
10.12.2013
Olympus Has Fallen
Hieman epäilin, kannattaako minun kuluttaa aikaani tällaiseen, mutta joskus on vain oltava rohkea, uhkarohkeakin jopa. Tiesin saavani massiivisen rautaisannoksen amerikkalaista isänmaallisuutta, joten en joutunut yllätyshyökkäyksen uhriksi toisin kuin he, jotka eivät välittäneet ottaa leffasta selvää etukäteen. Silti mahtipontiset puheet kunniasta ja vapaudesta sekä välähdykset liehuvasta tähtilipusta meinasivat aiheuttaa yökkäysreaktion. Huumorisilauksella tälläinen jenkkipaatos olisi voinut toimiakin, mutta luonnollisesti elokuva on umpivakava vailla mitään itseironiaa. Amerikkalaiset ovat äärihyviksiä ja heidän kimppuunsa hyökkäävät korelaiset ääripahiksia, välimuotoja ei ole. Toiminta sentään on mukavan kovaotteista, väkivalta roiskahtelee paljon reippaammin kuin nykyään osaisi odottaa.
The Running Man
Arskan leffauran vähemmän loistavia hetkiä, vaikka onkin ihan kelpoa viihdettä paremman puutteessa. Näen tässä paljon potentiaalia, sillä elokuvan kämäisen ränsistynyt visio 2000-luvusta olisi antanut mahdollisuuden roimasti paremmallekin tarinalle. Budjetti ei liene ollut suuren suuri, aikaa vietetään enimmäkseen maanalaisessa käytäväsokkelossa, jossa ei kummoisia lavasteita nähdä. Arskaa ja hänen kavereitaan jahtaavat friikit ovat kuitenkin varsin huvittavia, jääkiekkohemmo varsinkin on pöhköydessään hauska ilmestys. Pöhköys hallitsee tietysti muutakin elokuvaa, mutta vain hyvällä tavalla. Jokin pieni mutka juonessa olisi tehnyt leffalle terää, tällaisenaan se tuntuu melko valmiiksi pureskellulta. Tätäkin leffaa suosittelen vain Arskan faneille.
The Raven
Fiktiivinen kertomus Edgar Allan Poen viimeisistä elinpäivistä. Kun murhaaja alkaa listiä porukkaa kirjalijan tuotannosta lainatuilla tekotavoilla, joutuu Poe tekemään yhteistyötä poliisin kanssa. Kuvio mutkistuu, kun murhaaja sieppaa Poen naisystävän ja vaatii kirjailijaa kirjoittamaan tarinan seuraavista murhista. Poe jäljittämässä sarjamurhaajaa on ideana mielenkiintoinen, mutta toteutuksessa ei ole juurikaan kunnianhimoa tai edes selkeää visiota. Vaikka synkkä 1800-luku antaakin leffalle tunnelmalliset puitteet, kyse on lopulta melko mielikuvituksettomasta rikostrilleristä. Murhaaja jättää jahtaajilleen vihjeitä, jotka johdattavat seuraavan uhrin luo, kunnes kohdakkain ovat vain hän ja Poe. Kutkuttavia yllätyskäänteitä ei pahemmin ole.
Hyvää tässä on John Cusack, joka tulkitsee ailahtelevaa kirjalijaa antaumuksella. Poe kuvataan varsin sekaisena persoonana, joka saa yllättäviä raivokohtauksia ja sinkoilee jatkuvasti paikasta toiseen. Kirjailija lienee ollut epätasainen luonne todellisuudessakin, joten roolisuoritus on sikäli onnistunut. Murhaajan henkilöllisyyttä jaksoi jännätä katsomossakin, mutta sen paljastuminen ei kuitenkaan nyrjäyttänyt aivoja sijoiltaan. Leffa oli kokonaisuutena melko keskinkertaista kamaa, tylsääkin toisinaan, mutta kannattaa silti tarkistaa, jos 1800-luvun CSI kiinnostaa.
Hieman epäilin, kannattaako minun kuluttaa aikaani tällaiseen, mutta joskus on vain oltava rohkea, uhkarohkeakin jopa. Tiesin saavani massiivisen rautaisannoksen amerikkalaista isänmaallisuutta, joten en joutunut yllätyshyökkäyksen uhriksi toisin kuin he, jotka eivät välittäneet ottaa leffasta selvää etukäteen. Silti mahtipontiset puheet kunniasta ja vapaudesta sekä välähdykset liehuvasta tähtilipusta meinasivat aiheuttaa yökkäysreaktion. Huumorisilauksella tälläinen jenkkipaatos olisi voinut toimiakin, mutta luonnollisesti elokuva on umpivakava vailla mitään itseironiaa. Amerikkalaiset ovat äärihyviksiä ja heidän kimppuunsa hyökkäävät korelaiset ääripahiksia, välimuotoja ei ole. Toiminta sentään on mukavan kovaotteista, väkivalta roiskahtelee paljon reippaammin kuin nykyään osaisi odottaa.
The Running Man
Arskan leffauran vähemmän loistavia hetkiä, vaikka onkin ihan kelpoa viihdettä paremman puutteessa. Näen tässä paljon potentiaalia, sillä elokuvan kämäisen ränsistynyt visio 2000-luvusta olisi antanut mahdollisuuden roimasti paremmallekin tarinalle. Budjetti ei liene ollut suuren suuri, aikaa vietetään enimmäkseen maanalaisessa käytäväsokkelossa, jossa ei kummoisia lavasteita nähdä. Arskaa ja hänen kavereitaan jahtaavat friikit ovat kuitenkin varsin huvittavia, jääkiekkohemmo varsinkin on pöhköydessään hauska ilmestys. Pöhköys hallitsee tietysti muutakin elokuvaa, mutta vain hyvällä tavalla. Jokin pieni mutka juonessa olisi tehnyt leffalle terää, tällaisenaan se tuntuu melko valmiiksi pureskellulta. Tätäkin leffaa suosittelen vain Arskan faneille.
The Raven
Fiktiivinen kertomus Edgar Allan Poen viimeisistä elinpäivistä. Kun murhaaja alkaa listiä porukkaa kirjalijan tuotannosta lainatuilla tekotavoilla, joutuu Poe tekemään yhteistyötä poliisin kanssa. Kuvio mutkistuu, kun murhaaja sieppaa Poen naisystävän ja vaatii kirjailijaa kirjoittamaan tarinan seuraavista murhista. Poe jäljittämässä sarjamurhaajaa on ideana mielenkiintoinen, mutta toteutuksessa ei ole juurikaan kunnianhimoa tai edes selkeää visiota. Vaikka synkkä 1800-luku antaakin leffalle tunnelmalliset puitteet, kyse on lopulta melko mielikuvituksettomasta rikostrilleristä. Murhaaja jättää jahtaajilleen vihjeitä, jotka johdattavat seuraavan uhrin luo, kunnes kohdakkain ovat vain hän ja Poe. Kutkuttavia yllätyskäänteitä ei pahemmin ole.
Hyvää tässä on John Cusack, joka tulkitsee ailahtelevaa kirjalijaa antaumuksella. Poe kuvataan varsin sekaisena persoonana, joka saa yllättäviä raivokohtauksia ja sinkoilee jatkuvasti paikasta toiseen. Kirjailija lienee ollut epätasainen luonne todellisuudessakin, joten roolisuoritus on sikäli onnistunut. Murhaajan henkilöllisyyttä jaksoi jännätä katsomossakin, mutta sen paljastuminen ei kuitenkaan nyrjäyttänyt aivoja sijoiltaan. Leffa oli kokonaisuutena melko keskinkertaista kamaa, tylsääkin toisinaan, mutta kannattaa silti tarkistaa, jos 1800-luvun CSI kiinnostaa.
[b]Olympus Has Fallen[/b]
 
