Minkä elokuvan katsoit viimeksi?

[b]300: Rise of an Empire[/b]   Odotukset eivät olleet järin korkealla ja leffa pääsikin yllättämään. Samaan tapaan kuin ensimmäisessä osassa tarina pyörii stestosteronin ympärillä: on miehistä kunniaa, miehistä taistelua, miehisiä lihaksia, miehisiä paljaita ylävartaloita, verta ja hikeä ja suuria sanoja. Mutta tällä kertaa vastassa on nainen joka on ainakin yhtä kova kuin sankarimme Themistokles, ja mitä tapahtuukaan kun pysäyttämätön voima törmää murtamattomaan esteeseen?   Tällä kertaa taistelut tapahtuvat merellä, mikä oli virkistävä muutos. Mahdottomat laivamanööverit olivat miekanheiluttelun lisäksi suorastaan leffan pääosassa.   Linkki edelliseen elokuvaan on aika yllättävä: [spoiler]Tämä ei ole niinkään jatko-osa eikä myöskään prequel vaan sijoittuu samaan aikaan, [i]300[/i]:n tapahtumat tapahtuvat muualla tämän elokuvan aikana ja näyttelevät luonnollisesti aika suurta roolia.[/spoiler]   Leffa myös on siitä outo että se perustuu sarjakuvaromaaniin jota [i]ei ole vielä julkaistu.[/i]

[b]Machette Kills[/b]   Ensimmäinen Machette oli vähän väkisin väännetyn oloinen, sisältäen kohtauksia jotka oli pakko saada leffaan vain koska ne oli alkuperäisessä feikkitrailerissakin. Toinen Machette on siinä suhteessa kokonaisempi, mutta tarjoaa yhä täysin yliampuvaa toimintaa, splatteria, typeriä ja epäloogisia juonenkäänteitä, surkeita erikoistehosteita, huonoa ylinäyttelemistä, hönöjä hahmoja jne. jne. jne.   Eli juuri sitä mitä 70-luvun roskaelokuvien lajityyppiä parodioivien uusgrindhouse-leffojen pitääkin sisältää! Aivan parhautta! Jää jopa Hobo with a Shotgun toiseksi!   Ja kun tällä kertaa mentiin jamesbondien suuntaan, niin pakko kai sitä on toivoa että Machette Kills Again - In Space -leffakin toteutuu.     [b]Ender's Game[/b]   Ei tämä mikään huono ollut. Yllätyin, että tarinan olennaisin onnistuttiin näinkin hyvin tavoittamaan. Silloin tällöin on arvosteltu sitä, että Enderin veljen ja siskon edesottamukset politiikassa oli jätetty kokonaan pois, mutta sen ymmärtää, sillä kyse ei ollut ihan tarinan ytimestä, vaan enemmänkin sivujuonteesta mitä minä kirjasta muistan.   Minulla on kuitenkin kolme napinan arvoista asiaa, jotka riittävät tiputtamaan leffan silti laadullisesti keskikastin tuntumaan: 1) Pikkulapsen sotilaskoulutuksen epäinhimmillisyyttä ei onnistuttu täysin tavoittamaan. Lähinnä siksi, että elokuvan Ender ei ollut niiin pikkulapsi, eikä tämän kokemaa stressiä, ahdistusta ja murtumispisteen lähestymistä onnistuttu välittämään katsojalle. 2) Enderin persoonan peilaaminen tämän veljen ja siskon kautta jäi yhtälailla ulkokohtaiseksi. Enemmänkin olisi voinut sanoa. [spoiler]Etenkin kun elokuvasta jätettiin pois se yksityiskohta, että Ender hakkasi minun muistaakseni kuoliaaksi alun kiusaajapojan, eikä asiaa kerrottu koskaan itse Enderille.[/spoiler] [spoiler]3) Psykologinen tietokonepeli jätettiin rikollisen vähälle, ottaen huomioon miten tärkeässä asemassa se oli kirjassa. Elokuvassa vain yksi pelikerta joka esitteli pelin, sitten yht'äkkiä oltiinkin peliin kuulumattomalla alueella. Kyllä minun kerronnan ymmärrykseni vaatisi ainakin yhden tai kaksi kohtausta lisää Enderiä pelaamassa peliä yhä vain syvemmälle - pelkästään sen takia, että katsojalle vinkattaisiin pelillä olevan jokin kerronnallinen merkitys.[/spoiler]     [b]Thor the Dark World[/b]   Ei oikein kolahtanut. Touhu ei juurikaan kiinnostanut. Eka Thor oli vielä ihan sujuva, luultavasti sen takia kun tajusi pysyä poissa fantasiamaailmoista ja ottaa huumoria voimansa menettäneestä jumalasta, mutta nyt fantsuympäristöstä rymistelyineen tuli lähinnä ähky.   Loki on elokuvien ilopilleri, mutta nyt hahmo tuntui vähän väen väkisin tapahtumiin sotketulta, kun tarinan ohut juonikaan ei ollut varsinaisesti häneen keskittynyt. Ei sinänsä ihme, koska kuulemani mukaan hahmon suosion takia käsikirjoitusta oli jälkeenpäin muokattu sisältämään enemmän Lokia. Softamaailmassa kutsutaan purkkapaikaksi sitä, että tehdään joku pikainen viritys menemättä kuitenkaan syvälle rakenteellisiin muokkauksiin :huh:

[url=http://www.imdb.com/title/tt0079270/]The Hard Way (1979)[/url] Vähäeleinen jännäri palkkamurhaajasta (Patrick McGoohan) joka lopettaa hommat mutta pomo (Lee Van Cleef) kiristää tekemään vielä yhden keikan. Ymmärrettävästi palkkamurhaaja ei oikein tykkää että hänen vaimoaan uhkaillaan... Filmi oli melko hidas ja vähäpuheinen, mutta silti niin nautittavaa katsoa kiitos McGoohanin jonka tyylistä olen pitänyt aina. Lopputaistelu on erilaisuudessaan unohtumaton. (8/10)   [url=http://www.imdb.com/title/tt1234719/]Red Dawn (2012)[/url] Pitipä katsoa tämäkin Ukrainan kriisin innoittamana. Kiva miettiä mitä itse tekisi jos miehittäjä alkaisi ajelemaan kotiteitä. Filmi siis kertoo Amerikkalaisesta pikkukaupungista joka joutuu Pohjois-Korealaisten miehittämäksi ja paikalliset teinit alkavat taistelemaan vastaan. Uusintaversio vuoden 1984 filmistä missä vastustajana oli Neuvostoliitto. Minä pidin tästä uudesta versiosta enemmän. Toimintaa riitti ja nuorista kehkeytyi nopeasti kunnon kommandoja. Joitain rasittavia hahmoja oli porukassa mutta pitihän sitä jotain draamaa saada aikaiseksi porukan sisällekin. (7/10)   [url=http://www.imdb.com/title/tt1456941/]Tomorrow, When the War Began (2010)[/url] Tässä toinen samanlainen. Australialainen filmi missä miehittäjänä oli Kiina. Teinit ovat pikku reissulla luonnossa ja takaisin palattuaan huomaavat etä kaupungin väki on vankina ja miehittäjät ajelevat ympäriinsä. Tämä oli huomattavasti hidastempoisempi ja olisikin sopinut filmin sijaan vaikkapa tv-sarjan pilottijaksoksi. Sarjan sijaan tälle on näemmä tulossa kaksi jatko-osaa. Tässä oli toimintaa vähemmän, draamaa ja ihmissuhteita enemmän. Hyvä henkilögalleria, varsinkin pääosan saava tyttö oli hyvä tapaus. (6/10)   [url=http://www.imdb.com/title/tt0046889/]The Dam Busters (1955)[/url] Tositapahtumiin perustuva filmi joka kertoi englantilaisten suorittamasta saksalaisten patojen pommituksesta toisessa maailmansodassa. Vanhana lentokonefanina tämä oli oikein mielenkiintoista katsottavaa. (7/10)   [url=http://www.imdb.com/title/tt1707391/]4:44 Last Day on Earth (2011)[/url] Maailma on tuhoutumassa otsonikerroksen häviämiseen. Filmi kertoo miehen (Willem Dafoe) ja hänen tyttöystävänsä viimeisestä illasta. Filmi oli todella tylsää katsottavaa. Abel Ferraran ollessa ohjaajana en odottanutkaan tästä kovin "elokuvamaista" mutta tämä oli silti melkoinen pohjanoteeraus. Kaikki tapahtui lähes kokonaan kahdessa asunnossa. Puhuttiin, riideltiin ja rakasteltiin (Willem Dafoe nakuilemassa ei ole mikään mieltä ylentävä näky, tyttöystävä oli sentään nuori ja kaunis).. (2/10)   [url=http://www.imdb.com/title/tt0069783/]Beyond Atlantis (1973)[/url] Kaikki Atlantis aiheiset pitää tietysti katsoa. Joskin tässä se oli melko marginaalista. Joukko konnia (ja kaunis tutkija) saavat vihiä suurista helmistä ja lähtevät jäljittämään alkuperää syrjäiselle saarelle, missä Alantiksen tuhosta paenneet ovat asuneet siitä lähtien. Pahiten tätä filmiä vaivasi samaistumiskohteen puute, kun päähenkilöt olivat sellaisia joille olisi toivonut kuulaa kalloon, eivätkä alkuasukkaat olleet juuri sen parempia. Paljon hitaita sukeltelukohtauksia, saarelaisten prinsessaa esitti kaunis blondi, jota toki sopi näyttää mutta liika on liikaa. Muutenkin idioottimaisuuksia riitti, mutta oli tässä oma charminsakin silti. (3/10).   [url=http://www.imdb.com/title/tt0066955/]Creatures the World Forgot (1971)[/url] Taas yksi paleofiktio filmi lisää. Näitä tehtailtiin paljon tuohoon aikaan. Tämä oli yksi uskottavimmista (ei dinosauruksia...) mutta eipä tässä ollut kyllä juuri mitään mielenkiintoistakaan vähäpukeisten naisien lisäksi. Juoni oli melko huono, kaksi heimoa tapasi toisensa ja liittyivät yhteen mikä sitten johti monenlaiseen. Filmissä ei puhuttu mitään, ääntelivät vain kuin apinat, mikä ei nyt ollut kovin uskottavaa heimon muun teknologiatason huomioonottaen, mutta pääsipä käsikirjoittaja helpommalla... (2/10)   Elokuvaputki jatkuu vahvasti, nyt takana 24 filmiä kuudessa päivässä, luultavasti 30 tulee täyteen viikossa...   ps. viikossa ehti katsoa 32 elokuvaa