Hieman epäilin, kannattaako minun kuluttaa aikaani tällaiseen, mutta joskus on vain oltava rohkea, uhkarohkeakin jopa. Tiesin saavani massiivisen rautaisannoksen amerikkalaista isänmaallisuutta, joten en joutunut yllätyshyökkäyksen uhriksi toisin kuin he, jotka eivät välittäneet ottaa leffasta selvää etukäteen. Silti mahtipontiset puheet kunniasta ja vapaudesta sekä välähdykset liehuvasta tähtilipusta meinasivat aiheuttaa yökkäysreaktion. Huumorisilauksella tälläinen jenkkipaatos olisi voinut toimiakin, mutta luonnollisesti elokuva on umpivakava vailla mitään itseironiaa. Amerikkalaiset ovat äärihyviksiä ja heidän kimppuunsa hyökkäävät korelaiset ääripahiksia, välimuotoja ei ole. Toiminta sentään on mukavan kovaotteista, väkivalta roiskahtelee paljon reippaammin kuin nykyään osaisi odottaa.
 
[b]The Running Man[/b]
 
Arskan leffauran vähemmän loistavia hetkiä, vaikka onkin ihan kelpoa viihdettä paremman puutteessa. Näen tässä paljon potentiaalia, sillä elokuvan kämäisen ränsistynyt visio 2000-luvusta olisi antanut mahdollisuuden roimasti paremmallekin tarinalle. Budjetti ei liene ollut suuren suuri, aikaa vietetään enimmäkseen maanalaisessa käytäväsokkelossa, jossa ei kummoisia lavasteita nähdä. Arskaa ja hänen kavereitaan jahtaavat friikit ovat kuitenkin varsin huvittavia, jääkiekkohemmo varsinkin on pöhköydessään hauska ilmestys. Pöhköys hallitsee tietysti muutakin elokuvaa, mutta vain hyvällä tavalla. Jokin pieni mutka juonessa olisi tehnyt leffalle terää, tällaisenaan se tuntuu melko valmiiksi pureskellulta. Tätäkin leffaa suosittelen vain Arskan faneille.
 
[b]The Raven[/b]
 
Fiktiivinen kertomus Edgar Allan Poen viimeisistä elinpäivistä. Kun murhaaja alkaa listiä porukkaa kirjalijan tuotannosta lainatuilla tekotavoilla, joutuu Poe tekemään yhteistyötä poliisin kanssa. Kuvio mutkistuu, kun murhaaja sieppaa Poen naisystävän ja vaatii kirjailijaa kirjoittamaan tarinan seuraavista murhista. Poe jäljittämässä sarjamurhaajaa on ideana mielenkiintoinen, mutta toteutuksessa ei ole juurikaan kunnianhimoa tai edes selkeää visiota. Vaikka synkkä 1800-luku antaakin leffalle tunnelmalliset puitteet, kyse on lopulta melko mielikuvituksettomasta rikostrilleristä. Murhaaja jättää jahtaajilleen vihjeitä, jotka johdattavat seuraavan uhrin luo, kunnes kohdakkain ovat vain hän ja Poe. Kutkuttavia yllätyskäänteitä ei pahemmin ole.
 
Hyvää tässä on John Cusack, joka tulkitsee ailahtelevaa kirjalijaa antaumuksella. Poe kuvataan varsin sekaisena persoonana, joka saa yllättäviä raivokohtauksia ja sinkoilee jatkuvasti paikasta toiseen. Kirjailija lienee ollut epätasainen luonne todellisuudessakin, joten roolisuoritus on sikäli onnistunut. Murhaajan henkilöllisyyttä jaksoi jännätä katsomossakin, mutta sen paljastuminen ei kuitenkaan nyrjäyttänyt aivoja sijoiltaan. Leffa oli kokonaisuutena melko keskinkertaista kamaa, tylsääkin toisinaan, mutta kannattaa silti tarkistaa, jos 1800-luvun CSI kiinnostaa.
12.12.2013
Moonlord
1006 kirjaa, 2038 viestiä
Riddick (2013)
Riddickin saaga jatkuu kolmannella leffalla (tai neljännellä jos laskee animaation mukaan). Tällä kertaa on palattu takaisin ykkösen eli Pitch Blackin tunnelmiin ja vieläpä varsin onnistuneesti. Juoni onkin melko lailla suora kopio ekasta, aavikkoplaneetta, palkkionmetsästäjät ja örrimönkiäiset. Mutta se ei haittaa sillä juttu toimii mukavasti. Riddick on edelleen kunnon kovis. Yhtenä palkkionmetsästäjistä nähdään Galacticasta tuttu Katee Sackhoff ja Karl Urbankin vilahtaa pienessä sivuroolissa. Mainiota toimintaviihdettä. Melkein Pitch Blackin tasoinen eli (8-9/10).
Riddickin saaga jatkuu kolmannella leffalla (tai neljännellä jos laskee animaation mukaan). Tällä kertaa on palattu takaisin ykkösen eli Pitch Blackin tunnelmiin ja vieläpä varsin onnistuneesti. Juoni onkin melko lailla suora kopio ekasta, aavikkoplaneetta, palkkionmetsästäjät ja örrimönkiäiset. Mutta se ei haittaa sillä juttu toimii mukavasti. Riddick on edelleen kunnon kovis. Yhtenä palkkionmetsästäjistä nähdään Galacticasta tuttu Katee Sackhoff ja Karl Urbankin vilahtaa pienessä sivuroolissa. Mainiota toimintaviihdettä. Melkein Pitch Blackin tasoinen eli (8-9/10).
[b]Riddick (2013)[/b]
 