Käytiin eilen Kirjiksen leffaillassa kattomassa [url=http://www.imdb.com/name/nm1512910/]Duncan Jonesin[/url] eli David Bowien pojan ensiohjaus [url=http://www.imdb.com/title/tt1182345/?ref_=nm_knf_i1]Moon (2009)[/url], joka oli todella laadukasta ja genretietosta indiescifiä. Juonesta ei voi paljoa sanoa sitä spoilaamatta, mutta se toimi kuin häkä eikä sortunut kliseisiin, niin kuin aluksi pelkäsin. Loistavan juonen lisäksi leffaa pitää koossa [url=http://www.imdb.com/name/nm0005377/?ref_=tt_cl_t1]Sam Rockwellin[/url] ihailtava roolisuoritus ja hypnoottisen toimiva soundtrack. Suosittelen kaikkia kattomaan, jos vain jostain käsiinne saatte.

[b]White House Down[/b]   Keskitasoinen toimintarypistys entisestä sotilaasta, joka pyrkii presidentin turvamieheksi, jotta saavuttaisi teini-ikäisen tyttären kunnioituksen. Mies mokaa työhaastattelun, mutta samassa Valkoiseen taloon hyökkää joukko terroristeja, joten hän saa uuden tilaisuuden todistaa kykynsä. Juoni on tavanomaista action-huttua, jota on maustettu runsaalla jenkkipatriotismilla, joka ei kuitenkaan ylättäen ole aivan sieltä oksettavimmasta päästä. Jos vertaa vahvasti samanhenkiseen Olympus Has Fallen-leffaan, tässä on jopa jonkinlaista järkeä ja itseironiaa aistittavissa. Huumori pilkahtelee tosin vain siellä täällä eikä kovin onnistuneesti, mutta ainakin leffa ei ole yhtä nolostuttavan umpivakava kuin melkein samaan aikaan ilmestynyt serkkunsa.   Toimintapuoli pelittää ihan asiallisesti, vaikka olisinkin kaivannut räiskeeseen hiukan riuskempaa lähestymistapaa. Olympus Has Fallen oli liioitellussa paatoksessaan melkoinen lässähdys, mutta siinä ainakin laitettiin kunnon ryminävaihde päälle. Tässä ammuskellaan varsin tavanomaiseen tyyliin ilman mainittavia huippukohtia, vaikka sisätiloista ulkoilmaan siirryttäessä meininki hieman paraneekin. Channing Tatum sankariroolissa ei vakuuta erityisemmin, miehen poikamainen olemus kun ei ole kovin karsimaattinen, vaikka lihaksia ja ulkomuotoa muutoin löytyykin. Loppuratkaisukin on jokaisen arvattavissa, sillä Amerikka on sankarivaltio, jolle sekalainen joukko hämäriä pyssymiehiä ei mahda mitään. Elokuva on monelta osin hölmö ja typerä, mutta onneksi se etenee sen verran nopeasti, ettei juoniaukkoja ehdi liikaa miettimään.   [b]Super[/b]   Komediallinen supersankarileffa autistisen oloisesta nyhveröstä, joka päättää ryhtyä siivoamaan katuja rikollisista vaimon lähdettyä lipevän huumediilerin matkaan. Supersankaribuumin lieveilmiö näyttää olevan se, että elokuvissa halutaan käsitellä myös sitä, mitä oikea jokamiehen harjoittama supersankaruus voisi käytännössä olla. Leffasta tulikin välittömästi mieleen Defendor, jonka päähenkilö myös oli muiden ylenkatsoma sosiaalinen hylkiö, joka päätti tehdä itsestään sarjakuvamaisen oikeudenpuolustajan trikooasuineen kaikkineen. Samaten tässä tarinassa supersankaruus ei ota heti onnistuakseen, alussa turpaan tulee enemmän itselle kuin rikollisille, mutta takaiskuista vahvistuneena keinot pahuuden kurittamiseen alkavat hiljalleen löytyä. Seuraa paljon sekavaa kohellusta, absurdia huumoria sekä viimeinen koitos, jossa sankaruus todella punnitaan.   Superin väkivalta on yllätävänkin rajua kotikutoisen ihmemiehen hakatessa ihmisiä putkiavaimella mielivaltaisen tuntuisesti. Ellen Pagen esittämän epävakaan aputytön liittyessä mukaan meno äityy varsin huuruisiin sfääreihin, loppupuolella varsinkin. Leffassa nähdään myös yksi kummallisimmista seksikohtauksista joita muistan, kun seksuaalisesti aggressiivinen sidekick-neito lähes raiskaa hämmentyneen pääsankarin. Toisinpäin asetelma olisi toki ollut aivan eri, tällaisenaan kohtaus oli lähinnä hauska. Mustaa huumoria on elokuvassa muutenkin ja se iski ainakin minuun, vaikka juoni itsessään olikin hieman olematon. Jos Defendor sattui osumaan makuhermoon, kannattaa tämäkin tarkistaa.