Riddickin saaga jatkuu kolmannella leffalla (tai neljännellä jos laskee animaation mukaan). Tällä kertaa on palattu takaisin ykkösen eli Pitch Blackin tunnelmiin ja vieläpä varsin onnistuneesti. Juoni onkin melko lailla suora kopio ekasta, aavikkoplaneetta, palkkionmetsästäjät ja örrimönkiäiset. Mutta se ei haittaa sillä juttu toimii mukavasti. Riddick on edelleen kunnon kovis. Yhtenä palkkionmetsästäjistä nähdään Galacticasta tuttu Katee Sackhoff ja Karl Urbankin vilahtaa pienessä sivuroolissa. Mainiota toimintaviihdettä. Melkein Pitch Blackin tasoinen eli (8-9/10).
17.12.2013
w-a-r-i
83 kirjaa, 83 kirja-arviota, 47 viestiä
Viimeksi tuli katsottua Hobitti II ja sitä ennen kotona I:n extented-versio tunnelmaan pääsemiseksi :)
Tykkäsin kyllä tosi paljon, paljon tapahtuu nopeaan tahtiin, se oli hauska :D
Tykkäsin kyllä tosi paljon, paljon tapahtuu nopeaan tahtiin, se oli hauska :D
Viimeksi tuli katsottua Hobitti II ja sitä ennen kotona I:n extented-versio tunnelmaan pääsemiseksi :)
 
Tykkäsin kyllä tosi paljon, paljon tapahtuu nopeaan tahtiin, se oli hauska :D
19.12.2013
Red 2
Eka osa oli hyvä, mutta kakkososa tuntui pahasti väsähtäneeltä touhulta. Periaatteessa sekin olisi voinut olla hyvä, mutta taas se perinteinen "jokin tökkii" -fiilis oli päällä koko ajan.
Hobitti
Siis eka osa piti tsekata muistin virkistykseksi ennen kakkososan katsomista. Yhä on sellainen fiilis, että jollei koko sarja kokonaisuutena osoittaudu erityisen hyväksi, ei rahojaan kannata leffa-dvd:siin iskeä (ja oikeastaan muutenkin kannattaa odottaa kokoelma-boksia). Pahuksen suuruudenhulluus.
Eka osa oli hyvä, mutta kakkososa tuntui pahasti väsähtäneeltä touhulta. Periaatteessa sekin olisi voinut olla hyvä, mutta taas se perinteinen "jokin tökkii" -fiilis oli päällä koko ajan.
Hobitti
Siis eka osa piti tsekata muistin virkistykseksi ennen kakkososan katsomista. Yhä on sellainen fiilis, että jollei koko sarja kokonaisuutena osoittaudu erityisen hyväksi, ei rahojaan kannata leffa-dvd:siin iskeä (ja oikeastaan muutenkin kannattaa odottaa kokoelma-boksia). Pahuksen suuruudenhulluus.
[b]Red 2[/b]
 
Eka osa oli hyvä, mutta kakkososa tuntui pahasti väsähtäneeltä touhulta. Periaatteessa sekin olisi voinut olla hyvä, mutta taas se perinteinen "jokin tökkii" -fiilis oli päällä koko ajan.
 
 
[b]Hobitti[/b]
 
Siis eka osa piti tsekata muistin virkistykseksi ennen kakkososan katsomista. Yhä on sellainen fiilis, että jollei koko sarja kokonaisuutena osoittaudu erityisen hyväksi, ei rahojaan kannata leffa-dvd:siin iskeä (ja oikeastaan muutenkin kannattaa odottaa kokoelma-boksia). Pahuksen suuruudenhulluus.
21.12.2013
w-a-r-i
83 kirjaa, 83 kirja-arviota, 47 viestiä
Katottiin eilen dokumenttielokuva March of the dinosaurs, oli vähän semmonen lapsille tehty dokumentti, mutta kattohan sitä samal ku siivos ja muuta :)
...mutta sitten samana päivänä mentiin kattomaan leffateatteriin tää uus kokoperheen elokuva Walking with Dinosaurs 3D-elokuva. Se oli hyvä, mutta. Oli ihan kamalaa huomata että siinä käytettiin käytännössä täysin ihan pelkästään samoja dinosauruslajeja kuin siinä aamulla katotussa dokumentissa :D
Se kerto samasta matkasta mitä ne kyseiset lajit tekee. Että tuntu vähän siltä ku ois kattonu saman leffan kahteen kertaan :P Mutta jälkimmäinen oli kyllä sata kertaa parempi.
...mutta sitten samana päivänä mentiin kattomaan leffateatteriin tää uus kokoperheen elokuva Walking with Dinosaurs 3D-elokuva. Se oli hyvä, mutta. Oli ihan kamalaa huomata että siinä käytettiin käytännössä täysin ihan pelkästään samoja dinosauruslajeja kuin siinä aamulla katotussa dokumentissa :D
Se kerto samasta matkasta mitä ne kyseiset lajit tekee. Että tuntu vähän siltä ku ois kattonu saman leffan kahteen kertaan :P Mutta jälkimmäinen oli kyllä sata kertaa parempi.
Katottiin eilen dokumenttielokuva March of the dinosaurs, oli vähän semmonen lapsille tehty dokumentti, mutta kattohan sitä samal ku siivos ja muuta :)
 
...mutta sitten samana päivänä mentiin kattomaan leffateatteriin tää uus kokoperheen elokuva Walking with Dinosaurs 3D-elokuva. Se oli hyvä, mutta. Oli ihan kamalaa huomata että siinä käytettiin käytännössä täysin ihan pelkästään samoja dinosauruslajeja kuin siinä aamulla katotussa dokumentissa :D
 