Viime viikolla tuli tarkastettua täällä foorumeillakin puitu [url=http://www.imdb.com/title/tt1714915/?ref_=nv_sr_1]Only lovers left alive[/url]. Vastoin odotuksia leffa saatiin kuin saatiinkin myös Finnkinon levitykseen. Sitä katsoessa ymmärsin kyllä ihan täysin, miksi ne on ajatellu, ettei tällä leffalla oo kaupallista potentiaalia. Kokonaisuus on äärimmäisen tyylitelty ja näyttelijät ovat upeita. Jos sattuu pitämään Hiddlestonesta ja Swintonista, särökitaroista ja vanhoista musalaitteista tai Byronista ja renessanssidraamasta, leffa toimii. Jos tietää, kuka on Nikola Tesla ja tunnistaa Oscar Wilden kuvasta, leffa toimii. Itse kihertelin koko leffan ajan, ja niin teki koko elokuvateatteri; olimme ensimmäisessä Turun näytöksessä, joten paikalla tuntui olevan vain ja ainoastaan ihmisiä, joille leffa upposi kuin veitsi voihin. Juonihan siinä ei oikeastaan ole kummoinenkaan, ja se on leffassa ihan toissijasta. Tässä keskitytään fiilistelyyn. Mulle ittelleni leffan kattominen oli todella kummallinen kokemus, koska hyvin, hyvin harvoin tuntuu minkään viihteen äärellä siltä, että hei, mä olen tän kohdeyleisöä. Nyt tuntu just siltä, ihan viimestä piirtoa myöten. Mutta voisin veikata, että jos ei siihen kohdeyleisöön kuulu, leffa ei kovin paljoa tarjoa.

Captain America: Return of First Avenger oli tasaisenvarma Marvel-leffa, joka paransi huomattavasti ykkösosasta. Thorin ja Iron Manin huumoria kyllä kaipasi jälleen, leffassa oli ehkä yksi vitsi eikä toiminnan keskellä paljoa hidasteltu muutenkaan. Sen johdosta jatkuva geneerinen mäiske ja räjähtely alkoi loppupuolella vähän kyllästyttämään kun sitä oltiin jo kaksi tuntia katteltu, mutta niin käy nykyisin melkein joka toimintaleffassa, joten ihan tyytyväinen olin kumminkin. Alkukohtaus ja takaa-ajokohtaus (enpä spoilaa kenen) olivat kyllä lähes täydellistä toimintaa, ja oli siellä tusinamäiskeen keskellä toki paljon siistejäkin juttuja. Hyvä leffa ja pakollista katsottavaa kaikille Marvel-faneille, ihan senkin takia että leffan tapahtuvat mullistivat universumia melko paljon seuraavia leffoja ajatellen.

[b]Captain America - The Winter Soldier[/b]   Tämä tuli katsottua jo jonkin aikaa sitten. Olipa taas elokuva. Parempi kuin ensimmäinen osa (en kauheasti välitä kehityskertomuksista, paitsi että Iron Manin vastaavasta pidin), mutta silti aika pliisu. Niin ennalta-arvattava, että jossain vaiheessa melkein teki mieli itkeä juonen heikkouden takia. Lopputaistelu aikarajan kanssa on vaan niin nähty, eikö mitään muuta osata keksiä? Ja se ylidramaattisuus, uh huh. Turhia hahmoja olisi kanssa voinut karsia, aloittaen vaikka siitä naapurintytöstä....   Jos unohtaa kauhea juonen, niin tässä leffassa oli aika paljon kivoja juttuja. Huumori oli samanlaista kuin ekassakin osassa, sellaista hyväntahtoista ja mukavaa (vr. Iron Manin piruilu). Taistelukohtaukset näyttivät hyviltä. Pidin myös Winter Soldierista. Hän oli hieno hahmo niin kauan kun piti maskin päässään ja vain mulkoili varjoista. Olisi päässyt Batmanin Banen kanssa tasoihin minun parhaat pahikset listassa, mutta sitten se pilattiin, kun sitä alettiin inhimillistämään. *sigh*   Fanserviceäkin löytyi, varmaan ihan kaikkien makuun. Onhan hyvin treenattuja kroppia kiva katsella, ei siinä mitään, mutta välillä tuli miettineeksi, että kai siinä Mustassa Leskessä/Scarlett Johanssonissa on nyt muutakin kuin vain hyvännäköinen, treenattu vartalo (sitä vaan tuotiin vähän liikaa esille).   Kaiken kaikkiaan ihan ok leffa, kyllä sen katsoin.

[url=http://www.imdb.com/title/tt0332285/]Off the Map (2003)[/url] Hieno indie elokuva. Verotarkastaja tulee köyhän perheen luokse joka elää Uuden Meksikon erämaassa, ja jää sinne :smile: . Eli luvassa pikkuisen omituinen, mutta upea elokuva josta löytyy maagista tunnelmaa. hienot roolisuoritukset. Kovia nimiä kuten Sam Elliott masentuneena perheen isänä ja J.K. Simmons tämän veljenä, mutta parhaat suoritukset menevät perheen äidille (Joan Allen) ja varsinkin pirtsakalle 12v tytölle (Valentina de Angelis). Yksi parhaita lapsirooleja pitkiin aikoihin. Ehdottomasti suositeltava elokuva. (9/10).   [url=http://www.imdb.com/title/tt1979320/]Rush (2013)[/url] Hyvä formula-elokuva 1976 kaudesta jolloin kuumapäinen James Hunt ja analyyttinen Niki Lauda kisasivat mestaruudesta. Perustuu pääosin tositapahtumiin ja koska itse aloitin F1:n seuraamisen vasta Häkkisen aikana (1991) en tiennyt lopputulosta etukäteen. Mielenkiintoista seurattavaa alusta loppuun.. (8/10)   [url=http://www.imdb.com/title/tt1043726/]The Legend of Hercules (2014)[/url] Renny Harlinin ohjaama Hercules elokuva. Kovasti on toimintaa mutta sielu puuttuu. Hercules joutuu vastakkain isänsä (kuningas) ja isoveljeään vastaan. Perinteisistä Herkuleksen urotöistä ei tässä ole kuin Nemean leijonan surmaaminen eli vanhasta legendasta ei ole tähän kelvannut juuri mitään. Heran asennekin on tyystin erilainen. Ennemmin katson kyllä Kevin Sorbon Hercules tv-sarjaa kuin uudestaan tätä elokuvaa... (5/10)   [url=http://www.imdb.com/title/tt1694118/]Memorial Day (2011)[/url] Nuori Irakissa palveleva luutnantti (Jonathan Bennett) muistelee isoisänsä (James Cromwell) kertomuksia toisesta maailmansodasta (nuorta isoisää esittää John Cromwell). Ei valtavan suuria taistelukohtauksia mutta sen minkä toiminnassa häviää tämä filmi voittaa tunteessa. Tämä onkin yhtä paljon perhe-elokuva kuin sotaelokuva ja kunnianosoitus kaikille sotilaille ja heidän perhenjäsenilleen. (8/10)

[b]Salainen Ikkuna.[/b] Vanha suosikkini! Mort Rayner... siinä vasta hahmo.

Pari kertaa tullut nyt leffassa käytyä.   [b]Nooa[/b]   Tämä oli aivan uskomaton. Todella omaperäinen elokuva. Nyt ollaan kaukana muista Raamattu-filmatisoinneista (lähimmäs osuu ehkä Martin Scorsesen [i]Kristuksen viimeinen kiusaus[/i] ja sekin on ihan erilainen) ja oikeastaan en tiedä mitään elokuvaa joka olisi samanlainen kuin tämä. Yhdistelmä paatoksellista suurfantasiaa ja psykedelialla silattua allegoriaa. On miekan ja keihään heilutusta kuin [i]Sormusten herrassa[/i] ja postapokalyptisiä raunioita ja yksi mies nousee pahuutta vastaan ja kantaa raskaan taakan harteillaan. Avainkysymys on nyt että olisiko Maan parempi olla jos ihmiskunta vain kuolisi pois sitä kiusaamasta.   Leffa on todella hyvän näköinen, erityisesti taivaaseen, sen väreihin ja yksityiskohtiin kannattaa kiinnittää huomiota. Score oli värisyttävän upea. Russell Crowe vetää näyttelijäsuorituksellaan homman kotiin, kuten tavallista.   Seuralainen ei tykännyt yhtä paljon kuin minä, ei varmaan tykkää muutkaan. :cool: IMDb:ssä uudelle elokuvalle tuskallisen alhaiset pisteet 6.6 ja niin ollen Aronofskyn huonoimmat, vaikka esim. [i]The Fountain[/i] oli varsinaista kuraa tähän upeaan eepokseen verrattuna.   [b]Tuuli nousee[/b]   Hayao Miyazakin oletettavasti viimeinen elokuva ja sopii paremmin jäähyväisten jätöksi kuin [i]Ponyo[/i]. Selvästi palvomani Miyazakin aikuisin ja kypsin elokuva, lapsuuden ja nuoruuden sadut on jätetty taakse ja nyt keskitytään oikeiden ihmisten elämään oikeassa maailmassa, ja vaikka haaveille onkin sijaa niin pitää idealistin tehdä kompromisseja.   Värikäs ja kaunis elokuva. Vähän pitkänlainen, mutta pituus ei haitannut suuren vaihtelevuuden vuoksi: jossain kohtaa ollaan seesteisissä ja jossain alakuloisissa tunnelmissa, ja sitten välillä taas rytisee ja kovaa ja äkkiäarvaamatta.