Se kerto samasta matkasta mitä ne kyseiset lajit tekee. Että tuntu vähän siltä ku ois kattonu saman leffan kahteen kertaan :P Mutta jälkimmäinen oli kyllä sata kertaa parempi.
21.12.2013
Wolverine
Mä olen sekoittanut 80-luvun klassikko-Wolverine-sarjiksia. Tää leffa olikin eri tarina kuin minkä minä olin lukenut. Se muistelemani sarjis olikin jatkoa tämän tarinalle, sillä sarjiksessa Mariko olikin jo Wolverinen vanha tuttu... Joten leffaa tuli sitten katsottua yhtään vertaamatta hatariin muistikuviin sarjiksesta. Hyvä niin...
No leffana tuo oli kirkkaasti parempi kuin kolmas X-Men tai Wolverinen edellinen sooloelokuva (joka oli vähällä tuhota koko leffasarjan maineen minun silmissäni). Ei kuitenkaan sinänsä mullistavaa. Tyylin vaihdos... erm... vähemmän sarjakuvamaiseen supersankaritouhuiluun oli tervetullutta.
Kick-Ass 2
Kuulemani perusteella tämän piti olla hirveetä skeidaa, mutta itseasiassa pidin elokuvasta. Vähän oli aluksi alavireinen fiilis kun sai odotella leffan muuttumista teinidraamasta edellisen leffan tapaiseksi toiminnaksi, mutta ei ne teinidraamaosiot varsinaista kidutusta olleet.
Vaikea sanoa, onko yhtä hyvä, parempi vai huonompi kuin eka osa, sillä valittu kerrontatapa poikkeaa sen verran paljon. Nyt ollaan enemmän realismilla liikkeellä, mikäli termin käyttö sallitaan ihan vieläkään. Mutta (tolkuttaman keskinkertaista) Woody Harrelsonin Defendoria lähestytään mattimeikäläisyysrosoisuudessa.
Mä olen sekoittanut 80-luvun klassikko-Wolverine-sarjiksia. Tää leffa olikin eri tarina kuin minkä minä olin lukenut. Se muistelemani sarjis olikin jatkoa tämän tarinalle, sillä sarjiksessa Mariko olikin jo Wolverinen vanha tuttu... Joten leffaa tuli sitten katsottua yhtään vertaamatta hatariin muistikuviin sarjiksesta. Hyvä niin...
No leffana tuo oli kirkkaasti parempi kuin kolmas X-Men tai Wolverinen edellinen sooloelokuva (joka oli vähällä tuhota koko leffasarjan maineen minun silmissäni). Ei kuitenkaan sinänsä mullistavaa. Tyylin vaihdos... erm... vähemmän sarjakuvamaiseen supersankaritouhuiluun oli tervetullutta.
Kick-Ass 2
Kuulemani perusteella tämän piti olla hirveetä skeidaa, mutta itseasiassa pidin elokuvasta. Vähän oli aluksi alavireinen fiilis kun sai odotella leffan muuttumista teinidraamasta edellisen leffan tapaiseksi toiminnaksi, mutta ei ne teinidraamaosiot varsinaista kidutusta olleet.
Vaikea sanoa, onko yhtä hyvä, parempi vai huonompi kuin eka osa, sillä valittu kerrontatapa poikkeaa sen verran paljon. Nyt ollaan enemmän realismilla liikkeellä, mikäli termin käyttö sallitaan ihan vieläkään. Mutta (tolkuttaman keskinkertaista) Woody Harrelsonin Defendoria lähestytään mattimeikäläisyysrosoisuudessa.
[b]Wolverine[/b]
 
Mä olen sekoittanut 80-luvun klassikko-Wolverine-sarjiksia. Tää leffa olikin eri tarina kuin minkä minä olin lukenut. Se muistelemani sarjis olikin jatkoa tämän tarinalle, sillä sarjiksessa Mariko olikin jo Wolverinen vanha tuttu... Joten leffaa tuli sitten katsottua yhtään vertaamatta hatariin muistikuviin sarjiksesta. Hyvä niin...
 
No leffana tuo oli kirkkaasti parempi kuin kolmas X-Men tai Wolverinen edellinen sooloelokuva (joka oli vähällä tuhota koko leffasarjan maineen minun silmissäni). Ei kuitenkaan sinänsä mullistavaa. Tyylin vaihdos... erm... vähemmän sarjakuvamaiseen supersankaritouhuiluun oli tervetullutta.
 
 
[b]Kick-Ass 2[/b]
 
Kuulemani perusteella tämän piti olla hirveetä skeidaa, mutta itseasiassa pidin elokuvasta. Vähän oli aluksi alavireinen fiilis kun sai odotella leffan muuttumista teinidraamasta edellisen leffan tapaiseksi toiminnaksi, mutta ei ne teinidraamaosiot varsinaista kidutusta olleet.
 
Vaikea sanoa, onko yhtä hyvä, parempi vai huonompi kuin eka osa, sillä valittu kerrontatapa poikkeaa sen verran paljon. Nyt ollaan enemmän realismilla liikkeellä, mikäli termin käyttö sallitaan ihan vieläkään. Mutta (tolkuttaman keskinkertaista) Woody Harrelsonin Defendoria lähestytään mattimeikäläisyysrosoisuudessa.
21.12.2013
Een. Kun tarkemmin miettii, olin aika hövelissä mielentilassa kun annoin kommenttini Kick-Ass 2:sta. Ensitunnelma oli toki tuo kun kaljapäissään katsoi, mutta nyt kun tarkemmin miettii, niin leffa jää ykkösestä jälkeen. Yhtenä syynä mm. se, että henkilögalleria on heikommin käsitelty: Mikä hiton tarkoitus Motherfuckerin enolla oikeastaan oli? Häntä on pedattu etukäteen, mutta lopulta esiintyy vain yhdessä kohtauksessa tekemässä yhden asian, joka ei tuo lisäarvoa elokuvan tarinalle, ja jonka jälkeen hahmo vain unohdetaan ilman jälkiseuraamuksia.
Een. Kun tarkemmin miettii, olin aika hövelissä mielentilassa kun annoin kommenttini [b]Kick-Ass 2[/b]:sta. Ensitunnelma oli toki tuo kun kaljapäissään katsoi, mutta nyt kun tarkemmin miettii, niin leffa jää ykkösestä jälkeen. Yhtenä syynä mm. se, että henkilögalleria on heikommin käsitelty: Mikä hiton tarkoitus Motherfuckerin enolla oikeastaan oli? Häntä on pedattu etukäteen, mutta lopulta esiintyy vain yhdessä kohtauksessa tekemässä yhden asian, joka ei tuo lisäarvoa elokuvan tarinalle, ja jonka jälkeen hahmo vain unohdetaan ilman jälkiseuraamuksia.
22.12.2013
Katsoin viikonlopun aikana muutamia vähän harvinaisempia historialeffoja, kuten islantilaisen Hrafn Gunnlaugssonin "viikinki trilogian". http://fi.wikipedia.org/wiki/Hrafn_Gunnlaugsson sekä Nils Gaupin 1987 valmistunut Ofelaš/tiennäyttäjä elokuvan mikä sivuaa vanhoja saamelaistarinoita lappiin ryöstöretkiä tehneistä Tšuudeista. (Nykyisin jo kadonnut itämerensuomalainen kansa..)
Trilogian ensimmäinen osa, eli 1984 valmistunut Korpin lento oli aika klassinen kostotarina irlantilaisnuorukaisesta joka saa lopulta jäljitettyä vuosia aikaisemmin perheensä tappaneen viikinporukan jostakin Islannin rannikolta ja juonittelee heidät kiistoihin keskenään jne.
Ainoa harmittava asia oli elokuvan omituiset asevalinnat, kuten se miten viikinkien perinteiset skaramasaksi-väkipuukot oli korvattu lihanleikkaajan välineitä muistuttavilla kaarevilla veitsillä ja miekkakin oli samanlainen rujo viritelmä mutta vain isommassa koossa. Käytössä oli myös japanilaistyyppisiä kunai-heittoveitsiäkin jne. :roll:
Kaksi muuta osaa eli Korpin varjossa ja Valkoinen viikinki olivat oikein kiinnostavia tarinoita siltä ajalta, kun kristinusko oli levittäytymässä myös viikinkialueille ja niissä ei onneksi löytynyt enää suurempia vikoja lavasteista tai vaatteista. Jännä juttu miten myös viikinkiaiheeseen on mahdollista saada niin samanlaista "hiljaista tunnelmaa" kuin spagettiwesterneissä, mutta jossain lukikin että Gunnlaugsson oli Sergio Leonen fani.
Tänään nähty Ofelaš oli kuulemma esikuvana 2007 valmistuneelle fantasialeffa Pathfinderille missä viikinporukka hyökkäsi intiaanikyliin Pohjois-Amerikassa, mutta tuo alkuperäistarina oli mielestäni paljon parempi realistisemman kuvauspaikan ja saamelaistarinan takia. Hienoa kotimaista vivahdetta tuli myös Nils-Aslak Valkeapään roolihahmon ja musiikin kautta.
Trilogian ensimmäinen osa, eli 1984 valmistunut Korpin lento oli aika klassinen kostotarina irlantilaisnuorukaisesta joka saa lopulta jäljitettyä vuosia aikaisemmin perheensä tappaneen viikinporukan jostakin Islannin rannikolta ja juonittelee heidät kiistoihin keskenään jne.
Ainoa harmittava asia oli elokuvan omituiset asevalinnat, kuten se miten viikinkien perinteiset skaramasaksi-väkipuukot oli korvattu lihanleikkaajan välineitä muistuttavilla kaarevilla veitsillä ja miekkakin oli samanlainen rujo viritelmä mutta vain isommassa koossa. Käytössä oli myös japanilaistyyppisiä kunai-heittoveitsiäkin jne. :roll:
Kaksi muuta osaa eli Korpin varjossa ja Valkoinen viikinki olivat oikein kiinnostavia tarinoita siltä ajalta, kun kristinusko oli levittäytymässä myös viikinkialueille ja niissä ei onneksi löytynyt enää suurempia vikoja lavasteista tai vaatteista. Jännä juttu miten myös viikinkiaiheeseen on mahdollista saada niin samanlaista "hiljaista tunnelmaa" kuin spagettiwesterneissä, mutta jossain lukikin että Gunnlaugsson oli Sergio Leonen fani.
Tänään nähty Ofelaš oli kuulemma esikuvana 2007 valmistuneelle fantasialeffa Pathfinderille missä viikinporukka hyökkäsi intiaanikyliin Pohjois-Amerikassa, mutta tuo alkuperäistarina oli mielestäni paljon parempi realistisemman kuvauspaikan ja saamelaistarinan takia. Hienoa kotimaista vivahdetta tuli myös Nils-Aslak Valkeapään roolihahmon ja musiikin kautta.
Katsoin viikonlopun aikana muutamia vähän harvinaisempia historialeffoja, kuten islantilaisen Hrafn Gunnlaugssonin "viikinki trilogian". http://fi.wikipedia.org/wiki/Hrafn_Gunnlaugsson sekä Nils Gaupin 1987 valmistunut Ofelaš/tiennäyttäjä elokuvan mikä sivuaa vanhoja saamelaistarinoita lappiin ryöstöretkiä tehneistä Tšuudeista. ([i]Nykyisin jo kadonnut itämerensuomalainen kansa..[/i])
 