[b]The World's End[/b]   Kun Simon Pegg ja Nick Frost (brittijampparit mm. erinomaisten Hot Fuzzin ja Shaun of Deadin takaa) ovat taas asialla niin pakkohan leffa on tsekata. Valitettavasti tällä kertaa ei olla enää samanlaisessa nerokkuudessa, sillä ensimmäiset puoli tuntia lähinnä tympii vaikka baarikierros tuokin omat varhaisaikuisuusajat haikeasti mieleen. Mutta sitten kun ne avaruusoliot tulevat kuvioihin, niin johan alkaa leffa parantua kummasti ja päätyy lopulta ihan kivasti plussan puolelle.

Outolinnun Paljon parempi kuin nälkäpeli! Ehdottomasti yksi lempielokuvistani

[b]Only lovers left alive[/b]   Syksystä asti olen odottanut tämän elokuvan näkemistä, ja eilen pääsin sen vihdoin katsomaan. Raahasin pari pahaa-aavistamatonta kaverianikin mukaan Tampereen Plevnaan, vaikka vähän epäilin, uppoaisiko tämäntyyppinen tunnelmointielokuva heidän makuunsa. Niin siinä sitten kävi, että kaverit olivat omien sanojensa mukaan nukahtaa teatterin penkkiin, mutta itse ainakin nautin joka hetkestä ja jopa enemmän kuin odotin.   Kaksituntinen elokuva tuntui hitaan temponsa vuoksi kestävän paljon kauemmin, mutta sinä ainoana hetkenä kun aivoni irtautuivat hetkeksi ja mietin, kauanko elokuvaa vielä olisi jäljellä, oli päällimmäinen ajatukseni [i]"en halua että tämä loppuu vielä pitkään aikaan"[/i].     [quote="tiarAnon" post=13216]Jos sattuu pitämään Hiddlestonesta ja Swintonista, särökitaroista ja vanhoista musalaitteista tai Byronista ja renessanssidraamasta, leffa toimii. Jos tietää, kuka on Nikola Tesla ja tunnistaa Oscar Wilden kuvasta, leffa toimii. -- Mutta voisin veikata, että jos ei siihen kohdeyleisöön kuulu, leffa ei kovin paljoa tarjoa.[/quote] Mietin etukäteen, olisiko elokuva mahdollisesti itselleni pettymys. Joskus tämäntyyppiset elokuvat tuntuvat minusta vain tekotaiteellisilta ja teennäisiltä. Ilmeisesti kuuluin kuitenkin kohdeyleisöön, sillä katsomiskokemus oli suorastaan nautinnollinen. Hiddleston-fanitukseni lisäksi oli mukava poimia elokuvasta kirjallisuus- ja muita viittauksia sekä vain nauttia sen näyttelijäntyöstä, visuaalisesta puolesta (värimaailma ja lavastus oli mielestäni kaunista) ja soundtrackista (mitä pidemmälle elokuva eteni, sitä enemmän rakastuin sen musiikkiin). Kokonaisuus teki suuren vaikutuksen. Tämän elokuvan kohdalla katsomiskokemukseen kuitenkin vaikuttaa varmasti eniten katsojan oma maku, kuten omien leffareissukaverienikin kommenteista kävi ilmi. Heidän kohdallaan tämä ei napannut ollenkaan.

[quote="BlackRose99" post=13723]Outolinnun Paljon parempi kuin nälkäpeli! Ehdottomasti yksi lempielokuvistani[/quote]   Minäkin kävin katsomassa tämän, mutta toisin kuin BlackRose en juurikaan pitänyt siitä. Kuten en pitänyt huonosti kirjoitetusta kirjastakaan. Hyvää leffassa olivat taidokkaat Trisin ja Neljän näyttelijät. Kamalinta oli surkea musiikki.

[quote="Niksu" post=13729] Kamalinta oli surkea musiikki.[/quote] Eri mieltä! :lol: Okei, Ellie Goldingin teinipoppi ei sen kummemmin ihastuttanut kuin vihastuttanutkaan, mutta muuten pidin kovasti. Etenkin Dauntlessien juniinhyppimiskohdan musiikit upposivat meikäläiseen.

[b]Black Swan[/b] (2010)   Tämä oli ihan katsottava elokuva, vaikkei baletti olekaan lähellä sydäntäni. Välillä oli kyllä hiukan vaikea erottaa, että mikä oli päähenkilö Ninan kuvitelmaa ja mikä totta. Natalie Portman teki kyllä loistosuorituksen Ninana. Tämä kestäisi varmaan muutamankin katselukerran, vaikkei kuitenkaan ole sellainen elokuva, jonka itselleni ostaisin.   [b]Mahtava Oz (Oz the Great and Powerful)[/b] (2013)   Odotin, että tämä olisi ollut parempi, mutta jouduin hiukan pettymään. Elokuva tuntui jotenkin vaisulta ja mitäänsanomattomalta. Muutamissa kohdissa erikoistehosteet pistivät silmään. Ehkä tämä vaatisi toisen katselukerran? Täytyy ehkä antaa tälle joskus uusi mahdollisuus.   [b]Paranormal Activity: Tokyo Night[/b] (2010)   Olen tämän lisäksi nähnyt sen ensimmäisen Paranormalin, eikä tämä juuri tarjonnut mitään uutta. Kerran katsottavissa kuitenkin.

[url=http://www.imdb.com/title/tt1937390/?ref_=nv_sr_1]Nymphomaniac vol. 1[/url]   Mä sillai ihan lähtökohtasesti tykkään von Trierin leffoista, [url=http://www.imdb.com/title/tt0276919/?ref_=fn_al_tt_1]Dogville[/url] on yks mun lemppareista ja esmes [url=http://www.imdb.com/title/tt1527186/?ref_=nv_sr_2]Melancholia[/url] ja [url=http://www.imdb.com/title/tt0870984/?ref_=nv_sr_1]Antichrist[/url] on ollu aika väkeviä kokemuksia myös. Mulla oli siis tätä leffaa kohtaan aika kovat odotukset, ja täytyy myöntää, että ekan osan aikana ne ei vielä ihan täyttynyt. Leffa on aika perus von Trieriä, kuvamaailma ja meininki on sitä tuttua. Hän hallitsee sekä kameratyön että näyttelijäohjauksen hyvin. Silti tästä leffasta puuttui se jokin, tuntui että von Trier hukkuu omaan näppäryyteensä ja taiteellisuuden piikkiin meneviin seksikohtauksiin. Toivon, että toinen osa onnistuu kokoomaan tän jotenkin sellaseks kokonaisuudeks, johon voi olla tyytyväinen. Nyt jäi vähän tyhjä olo.

Viimeisimpänä taisi tulla katsottua ihan hassu elokuva... Karvanaama   http://www.makuuni.fi/fi/?page=elokuva&id=3852

Katsoin [b]The Libertinen.[/b]   Näyttelysuoritus tässä leffassa oli... huikaiseva. Paras, jonka olen nähnyt. Kaikkien pitäisi nähdä tämä elokuva.

A Good Day to Die Hard   Odotin tästä B-luokan toimintafilmiä ja sellaisen myös sain. Kovin on jotenkin vakavahenkistä, eikä Mclanen läppä lennä enää ihan entiseen malliin. Tässä ei ole edes sitä samaa vetoa, kuin esimerkiksi Harlinin Die Hard 2:sessa, vaikka sekin oli ensimmäistä huomattavasti huonompi leffa. Jotain vain puuttuu.   Mitenhän nuo autonromutuskohtaukset on tässä filkassa tehty? En tunne elokuvanteon teknistä puolta juuri yhtään, mutta autoa pyörii, murskautuu ja räjähtää siihen tahtiin, että vähän pistää ihmettelemään.   Tämmöisissä nykyleffoissa minua vaivaa eniten se, että on kokoajan niin kauhea kiire. Draamalle ei jää juuri yhtään tilaa. Kuva vaihtuu niin nopeasti, ettei mukana meinaa pysyä. En odota Die Hardilta mitään Hyvien, Pahojen ja Rumien tyylisiä pitkiä otoksia, joissa katseet ja harvojen sanojen äänenpainot kertovat enemmän kuin ammutut laukaukset. Mutta vähän saisi sentään tahtia hiljentää.   Joka tapauksessa kuitenkin ihan viihdyttävä lehva, kunhan ei odottele liikoja.