Trilogian ensimmäinen osa, eli 1984 valmistunut [b]Korpin lento[/b] oli aika klassinen kostotarina irlantilaisnuorukaisesta joka saa lopulta jäljitettyä vuosia aikaisemmin perheensä tappaneen viikinporukan jostakin Islannin rannikolta ja juonittelee heidät kiistoihin keskenään jne.
Ainoa harmittava asia oli elokuvan omituiset asevalinnat, kuten se miten viikinkien perinteiset skaramasaksi-väkipuukot oli korvattu lihanleikkaajan välineitä muistuttavilla kaarevilla veitsillä ja miekkakin oli samanlainen rujo viritelmä mutta vain isommassa koossa. Käytössä oli myös japanilaistyyppisiä kunai-heittoveitsiäkin jne. :roll:
 
Kaksi muuta osaa eli [b]Korpin varjossa[/b] ja [b]Valkoinen viikinki[/b] olivat oikein kiinnostavia tarinoita siltä ajalta, kun kristinusko oli levittäytymässä myös viikinkialueille ja niissä ei onneksi löytynyt enää suurempia vikoja lavasteista tai vaatteista. Jännä juttu miten myös viikinkiaiheeseen on mahdollista saada niin samanlaista "hiljaista tunnelmaa" kuin spagettiwesterneissä, mutta jossain lukikin että Gunnlaugsson oli Sergio Leonen fani.
 
Tänään nähty [b]Ofelaš[/b] oli kuulemma esikuvana 2007 valmistuneelle fantasialeffa Pathfinderille missä viikinporukka hyökkäsi intiaanikyliin Pohjois-Amerikassa, mutta tuo alkuperäistarina oli mielestäni paljon parempi realistisemman kuvauspaikan ja saamelaistarinan takia. Hienoa kotimaista vivahdetta tuli myös Nils-Aslak Valkeapään roolihahmon ja musiikin kautta.
25.12.2013
Tänä iltana televisiosta tulee Winter's Bone, pääosassa Jennifer Lawrence. Aion näyttää sen myöhemmin omille porukoille dvd:ltä (eihän kello 23 jälkeen kukaan ole hereillä). Draamaa on sanottu karhean elämänmakuiseksi, mutta itse asiassa elokuva on aika tyylitelty (esim. vaatetuksessa on eläinsymboliikkaa, joka näyttää harkitulta valinnalta). Silti hieman erilainen amerikkalainen elokuva.
Tänä iltana televisiosta tulee [url=http://www.skenet.fi/artikkeli/11/01/winters-bone]Winter's Bone[/url], pääosassa Jennifer Lawrence. Aion näyttää sen myöhemmin omille porukoille dvd:ltä (eihän kello 23 jälkeen kukaan ole hereillä). Draamaa on sanottu karhean elämänmakuiseksi, mutta itse asiassa elokuva on aika tyylitelty (esim. vaatetuksessa on eläinsymboliikkaa, joka näyttää harkitulta valinnalta). Silti hieman erilainen amerikkalainen elokuva.
28.12.2013
Celestine
234 kirjaa, 50 kirja-arviota, 430 viestiä
Ihmemaa Oz (1939)
Okeeei, näin tämän ties kuinka monennen kerran, mutta sain tupla-dvd:n joululahjaksi, niin pitihän se leffakin sit kattoa... Pienempänä (7-9 v.) tämä on nähty useimminkin, mut koska meidän itsepoltettu dvd, jossa leffa oli meni rikki en ole nähnyt tätä vuosiin. Tänä syksynä näin sen ensimmäisen kerran viiteen vuoteen ja nyt siis katsoin leffan toistamiseen.
Ja se on yhtä ihana kuin aina ennenkin! Judy Garland on aivan älyttömän kaunis Dorothy ja Ozin värit ovat uskomattomat. Pienenä se kohta, [Spoileri - klikkaa]
Mutta anyway, ihana elokuva :heart:
Somewhere over the rainbow :heart: :heart:
Okeeei, näin tämän ties kuinka monennen kerran, mutta sain tupla-dvd:n joululahjaksi, niin pitihän se leffakin sit kattoa... Pienempänä (7-9 v.) tämä on nähty useimminkin, mut koska meidän itsepoltettu dvd, jossa leffa oli meni rikki en ole nähnyt tätä vuosiin. Tänä syksynä näin sen ensimmäisen kerran viiteen vuoteen ja nyt siis katsoin leffan toistamiseen.
Ja se on yhtä ihana kuin aina ennenkin! Judy Garland on aivan älyttömän kaunis Dorothy ja Ozin värit ovat uskomattomat. Pienenä se kohta, [Spoileri - klikkaa]
jossa Dorothy saapuu Oziin ja seepiansävyinen kuva muuttuu värilliseksi, oli aivan ihana. Sitä se on vieläkin.
Plus tarina on mahtava ja näyttelijät hoitaa homman kotiin hyvin. Ja elokuva on tehty todella hienosti (erikoistehosteet yms.) ottaen huomioon valmistusmisvuoden. Ainoa hupaisa kohta tekniikan kannalta on Paha noita: oikein hakemalla hakee paikkaa, johon pöllähtää savupilvi, johon kadota :lol:Mutta anyway, ihana elokuva :heart:
Somewhere over the rainbow :heart: :heart:
[b]Ihmemaa Oz[/b] (1939)
 
Okeeei, näin tämän ties kuinka monennen kerran, mutta sain tupla-dvd:n joululahjaksi, niin pitihän se leffakin sit kattoa... Pienempänä (7-9 v.) tämä on nähty useimminkin, mut koska meidän itsepoltettu dvd, jossa leffa oli meni rikki en ole nähnyt tätä vuosiin. Tänä syksynä näin sen ensimmäisen kerran viiteen vuoteen ja nyt siis katsoin leffan toistamiseen.
 
Ja se on yhtä ihana kuin aina ennenkin! Judy Garland on aivan älyttömän kaunis Dorothy ja Ozin värit ovat uskomattomat. Pienenä se kohta, [spoiler]jossa Dorothy saapuu Oziin ja seepiansävyinen kuva muuttuu värilliseksi, oli aivan ihana. Sitä se on vieläkin.[/spoiler] Plus tarina on mahtava ja näyttelijät hoitaa homman kotiin hyvin. Ja elokuva on tehty todella hienosti (erikoistehosteet yms.) ottaen huomioon valmistusmisvuoden. Ainoa hupaisa kohta tekniikan kannalta on Paha noita: oikein hakemalla hakee paikkaa, johon pöllähtää savupilvi, johon kadota :lol:
 
Mutta anyway, ihana elokuva :heart:
 
[i]Somewhere over the rainbow[/i] :heart: :heart:
29.12.2013
Ansa
69 kirjaa, 3 kirja-arviota, 1001 viestiä
Tuli katsottua Odd Thomas, kun se oli lojunut meidän leffahyllyssä ties kuinka kauan ja nyt vasta saimme aikaiseksi sen vahtaamisen. Oli hyvin viihdyttävä ja erikoinen, jollain tavalla myös yllättävä. Suosittelen.
Tuli katsottua [b]Odd Thomas[/b], kun se oli lojunut meidän leffahyllyssä ties kuinka kauan ja nyt vasta saimme aikaiseksi sen vahtaamisen. Oli hyvin viihdyttävä ja erikoinen, jollain tavalla myös yllättävä. Suosittelen.
29.12.2013
Kirjaneito
402 kirjaa, 87 kirja-arviota, 567 viestiä
Fame
Siis se uudempi, 2009 versio. Ihan kiva leffa, laulua ja tanssia, jeejee, mutta jotenkin jäi silti vähän pliisu tunnelma. Ihan jees leffa, mutta ei nyt erityisemmin sytyttänyt. Se vanha TV-sarja on kyllä kymmenen kertaa parempi! Pitäisi vielä kaivaa se vanha leffakin esiin jostain. Hmmmm... Mutta jos ei muuta, niin ainakin legendaarinen tunnusmusiikki jää soimaan päähän loppupäiväksi. Ja siitäkin se vanha versio on parempi. :wink:
Siis se uudempi, 2009 versio. Ihan kiva leffa, laulua ja tanssia, jeejee, mutta jotenkin jäi silti vähän pliisu tunnelma. Ihan jees leffa, mutta ei nyt erityisemmin sytyttänyt. Se vanha TV-sarja on kyllä kymmenen kertaa parempi! Pitäisi vielä kaivaa se vanha leffakin esiin jostain. Hmmmm... Mutta jos ei muuta, niin ainakin legendaarinen tunnusmusiikki jää soimaan päähän loppupäiväksi. Ja siitäkin se vanha versio on parempi. :wink:
[b]Fame[/b]
Siis se uudempi, 2009 versio. Ihan kiva leffa, laulua ja tanssia, jeejee, mutta jotenkin jäi silti vähän pliisu tunnelma. Ihan jees leffa, mutta ei nyt erityisemmin sytyttänyt. Se vanha TV-sarja on kyllä kymmenen kertaa parempi! Pitäisi vielä kaivaa se vanha leffakin esiin jostain. Hmmmm... Mutta jos ei muuta, niin ainakin legendaarinen tunnusmusiikki jää soimaan päähän loppupäiväksi. Ja siitäkin se [url=http://www.youtube.com/watch?v=2COKt6DqSaQ]vanha versio[/url] on parempi. :wink:
30.12.2013
Strato
244 kirjaa, 643 viestiä
Walter Mittyn ihmeellinen elämä
Juoni oli todella ennalta arvattava, mutta maisemat oli komeat ja leffa jätti todella hyvän mielen. Vähän sellaista aivot narikkaan viihdettä, mutta hyvällä tavalla :smile:
Juoni oli todella ennalta arvattava, mutta maisemat oli komeat ja leffa jätti todella hyvän mielen. Vähän sellaista aivot narikkaan viihdettä, mutta hyvällä tavalla :smile:
[b]Walter Mittyn ihmeellinen elämä[/b]
 
Juoni oli todella ennalta arvattava, mutta maisemat oli komeat ja leffa jätti todella hyvän mielen. Vähän sellaista aivot narikkaan viihdettä, mutta hyvällä tavalla :smile:
30.12.2013
Huoleton
229 kirjaa, 3 kirja-arviota, 326 viestiä
Snitch (2013)
Dwayne Johnson esittää isää nimeltä John Matthews, jonka poika päätyy vankilaan huumeiden välittämisestä. Isä tekee sopimuksen syyttäjän kanssa poikansa vankeusajan lyhentämisestä ja päätyy siten huumediilereiden joukkoon.
Paljon jännitystä, toimintaa ja perherakkautta. Välillä sitä jo epäilee poliisien kusettavan isää minkä ehtivät ja välillä uskoo poliiseista jonkun olevan huumeheebojen palkkalistoilla. Usko amerikkalaiseen poliisijärjestelmään ei kyllä parantunut yhtään. Elokuvassa yllättävää on, että päänäyttelijänä on The Rock vaikka tässä elokuvassa ei olisi tarvittu bodattua möhkälettä vaan ihan perusjamppakin olisi riittänyt. Dwayne veti kuitenkin roolinsa hyvin ja uskottavan oloisesti. Pointsit siitä. Aika perustoiminnan ystäville tämä on mukava ajanviete, mutta ei tästä mitään lempparia tule.
Dwayne Johnson esittää isää nimeltä John Matthews, jonka poika päätyy vankilaan huumeiden välittämisestä. Isä tekee sopimuksen syyttäjän kanssa poikansa vankeusajan lyhentämisestä ja päätyy siten huumediilereiden joukkoon.
Paljon jännitystä, toimintaa ja perherakkautta. Välillä sitä jo epäilee poliisien kusettavan isää minkä ehtivät ja välillä uskoo poliiseista jonkun olevan huumeheebojen palkkalistoilla. Usko amerikkalaiseen poliisijärjestelmään ei kyllä parantunut yhtään. Elokuvassa yllättävää on, että päänäyttelijänä on The Rock vaikka tässä elokuvassa ei olisi tarvittu bodattua möhkälettä vaan ihan perusjamppakin olisi riittänyt. Dwayne veti kuitenkin roolinsa hyvin ja uskottavan oloisesti. Pointsit siitä. Aika perustoiminnan ystäville tämä on mukava ajanviete, mutta ei tästä mitään lempparia tule.
[url=http://www.imdb.com/title/tt0882977/?ref_=nv_sr_1]Snitch (2013)[/url]
 
Dwayne Johnson esittää isää nimeltä John Matthews, jonka poika päätyy vankilaan huumeiden välittämisestä. Isä tekee sopimuksen syyttäjän kanssa poikansa vankeusajan lyhentämisestä ja päätyy siten huumediilereiden joukkoon.
 
Paljon jännitystä, toimintaa ja perherakkautta. Välillä sitä jo epäilee poliisien kusettavan isää minkä ehtivät ja välillä uskoo poliiseista jonkun olevan huumeheebojen palkkalistoilla. Usko amerikkalaiseen poliisijärjestelmään ei kyllä parantunut yhtään. Elokuvassa yllättävää on, että päänäyttelijänä on The Rock vaikka tässä elokuvassa ei olisi tarvittu bodattua möhkälettä vaan ihan perusjamppakin olisi riittänyt. Dwayne veti kuitenkin roolinsa hyvin ja uskottavan oloisesti. Pointsit siitä. Aika perustoiminnan ystäville tämä on mukava ajanviete, mutta ei tästä mitään lempparia tule.
31.12.2013
kyty
32 kirjaa, 7 kirja-arviota, 1026 viestiä
Frozen, joka valitettavasti piti katsoa 3D-versiona. Monen muun tapaan olin jo etukäteen valmistautunut vihaamaan lumiukkoa, mutta yllättäen se ei ollutkaan ärsyttävä. Ainoa mitä hahmossa oikeasti ärsytti oli lauluesitys, ja eräs toinenkin lausesitys otti päähän... elokuvan nähneet ehkä tietävät mitä kahta lauluesitystä tarkoitan.
Elokuva oli "ihan kiva", mutta olisi voinut olla parempi... ei kuitenkaan huono kuten ensivaikutelma antoi ymmärtää. Jotenkin jäi vain olo että siitä olisi voitu saada vielä jotain enemmän irti.
Elokuva oli "ihan kiva", mutta olisi voinut olla parempi... ei kuitenkaan huono kuten ensivaikutelma antoi ymmärtää. Jotenkin jäi vain olo että siitä olisi voitu saada vielä jotain enemmän irti.
[b]Frozen[/b], joka valitettavasti piti katsoa 3D-versiona. Monen muun tapaan olin jo etukäteen valmistautunut vihaamaan lumiukkoa, mutta yllättäen se ei ollutkaan ärsyttävä. Ainoa mitä hahmossa oikeasti ärsytti oli lauluesitys, ja eräs toinenkin lausesitys otti päähän... elokuvan nähneet ehkä tietävät mitä kahta lauluesitystä tarkoitan.
 
Elokuva oli "ihan kiva", mutta olisi voinut olla parempi... ei kuitenkaan huono kuten ensivaikutelma antoi ymmärtää. Jotenkin jäi vain olo että siitä olisi voitu saada vielä jotain enemmän irti.
31.12.2013
Moonlord
1006 kirjaa, 2038 viestiä
Adventures of Serial Buddies (2011)
Komedia missä pari sarjamurhaajaa törmää metsässä toisiinsa, kumpikin kantaen ruumista haudattavaksi. Lyöttäytyvät yhteen ja saavat vielä oppipojan kun toisen sarjamurhaajan työkaveri törmää myös heihin. Ideana hyvä mutta toteutus kusi pahasti. Mitään realismia ei edes tavoiteltu vaan toinen sarjamurhaaja (pieni mies) surmaa käden käänteessä yli-inhimillisillä käsivoimillaan puolisen tusinaa moottoripyöräjengiläistä. Käsikirjoituksesta oli kai yritetty hauskaa mutta ainakaan minua ei naurattanut kun se samalla oli liian typerä. Ja kaikista eniten ärsytti näyttelytyyli, näyttelijät puhuivat koko ajan kuin olisivat vammaisia. On saanut näemmä hyviä pisteitäkin IMDB:ssä mutta minua ei naurattanut ja loppu menikin pikakelauksella. (2-3/10)
Age of Dinosaurs (2013)
Pahamaineinen Asylum näytti taas tasonsa. Yhtiö joka tekee mm. uutta ihoa palovaurioisille ja pystyy auttamaan rammat uudestaan kävelemään pystyy herättämään dinosauruksetkin henkiin mikäli saavat yhden pienen dna-näytteen. Tietysti esiteltävissä olevat dinosaurukset karkaavat häkeistään ja alkavat ahmia juhlanäyttelyn vieraita suihinsa ja pääsevät vielä ulos kadullekin missä ottavat yhteen poliisivoimien kanssa. Tässäkin ihan mielenkiintoinen idea mutta käsikirjoitus oli niiiiin surkea, päättömyyksiä täynnä. Pääosassa Everwoodista tuttu Treat Williams joka riuskana ex-palomiehenä hakkailee dinosauruksia palokirveellään. Saattaa mennä kylläkin komediana jos katsoo kunnon kännissä... (1-2/10).
Labyrinth (2012)
Kate Mossen kirjaan perustuva kaksiosainen tv-elokuva joka siis kertoo katolilaisten vainoamista kataareista 1200-luvun etelä-ranskassa, pyhästä graalista jota kataarit suojelevat ja nykyajasta missä sankarittaremme näkee visioita menneisyydestä ja sekaantuu vanhaan salaliittoon. Kirjafilmatisointina tämä oli erinomainen. Siitä on jo muutama vuosi kun luin kirjan mutta muistamani perusteella tämä oli yksi yhteen kirjan kanssa, mitä nyt ehkä joukkokohtauksissa oli budjettisyistä vähän vähemmän porukkaa. Kate Mosse näkyikin olleen tekijöiden konsulttina. Mikäli pidit kirjasta, pidät tästäkin. (7/10)
Komedia missä pari sarjamurhaajaa törmää metsässä toisiinsa, kumpikin kantaen ruumista haudattavaksi. Lyöttäytyvät yhteen ja saavat vielä oppipojan kun toisen sarjamurhaajan työkaveri törmää myös heihin. Ideana hyvä mutta toteutus kusi pahasti. Mitään realismia ei edes tavoiteltu vaan toinen sarjamurhaaja (pieni mies) surmaa käden käänteessä yli-inhimillisillä käsivoimillaan puolisen tusinaa moottoripyöräjengiläistä. Käsikirjoituksesta oli kai yritetty hauskaa mutta ainakaan minua ei naurattanut kun se samalla oli liian typerä. Ja kaikista eniten ärsytti näyttelytyyli, näyttelijät puhuivat koko ajan kuin olisivat vammaisia. On saanut näemmä hyviä pisteitäkin IMDB:ssä mutta minua ei naurattanut ja loppu menikin pikakelauksella. (2-3/10)
Age of Dinosaurs (2013)
Pahamaineinen Asylum näytti taas tasonsa. Yhtiö joka tekee mm. uutta ihoa palovaurioisille ja pystyy auttamaan rammat uudestaan kävelemään pystyy herättämään dinosauruksetkin henkiin mikäli saavat yhden pienen dna-näytteen. Tietysti esiteltävissä olevat dinosaurukset karkaavat häkeistään ja alkavat ahmia juhlanäyttelyn vieraita suihinsa ja pääsevät vielä ulos kadullekin missä ottavat yhteen poliisivoimien kanssa. Tässäkin ihan mielenkiintoinen idea mutta käsikirjoitus oli niiiiin surkea, päättömyyksiä täynnä. Pääosassa Everwoodista tuttu Treat Williams joka riuskana ex-palomiehenä hakkailee dinosauruksia palokirveellään. Saattaa mennä kylläkin komediana jos katsoo kunnon kännissä... (1-2/10).
Labyrinth (2012)
Kate Mossen kirjaan perustuva kaksiosainen tv-elokuva joka siis kertoo katolilaisten vainoamista kataareista 1200-luvun etelä-ranskassa, pyhästä graalista jota kataarit suojelevat ja nykyajasta missä sankarittaremme näkee visioita menneisyydestä ja sekaantuu vanhaan salaliittoon. Kirjafilmatisointina tämä oli erinomainen. Siitä on jo muutama vuosi kun luin kirjan mutta muistamani perusteella tämä oli yksi yhteen kirjan kanssa, mitä nyt ehkä joukkokohtauksissa oli budjettisyistä vähän vähemmän porukkaa. Kate Mosse näkyikin olleen tekijöiden konsulttina. Mikäli pidit kirjasta, pidät tästäkin. (7/10)
[b]Adventures of Serial Buddies (2011)[/b]
 
Komedia missä pari sarjamurhaajaa törmää metsässä toisiinsa, kumpikin kantaen ruumista haudattavaksi. Lyöttäytyvät yhteen ja saavat vielä oppipojan kun toisen sarjamurhaajan työkaveri törmää myös heihin. Ideana hyvä mutta toteutus kusi pahasti. Mitään realismia ei edes tavoiteltu vaan toinen sarjamurhaaja (pieni mies) surmaa käden käänteessä yli-inhimillisillä käsivoimillaan puolisen tusinaa moottoripyöräjengiläistä. Käsikirjoituksesta oli kai yritetty hauskaa mutta ainakaan minua ei naurattanut kun se samalla oli liian typerä. Ja kaikista eniten ärsytti näyttelytyyli, näyttelijät puhuivat koko ajan kuin olisivat vammaisia. On saanut näemmä hyviä pisteitäkin IMDB:ssä mutta minua ei naurattanut ja loppu menikin pikakelauksella. (2-3/10)
 
[b]Age of Dinosaurs (2013)[/b]
 
Pahamaineinen Asylum näytti taas tasonsa. Yhtiö joka tekee mm. uutta ihoa palovaurioisille ja pystyy auttamaan rammat uudestaan kävelemään pystyy herättämään dinosauruksetkin henkiin mikäli saavat yhden pienen dna-näytteen. Tietysti esiteltävissä olevat dinosaurukset karkaavat häkeistään ja alkavat ahmia juhlanäyttelyn vieraita suihinsa ja pääsevät vielä ulos kadullekin missä ottavat yhteen poliisivoimien kanssa. Tässäkin ihan mielenkiintoinen idea mutta käsikirjoitus oli niiiiin surkea, päättömyyksiä täynnä. Pääosassa Everwoodista tuttu Treat Williams joka riuskana ex-palomiehenä hakkailee dinosauruksia palokirveellään. Saattaa mennä kylläkin komediana jos katsoo kunnon kännissä... (1-2/10).
 
[b]Labyrinth (2012)[/b]
 
Kate Mossen kirjaan perustuva kaksiosainen tv-elokuva joka siis kertoo katolilaisten vainoamista kataareista 1200-luvun etelä-ranskassa, pyhästä graalista jota kataarit suojelevat ja nykyajasta missä sankarittaremme näkee visioita menneisyydestä ja sekaantuu vanhaan salaliittoon. Kirjafilmatisointina tämä oli erinomainen. Siitä on jo muutama vuosi kun luin kirjan mutta muistamani perusteella tämä oli yksi yhteen kirjan kanssa, mitä nyt ehkä joukkokohtauksissa oli budjettisyistä vähän vähemmän porukkaa. Kate Mosse näkyikin olleen tekijöiden konsulttina. Mikäli pidit kirjasta, pidät tästäkin. (7/10)
- Risingshadow
- Keskustelut
- Teatteri
- Minkä elokuvan katsoit viimeksi?