[b]Homefront[/b]   Oli muistikuva, että olisin tästä jo aikoja sitten jotain sanonut, mutta ei sitten...   Tarvitseekohan muuta sanoa, kuin että kyseessä on Jason Statham -leffa siitä paremmasta päästä, vaikka pyrkiikin kakeilutoiminnan lisäksi tuomaan mukaan draamaakin? Statham ei ole koskaan esiintynyt oikeasti hyvässä draamallisesti tai juonellisesti kunnianhimoisessa elokuvassa, mutta nyt päästään lähelle.   Juonessa gangsteripomon pojan saatua pidätyksen yhteydessä surmansa, piilohuumekyttä pistää hanskat tiskiin ja eläköityy jonnekin syvän etelän takamaille tyttärensä kanssa. Paha vain, että tyttärensä koulutappelun jälkipuinnissa hän riitaantuu paikallisen valkoisen roskaväen perheen kanssa, jonka mamma pyytää apuun huumeita kokkailevan veljensä, joka keksii edetä urallaan ilmiantamalla uuden asukkaan henkilöllisyyden tätä kaipailevalle mainitulle gangsteripomolle...   Statham on perinteinen turpaan vetämisen hallitseva kovanaama, joka jää tarinassa melko valjuksi hahmoksi. Antagonistit (en halua tässä yhteydessä käyttää "pahis"-sanaa) sen sijaan on esitetty kiitettävästi enemmän tai vähemmän symppiksinä tumppuina, jotka eivät saa pidettyä tilanteen ohjaksia käsissään. Ja en tarkoita tällä sitä, että sankari sotkisi heidän suunnitelmiaan, vaan sitä että he sysäävät liikkeelle huonosti harkittuja asioita.     [b]Hobitti 2[/b]   Tästä enemmän [url=http://www.risingshadow.fi/forum/teatteri/621-hobitti-ii-the-desolation-of-smaug?start=120#14232]leffan omassa ketjussa[/url].     [b]Nolanin Batman-leffat[/b]   Koska Batman Begins ja Dark Knight tulivat äskettäin töllöstä peräkkäisinä viikonloppuina, katsoin niiden päälle vielä kolmannenkin osan dvd:ltä, jotta pääsen vertailemaan kaikkea kolmea elokuvaa tuoreesta muistista.   Siis kyseessähän on hieno trilogia, joka tuo huomattavasti enemmän syvyyttä supersankariin kuin mikään muu alan leffa tähän mennessä (no, okei, Watchmeniä lukuunottamatta). Jokainen leffa myös tuo oman osansa pohdintaan sankaruuden olemuksesta ja vaikutuksesta yhteisöön, vaikkakin kolmannessa osassa teema on hieman hakusessa.   Sarjan paras on yhä kakkososa Dark Knight vahvan Jokeri-roolin ansiosta, mutta kolmas osa Dark Knight Rises ei suinkaan jää kauheasti jälkeen. Sen eeppisyys korvaa sen, mikä menetetään verrattaessa ensimmäisen osan sankarin syntytarinan kehittymiseen, ja toisen osan persoonallisen pahiksen juoniin. Sanoisinpa, että sarjan heikoin onkin Batman Begins, kiitos muuten realistisen oloisen elokuvan fysiikkaa uhmaavaan loppurymistelyn.

Eilen kävin katsomassa Näin unta elämästä -elokuvan. Ankeasta aiheestahan se kertoi ja oli mielestäni siis oiva valinta pitkäperjantaina katsottavaksi. Mutta oli kuvassa valoisatkin puolensa. Enempää en kerro, enhän halua paljastaa juonta heille, jotka haluavat valikoida, mitä tietoa ennakkoon hakevat elokuvasta, johon aikovat katsoenkin tutustua.

[b]Divergent[/b]   Luin tämän kirjan ennen elokuvaa ja täytyy kyllä antaa ehdottomasti tunnustusta molemmille. Outolintu vetäisi mukaansa heti alkumetreillä ja kirjalle uskollinen elokuva viimeisteli kaiken. Pidin todella paljon elokuvan maailmasta ja sen toteutuksesta. Elokuvaa katsellessa välittyi selvästi yhteiskunnan tarkoitus ja sen raadollisuus. Tuntui kuin olisi itse elänyt samassa maailmassa.   Shailenesta taisi tulla uusi fanituksen kohteeni. Pidin hänen roolihahmostaan, joka on samalla herkkä, mutta kovapäinen eikä pelkää tiukan paikan edessä. Elokuvan toimintakohtaukset imaisivat mukaansa ja mietinkin useaan otteeseen, että elokuva olisi saattanut olla melko hienon näköinen 3D:nä katsottuna kun välillä meinasi jo muutenkin huimata elokuvateatterissa tavallista pätkää katsellessa.   Trisin ystävät olivat ehkä suuremmassa osassa kirjassa ja jäivät tässä pätkässä vähän ulkopuolelle tarinasta, mutta Neljä (Theo James) oli kyllä loistava "pahan" pojan roolissaan kuten myös Eric, jonka näyttelijä Jai Courtney kyllä veti myös aika mahti suorituksen ilkeän johtajan kengissä. Kate Winsletin esittämä pahis sen sijaan jäi minulle vähän etäiseksi.   Nyt kun näin äkkiseltään miettii, en löydä mitään moitittavaa tästä elokuvasta! Vaikka se kesti yli kaksi tuntia, olin aivan lumoutunut alusta loppuun asti. Mikäli pidit kirjasta, kannattaa ehdottomasti katsastaa elokuva. Ja vaikket luekaan kirjoja, elokuva on varmasti viihdettä sellaisenaan. Tämä täytyy saada omaan hyllyyn!

Viimeksi katsottu elokuva taisi olla eräs vanha "klassikko" Ferris Bueller's day off! Aivan mahtava ja makuhermoja kutkuttava elokuva. Suosittelen! :cheesy: :eek: :cool: