Minkä elokuvan katsoit viimeksi?

Minäkin katsoin Herin ja Spike Jonze fanina tykkäsin jälleen paljon, mutta toivottomana viihdeaddiktina olisin itse kaivannut lisää huumoria. "Äitisimulaattori" oli tosin hauskin kohtaus pitkiin aikoihin. Toki draamojakin katsoo välillä mielikseen, etenkin noin erinomaisin näyttelijöin, ja leffa kyllä onnistui herättämään paljon ajatuksia. Leffassa oli myös mielestäni vuoden paras soundtrack Arcade Firelta (jopa Gravitya parempi, vaikka eri tavalla), ja sen soisi voittavan Oscarin.   Lisäksi katsoin Walter Mittyn ihmeellisen elämän, joka oli myös draamallinen komedia, jonka painotus oli vähän vähemmän niissä ihmeellisissä mielikuvitusseikkailuissa (lähinnä alkupuolella) ja enemmän draamassa, mutta tykkään Ben Stilleristä ja tämäkin leffa herätti ajatuksia näin haaveilijana. Ei ehkä ihan terävintä kärkeä kuitenkaan, eikä mikään uusi Forrest Gump jona sitä mainostettiin. Todella hyvät musiikit muuten tässäkin.   Kolmanneksi katsottiin vielä Oli aikakin aikakin, joka oli (TODELLA kevyesti ja höpsösti) fantasiasävytteinen romanttinen komedia genren mestarilta Richard Curtisilta. Superhyvät ja samaistuttavat näyttelijät, pari hauskaa vitsiä ja ylipäänsä paljon keskimääräistä parempi toteutus. Loppupuoli oli yllättävän koskettava ja kliseineenkin tämäkin leffa onnistui herättämään ajatuksia.   Aika syvällisiä leffoja (omalla asteikollani) on näköjään tullut katsottua, kun kaikista on herännyt ajatuksia. Vähän on kyllä ikävä kunnon seikkailupläjäyksiä, tuntuu että Hobitistakin on ikuisuus. Mutta eipä tähän vuodenaikaan niitä järeimpiä spektaakkeleita tavata julkaistakaan, kesäleffoja odotellessa...

Eilen oli sellainen nollauspäivä pitkän viikon jälkeen, joten tuli katseltua [b]The Expendables[/b]. Ei mikään mestariteos, mutta hyvää aivot narikkaan toimintaa jota nimenomaan kaipasinkin.

[b]Priest[/b]   Isolla rahalla tehty scifistinen fantasiapläjäys, jossa Paul Bettany esittää katolisen kirkon kouluttamaa soturipappia, joka joutuu pelastamaan sukulaistytön vampyyrien kynsistä. Leffa perustuu minulle tuntemattomaan sarjakuvaan, joka perustuu minulle tuntemattomaan videopeliin, joihin kumpaankaan en halua tämän nähtyäni kajota. Juoni on hölmöä ja mielenkiinnotonta huttua, jossa ylimaallisilla taistelukyvyillä varustettu pappismies halkoo ja murskaa digitaalisesti luotuja vampyyrihirvityksiä puolentoista tunnin ajan. Mäiske on paikoin ihan tymäkkää ja överivaihdekin saadaan päälle aina välillä, mutta melko laiskanpulskeaa toimintapuolikin lopulta on.   Leffaan upotetut miljoonat näkyvät suhteellisen näyttävässä ulkokuoressa, länkkärihenkinen aavikkomiljöö ja nuhjuisen futuristinen kirkkokaupunki ovat ihan komeita kulisseja pöhkölle toimintamätölle. Uskonnollisesta pohjavireestä huolimatta uskontoa ei tietenkään käsitellä paria lausetta enempää, kapinallisen superpapin ja diktaattorimaisesti kaupunkia hallitsevan kirkon kahnauksista ei saada irti käytännössä mitään. Suosittelen tätä lähinnä krapulaviihteeksi, silloin katsoja on luultavasti yhtä tyhjäpäisessä tilassa kuin elokuvakin.   [b]Outlander[/b]   Vihdoinkin kunnon viikinkielokuva, jossa tuuheapartaiset soturit juovat simaa ja katkovat vihollisilta raajoja asianmukaisten veriroiskeiden saattelemana. Mikään perusleffa ei silti ole kyseessä, sillä historiallisen seikkailun lisäksi se täyttää myös scifin tuntomerkit avaruusolioineen kaikkineen. Alussa kaukaisen planeetan asukki, jota näyttelee itse Jeesus eli Jim Caviezel, saapuu viikinkiaikaiseen Norjaan ja saa heti alkuperäisväestön vihat päälleen. Miehestä tulee kuitenkin heidän liittolaisensa, sillä hänen mukanaan saapui myös verenhimoinen avaruuspeto, jota vastaan kaikkien on taisteltava. Oli pakko ottaa selvää, onko tällainen kuvio ihan tekijöiden omaa keksintöä ja kyllähän asia niin vaikuttaisi olevan. Pisteet siis rohkeasta päättömän idean toteutuksesta, lopputuloksesta joudun tosin sakottamaan jonkin verran.   Visuaalisesti elokuva on kaksijakoinen, viikinkikylä näyttää oikein asianmukaiselta ja kelpaisi sellaisenaan vaikka Vikings-sarjaan, avaruuspeto jälkeläisineen ja scifi-takaumakohtaukset puolestaan eivät aina vakuuta. Toimintaa on reippaanlaisesti ja osa siitä on varsin pätevää perusmättöä, osa taas nopean leikkauksen sydroomasta kärsivää suttua. Tarina ei aivan riitä parituntisen elokuvan tarpeiksi, vaikka kaikki normaalit kuviot pikaromanssista ja vihamiesten ystävystymisestä käydäänkin läpi. Vaikka scifipuoli ei meikäläistä erityisemmin innostanut, viikinkien takia leffa kannattaa silti katsastaa.

No pitihän se alkuperäisen Expendablesin jälkeen laittaa se jatko-osakin kotiteatteriin :lol:   Aiemmin joku mainitsikin jo, että [b]Expendables 2[/b] on reilusti parempi kuin alkuperäinen ja täytyy sanoa että olen samaa mieltä. Loistavia viittauksia herrojen omiin elokuviin, sekä muutama ensimmäiseen osaan. Nauroin kovasti ja tykkäsin kovasti, suosikkireplani olivat ehdottomasti Arnold Schwarzeneggerin ja Bruce Williksen keskinäiset sanailut :cheesy:

Katsoin Ralph Fiennesin ja Juliette Binochen tähdittämän sovituksen [b]Humisevasta Harjusta.[/b] Alkuperäinen tarina oli kovasti minun mieleeni, kuten myös tämä uskollinen sovitus. Julietten versio Cathysta oli uskottava, vaikkakaan ei vastannut minun mielikuviani hänestä. Se oli hieman liian kiltti. Ralph Fiennes esitti Heathcliffiä sopivan palavasti ja tietyissä kohdissa hyytävän kylmästi! Hyvin taiturimaista. Pidin Haretonin hahmosta myös. Pettymys oli Heathcliffin poika Linton, joka ei ollut tässä mielestäni tarpeeksi sairaalloinen surkuparka. Kokonaisuudessaan mukavan vanhan aikainen leffa, jota oli hyvin miellyttävä seurata.

Olihan Lego Movie varmaan vuoden parhaita leffoja heti näin alkuun, sen voimin jaksaa varmaan niihin ykkösluokan kesäleffoihin asti. Kaikki täydellisen leffan ainesosat löyty eli seikkailu, huumori, koskettavuus, romantiikka, nörttiviittaukset jne. Ja musiikki, kaksi timanttista biisiä (tarttuva Everything is Awesome ja Batmanin hauska emodubstepbiisi). Ei ollut tylsää hetkeä ja kliseetkin kierrätettiin sillä tavalla että leffa viihdytti alusta loppuun. Sanoman puolesta pakkokatsottava kaikille nörtti-isille.. :wink:

[img]http://31.media.tumblr.com/a7e520449b985a81cff5f70b33a11592/tumblr_n17in3fxA61tre0g4o1_400.gif[/img]   Kerran vuodessa pitää katsoa joku leffa teatterissa (firman joululiput tänäkin vuonna), tänä vuonna valitsimme Legon. Koska vietän yleisen elämässäepäonnistumisen johdosta vapausrangaistukseen rinnastettavaa eloa pystyynkuolleessa pikkukaupungissa, jonka nähtävyydet ovat keskiaikainen linna ja uudenaikainen linna, ei täällä tietenkään ollut valittavissa tekstitettyä versiota ja täten tosiasiallisesti missasin Morgan Freemanin ensimmäisen äänianimaatioroolin. Jos lastenanimaatioon halutaan hyvä, suomenkielinen äänitys, tarvitaan ilmeisesti Yleisradio.     Aikuisille: älytöntä kohkaamistahan tämä on 100 minuutin ajan, mutta niinhän lapsuuden leikit muutenkin olivat. Nostalgiatrippinä toimiva, ei siis niinkään millaista oli 80-luvulla vaan millaista oli ylipäätään olla. Mukana oli tietysti myös pakolliset populaarikulttuurit (yleisesti ottaen lapsilta kiellettyihin) leffoihin. Harmillisesti nykyään trailereissa, mainoksissa ja arvosteluissa pilataan kaikki yllätykset. Käsikirjoitustemppuna (nykytyyliin matalalta puhuvan) Batmanin ilmestyminen puun takaa olisi hieno juttu, mutta valitettavasti kaikki eivät viitsi tietoisesti vältellä kaikkea etukäteismateriaalia.   Lapsille: Teatterissa oli ihan oikeita lapsiakin, eivät näyttäneet pettyneiltä.   Lapsille social justice warrior edition eli voiko tätä näyttää lapsille:   [spoiler] Onko lastenleffoissa yleensä ollut näin selkeää "suuryritykset hallitsevat maailmaa ja media kusee populaatiota silmään"? Konservatiivimediassa on tietysti paskottu housuun tästä, mustaa sydäntäni lämmittää.   Legon suunnalta on terveellistä muistuttaa, että niistä palikoista on tarkoitus rakentaa ihan mitä tahansa eikä vain mennä niiden ohjeiden mukaan. Se "keräilevä aikuinen"-twisti oli ehkä jopa vähän huono, eiväthän sellaiset ole lapsilta pois vaan ongelma ovat lapset, jotka eivät uskalla tai halua poiketa suunnitelmasta. (minulla oli tästä elokuvaan nähden käänteinen keskustelu erään sukulaislapsen kanssa)   Sen sijaan leffassa on ehkä kyseenalainen tyttöystäväpalkinto-tropeen: tee herooinen teko, pelasta maailma, tämän palkinnon lisäksi (että maailmasi ei tuhoudu ja sinä mukana) saat myös sen tytön, johon ihastuit tarinan alussa. Tämän voisi tietysti johtuvan myös päähenkilön kasvusta, mutta se menee varmasti kohdeyleisöltä ohi... tämä ei tietenkään haittaisi yhdessä leffassa, mutta Legokaan ei ole tyhjiössä, laajamittaisena ilmiö aiheuttaa myöhemmässä elämässä pettymyksiä ja niiden myötä lierihattujen käyttöä liian varhaisella iällä, "miesoikeuksiaktivismia" ja muuta häiriökäyttäytymistä.   Olettaisin, että tätä kumminkin kannattaa näyttää lapsille. Jännästi miten myös suurehkon lelutehtaan mainoselokuva voi olla kulutuskriittinen, mutta onhan Legoissa eräs merkillinen ominaisuus moniin muihin leluihin verrattuna: ne ovat lähestulkoon ikuisia sekä teknisesti että idealtaan. Onhan eräs hahmoistakin avaruusukkeli 80-luvulta. [/spoiler]   Miten tästä biisistä pääsee eroon?   [video]http://www.youtube.com/watch?v=t6lHm-stXdM[/video]

Sinkkuna suhteessa (That awkward moment) 2014 Poitsut etsivät ystävyyttä, rakkautta ja niiden tasapainoa tässä komediassa/romanttisessa komediassa. Leffa ei ihan tunnu osaavan päättää mitä se olisi, mutta hauskoja kohtauksia se sisältää. Lepposa leffa, jota ei tartte toiste nähdä.   Gravity 3D Tulipahan viimein nähtyä tämäkin leffa. Ahdistava, mutta ehdottomasti katsomisen arvoinen. Nauroin leffan alussa insinöörijutuille ja edessäni istunut pari kääntyi sanomaan "Ole jo hiljaa". Vähän pilas tunnelmaa.   Winter's Tale (2014) Leffa pohjautuu kirjaan[url=http://www.risingshadow.fi/library/book/1178-talvinen-tarina]Talvinen tarina[/url]. Tämä elokuva aiheutti katsomossa selkeästi hämmennystä ja moni kyselikin jo leffateatterissa vierustovereiltaan mitä tapahtuu. Voi tietenkin olla, että jos ei ole kovinkaan paljon katsonut fantasiaelokuvia hyvän ja pahan välillä, tämä saattaa olla hämmentävä leffa.   Minusta tämä oli upea leffa. Olen aivan myyty. 9/10 pistettä. Antaisin 10/10, mutta Russell Crowe vetää pisteen pois. Hän on mielestäni liian sankarityyppiä ollakseen pahis. Ehdottomasti plussaa tulee [spoiler]Will Smithistä Luciferinä. :) [/spoiler] Jollain tapaa tuntui kuin elokuva olisi palauttanut uskoni "maagiseen elokuvaan".

[quote="Echramath" post=11235]Käsikirjoitustemppuna (nykytyyliin matalalta puhuvan) Batmanin ilmestyminen puun takaa olisi hieno juttu, mutta valitettavasti kaikki eivät viitsi tietoisesti vältellä kaikkea etukäteismateriaalia.   [spoiler] Onko lastenleffoissa yleensä ollut näin selkeää "suuryritykset hallitsevat maailmaa ja media kusee populaatiota silmään"? [/spoiler] [/quote] Olen itsekin miettinyt että pitää minimoida trailereiden näkeminen, ainakin sen verran kun asiaan voi itse vaikuttaa, teatterissa nyt ei tietenkään jaksa iskeä sormia korvaan ja silmiä kiinni. Tulee nähtyä kaikki kohokohdat jo etukäteen ja ei se ihan kivalta tunnu.   [spoiler]Jälkimmäiseen spoilerihtavaan juttuun, niin mielestäni tuonteemaisia leffoja on 90-luvulta tehty niin paljon, että se on melkein jo klisee kuinka lasten seikkailuleffoissa pahis on aina joku hirrrrmuyritys.. Etenkin heikommat leffat kierrättää sitä mielellään. Kuten aina noissa konservatiivijutuissa, täytyy kyllä olla nimenomaan amerikkalainen konservatiivi että moinen hetkauttaa johonkin suuntaan... Suurimmalta osalta mennee yli hilseen joka tapauksessa, ainakin meidän näytöksessä jotkut aikuisetkin tuntui nauravan "missää mun housut ovat"-jutuille ihan tosissaan. :roll: [/spoiler]

[b]Warm Bodies (2013)[/b]   Äiti oli saanut vessapaperipaketin mukana Makuunin nettivuokraamoon koodin, jolla sai katsoa yhden leffan ilmaiseksi. Valikoima oli käsittämättömän kehno, mutta lopulta katsottavaksi valikoitui tämä viimevuotinen zombikomedia. Olin kuullut eräältä tutulta, että se on ihan hauska.   Olihan se. Leffan ideahan menee kaikessa yksinkertaisuudessaan niin, että koko ihmiskuntaan (= USAan) on levinnyt zombivirus, ja vain pienehkö joukko sinnittelee jossain turvapaikassa. Leffa seuraa erästä zombipoikaa, jonka "elämä" on varsin tylsää mutta joka tajuaa vielä jostain jotain. Hän törmää sitten tietysti tyttöön, joka ei ole saanut tartuntaa, ja tykästyy tähän.   Selitykset olivat höttöisiä, mutta niitä sentään oli. Mitään kovin jännittävää ei leffassa tapahtunut, mutta ei se haitannut, koska lupsakka meno oli ihan mukavaa. Ehdottomasti parasta oli päähenkilön sympaattinen zombeilu ympäriinsä. Se taisi ollakin ainoa syy koko leffan tekemiselle, mutta siinä tapauksessa se oli ihan hyvä syy.

[b]Kummeli V[/b]   En odottanut paljoa, mutta pakkohan tämän äärellä oli pettyä. Kun muutaman minuutin sketsit venytetään elokuvan mittaiseksi, vitsi vanhenee väistämättä ennemmin tai myöhemmin, tässä tapauksessa usein ennemmin. Syy miksi maksoin päästäkseni teatteriin, on kuitenkin rakkauteni sympaattisen pölhöjä Kummeli-näyttelijöitä kohtaan ja esimerkiksi Timo Kahilaisen muikean virneen näkeminen isolta kankaalta on jo kokemus sinänsä. Tyypeillä on epäilemättä ollut kuvauksissa riemukasta ja koko porukka vetää roolejaan aivan samaan tyyliin kuin tv-sarjassa aikoinaan. Koko elokuvaa muutaman saman vitsin viljely ei kuitenkaan kanna. Viimeisen kolmanneksen aikana olin jo melkoisen täynnä naamanvääntelyä ja koheltamista, vaikka sitä ennen moni kohtaus jaksoi toki hymyilyttääkin.   Hiukan väsnyttä oli siis Kummeli-miesten meininki, vaikka innokkaimpia faneja leffa taatusti naurattaakin. Alivuokralaisen tämä kyllä pesee tuosta vaan, mutta esim. Jackpotin tasosta jäädään selvästi jälkeen. Episodimainen rakenne ei ollut kovin toimiva ratkaisu, koska erillisiä tarnioita ei sidottu yhteen kovin taidokkaasti. Paras niistä oli ehdottomasti peräkamaripoikien yritys ryöstää kyläkauppa, siinä jokainen näyttelijä oli parhaimmillaan ja hauskimmillaan. Muut kertomukset jäivät hiukan meh-tyyppisiksi, vaikka olihan panomiehessäkin yritystä.

Kävin katsomassa tuon LEGO-elokuvan. Juu kyllähän se oli aikalailla lapsille suunnattu, jäi jotenkin puuttumaan sellaiset aikuisille suunnatut vitsit, mutta olihan siinä silti ihan nauramista, ja legomaisesti tehty ja moni asia ehkä hieman ylivitsillä tehty, siksi ehkä toimivatkin :lol: Ja mukava oli huomata, että lapset viihtyivät, vierustoverinikin nauroivat niin vilpittömästi, että tuli itsellekin hyvä mieli.   En tykännyt lopun käänteestä ollenkaan, jotenkin sotki koko systeemin [spoiler]Kun mukaan tulivat oikeat ihmiset ja kaikki olikin vain leikkiä, toki legot on leluja mutta, olisi tämä tarina voinut ratketa ilman noita isä-poika sekoiluja. Jotenkin katkesi koko se leffa.[/spoiler]   Sininen astronautti hahmo :lol: Muistan oman sellaisen (veljeni siis), aivan samoin paidan logo kulunut ja kypärä rikki :cheesy:

[b]Kapteeni Phillips[/b]   Todella mukaansa tempaiseva kuvaus somalimerirosvojen valtaamaksi joutuvasta laivasta ja näiden vangiksi joutuvasta kapteenista. Perustuu tosi tapahtumiin, joten vaihteeksi vältytään älyttömältä tähtilippuheiluttelulta ja raaka-arska-henkiseltä toiminnalta kapteenin osoittautuessa pelkäksi muiden mukana pelkääväksi tavalliseksi ihmiseksi. Positiivista on myös somalien kuvaamisesta muinakin kuin yksiulotteisina pahiksina, vaikka ihan maailmanpolitiikkakritiikiksi ei mennäkään.     [b]Escape Plan[/b]   Hieman yllätyin, kun Stallonen ja Schwarzeneggerin yhteinen leffa olikin ehta vankilapakoelokuva, eikä muskeliräiskintä. Mistään älyn riemuvoitosta ei käsikirjoituksessa voi puhua, mutta sellainen oli ja siihen oli yritetty saada mukaan ideaakin. Kyllä tätä ihan mielellään katsoi, vaikka parempiakin (ja realistisempiakin) pakoelokuvia löytyy.

[b]Captain America - The First Avenger[/b]   Piti tämäkin katsoa alta pois, jotta viitsin mennä katsomaan jatko-osan sitten kun se ilmestyy leffateattereihin.   Mitenköhän tätä leffaa kuvailisi.... Ei ollut parasta ikinä, ei toiminut edes toimintaleffana. Päätöntä rymistelyä sinne tänne, juonta olisi voinut tiivistää. Vasta jossain puolen välin paikkeilla juoni alkoi edetä, onneksi edes silloin. Aika monta "Häh?"-, "Miksi?"- ja "Mitä ihmettä....?"- älähdystä kuului elokuvan aikana, eivätkä todellakaan positiivisessa mielessä. Kliseisyydestä en taida edes viitsiä kirjoittaa.   Kapteeni Amerikka oli ihan symppis hahmo, siitä leffalle plussaa. Myös Tommy Lee Jones paransi elokuvaa, hänen melko perinteinen armeijaroolinsa toi mukavasti särmää muuten melko puuduttavaan rymistelyyn. Mutta se pääpahis.... Näytti lähinnä kalkkunalta. :roll:   Mutta niin sysihuono tämä leffa ei ollut, ettenkö haluaisi nähdä jatko-osan. Mutta nytpä tiedän asettaa ennakko-odotukset oikealle tasolle.

[b]The Wolf of Wall Street[/b]   Hyvä elokuva jota en oikein osaa suositella kenellekään. Sisältää huomattavan paljon alastomuutta, seksiä, huumeita, kiroilua, naisten esineellistämistä ja muuta sellaista. Sillä oikein mässäiltiin. Leffa alkaa siitä että Leonardo DiCaprio snorttaa kokaiinia prostituoidun anuksesta.   Kuitenkin huomasin nauttivani elokuvan nopeatempoisesta juonesta, kreiseistä mutta hauskoista henkilöhahmoista ja heidän filosofisesta asenteestaan. Leffassa puhutaan paljon, enimmäkseen rahasta ja sen arvosta, ja oli pakko itsekin vähän ajatella asioita.   Leffa on myös tosi yllätyksellinen, varsinainen vuoristorata jossa on vaan pakko pitää silmät kiinni. Jos tämäntyylinen huumori uppoaa, kyseessä on täysi komedia ja minä ainakin nauroin alusta loppuun. Tosi pitkä leffa kyllä oli, täydet kolme tuntia.

[url=http://www.imdb.com/title/tt1800241/]American Hustle[/url]   Tämän vuoden Oscar-ehdokkaita useammassakin kategoriassa, mutta kaikissa joku muu oli aavistuksen parempi. Leffa oli toimiva, vähän erilainen ku veijarileffat yleensä. Paikoitellen tosi ahistava, kun leffassa ei oikeesti hyviä hahmoja ookaan, ja välillä asioita kuvataan todella inhorealistisessa sävyssä: heti alkukohtaus aiheutti kummallisia reaktioita mussa, eikä siinä oikeastaan tapahdu muuta kun se, että Christian Balen hahmo laittaa tupeetaan paikalleen. Bale on lihottanut itteään valtavissa määrin roolia varten, enkä tiedä voinko olla ihailematta sellasta omistautumista työlleen, varsinkin kun vertaa The Machinistin painonpudotukseen. Leffan vahvuus ylipäätään on todella vahvat näyttelijäsuoritukset, koko kärkinelikko oli ehdolla Oscareihin. David O. Russell on todella taidokas näyttelijäohjaaja, se saa paljon irti porukastaan. Tykkäsin erityisesti siitä, että vaikka hahmot oli verrattain stereotyyppisiä, sitä ei hierottu katsojan naamaan, vaan piirteet tuli aika hienovarasista jutuista esiin.   4/5, sanosin.

Warm Bodies. Huomasin tarvitsevani vähän lässynlääpää elämääni. Elokuvasta jäi hyvä mieli ja ajatus että ihminen voi muuttua.

Katoin eilen illalla Kaukaisen maan (Far and Away) vuodelta 1992. Upposi minuun. Päärooleissa Tom Cruise :heart: ja Nicole Kidman.

[b]Gravity[/b]   Katsottuna toisen kerran vuokra-DVD:ltä surkeaäänisestä töllöstä, elokuva oli ihan yhtä hyvä kuin ekan kerran teatterin valkokankaalta nähtynäkin. Ansaitsi Oscarinsa (musiikit, äänet, ohjaus).       [b]Nälkäpeli - Vihan liekit[/b]   Pidin ensimmäisestäkin Nälkäpeli-elokuvasta, vaikka en sitä muistaakseni ajatellut vielä minään ilmiömäisen erinomaisena tulkintana. Elokuvassa oli kuitenkin nähtävissä se, että taustalla on paljon enemmänkin asiaa niin henkilöiden luonteessa kuin maailman tukahdutetuissa ongelmissa.   Toisessa elokuvassa päästiin jo paljon syvemmälle. Yhteiskunnalliset ongelmat tuotiin tällä kertaa oikeasti esiin. Ekan osan ärsyttäviin mediastailisteihin saatiin nyt selvästi syvyyttä ja sympaattisuutta. Joka ikinen hahmo tuntui tällä kertaa oikealta henkilöltä.   Kerrottu tarinakin on noin ziljoona kertaa tolkullisempi kuin muissa ns. nuortenkirjasarja filmatisoinneissa (esim. viimeisin pettymykseni Luukaupunki oli ihan hirveätä klisesoppaa) ja toiminta oli jälleen tajuttu jättää enemmän viitteenomaiseksi ja vasta elokuvan loppupuoliskolle.   Täysin twilighteista ja muista teinigoottiromantiikkaangstailufantsuista poikkeava kuvaus, puvustus, lavastus jne. loisti omaperäisyydellään ja hyvällä huonolla maullaan, kuten ekassakin elokuvassa. Näyttelijät eivät olleet meikkinaamaisia komistuksia (kuten leffoissa yleensä), vaan ymmärrettävän nättejä elokuvan maailman mediaa varten, mutta siviilissä silti vähemmän sliipatun näköisiä - arkisia. Taas ollaan vähän kauempana kevyestä teiniromantiikasta, mitä nämä kirjaleffatrilogiat useimmin tuppaavat olemaan tyyliltään.   Nälkäpeli-elokuvat ovat muodostumassa kovaa vauhtia mun uudeksi leffatrilogiasuosikiksi (tai eikös tän pitänyt olla quadrilogia?). Kriitikot ovat valitelleet tämän pätkän olevan selkeä väliosa, joka vain johtaa loppuhuipennukseen vikassa osassa, ja sikäli siis epäonnistunut tapaus. Jos näin, niin tuskin maltan odottaa vikaa osaa. (Leffa tosin on väliosa ja vieläpä selkeästi pala isompaa kokonaisuutta, eka osa kannattaa olla hyvässä muistissa)

^ Joo, Matkijanärhi tulee kahtena elokuvana.   Itsekin odotan Matkijanärhiä innolla. Kirjassa tapahtui vaikka mitä, joten loppuhuipennus on kyllä tulossa, mutta uskon elokuvien toimivan hätäisesti laaditun tuntuista kirjaa paremmin. Kerrankin näin päin :wink:   Mä kyllä tykkäsin Vihan liekeistä niin väliosana kuin "itsenäisempänäkin" leffana. Tottakai kannattaa katsoa sekä eka Nälkäpeli että tulevat osat, mutta kyllä Vihan liekeissä oli mielestäni omakin tarinankaarensa, joka vietiin tyydyttävällä tavalla loppuun. (Mutta mä olenkin niitä henkilöitä, jotka pitivät myös Hobitti 2.n lopetuksesta.)   Mulla on muuten tarkoitus katsoa huomenna Luukaupunki. Olen kuullut siitä paljon kaikkea kamalaa, joten varustaudumme kunnon eväillä ja asiaankuuluvalla asenteella. Odotan siis hauskaa iltaa :cheesy:   Edit. Katsoinpa siis minäkin [b]Luukaupungin[/b]. Elokuva itse asiassa alkoi sangen lupaavasti ja ehdin jo miettiä, että olin varmaankin kallistanut liikaa korvaani pahoille puheille. Ihan hauskaa läppää heitettiin ja Simon oli sympaattisen oloinen hahmo. Niin ikään elokuvan lähtöasetelma ja maailma vaikutti tarpeeksi viihdyttävältä, vaikka esim. Buffy/HP-vaikutteita huomasi aika selvästi.   Mutta elokuvan edetessä alkoi esiintyä yhä enemmän juustoa niin romantiikan kuin angstauksenkin saralla, vitsit jäivät aika ponnettomiksi, toiminnan määrä kasvoi, ja ylipäätään meno muuttui aika hätäisesti kyhätyn ja sekavan oloiseksi. Loppupuoliskolla esille astunut pääpahis Valentinekaan ei auttanut. Ehkä hahmon kliseisyyden voisi vielä antaa anteeksi, mutta Batman-örinää ja Euroviisuista pöllittyä vaatepartta ei.   Jotkut elokuvat ovat niin huonoja että ovatkin hyviä, mutta tämä ei onnistunut olemaan muutamaa yksittäistä kohtausta - [size=2]kuten Hodgen ja hänen chakramiensa näyttävää entreetä, meinasin oikeasti tikahtua popcorneihini [/size]- lukuun ottamatta paljoa muuta kuin aika väsynyt tekele. Tai no, leffan alku oli siis yllättävän hyvä ja naispuolisia hahmoja oli enemmän ja he olivat pätevämpiä kuin toiminnallisissa elokuvissa yleensä. Mutta eipä tätä oikein voi katsottavaksi vilpittömin mielin suositella.

[b]The Transporter[/b]   Tämä taitaa olla Jason Stathamin tunnetuimpia elokuvia, mutta itse näin sen ekan kerran vasta nyt. Jatko-osat ovat sen sijaan tuttuja ja niiden perusteella tiesinkin, millaista meininkiä olisi luvassa. Aloitusosa on ainakin yksinkertaisempi ja suoraviivaisempi kuin hieman turhaakin kikkailua sisältävät jatkeensa, mistä heti kopallinen pluspisteitä. Statham on yhdenmien kuljetuspalvelua pyörittävänä hämärämiehenä suunnilleen samanlainen kuin kaikissa muissakin rooleissaan, eli tuimakatseinen, harvasanainen ja yleisen jäyhä, kuten toimintasankarin sopiikin. Toiminta panostaa ilahduttavasti nyrkein käytävään lähitaisteluun, jossa on varsin kiitettävää fyysisyyden tuntua. Viihdyin leffan parissa erinomaisesti, vaikka alati ruikuttavasta naispäähenkilöstä onkin pakko hieman sakottaa.   [b]Seeking Justice[/b]   En olisi muuten ottanut tätä katsantoon, ellei pääosassa olisi ollut Nicolas Cage, joka on minun kohdallani lähes aina lupaus laadusta. Olenkin varma, ettei elokuva olisi toiminut puoliksikaan näin hyvin, jos tilalla olisi ollut joku yhdentekevämpi nimi. Kaikki eivät tietenkään Cagesta pidä, mutta minä olen aina diggaillut näyttelijän jokamiesmäistä ja hieman masentunutta olemusta, joka on puhdas valtti tälläkin kertaa. Cage esittää lukion opettajaa, joka päättää etsiä oikeutta omin neuvoin sen jälkeen, kun vaimo on raiskauksen ja pahoinpitelyn seurauksena päätynyt sairaalapetiin. Mies sotkeutuu tietenkin asioihin, jotka olisi pitänyt jättää sikseen ja pian vaarassa on sekä oma että vaimon henki. Kostotarina on sieltä tutuimmasta päästä, mutta Cagen huolen painamat kasvot saavat sen vaikuttamaan todellisuutta paremmalta. Kyseessä ei ole toimintaelokuva, vaikka autolla hieman kaahaillaan ja laukauksiakin ammutaan, vaan juoni sijoittuu enemmän draaman puolelle. Välillä koetaan aika tylsiäkin hetkiä, mutta lopussa paketti pistetään ihan tyydyttävästi nippuun.   [b]Insidious[/b]   Perinteitä kunnioittava eli toisin sanoen kliseinen säikyttelykauhu pariskunnasta, jonka lapsi vaipuu koomaan pahantahtoisen henkiolennon riivaamana. Olen todennut jo aikaisemmin ohjaaja James Wanin mieltymyksen aihepiiriin ja tämä elokuva jatkaa täsmälleen samalla linjalla kuin hänen muutkin aavetarinansa. Riivatun lapsen isää näyttelevä Patrick Wilson nähtiin myös samaisen ohjaajan The Conjuring-leffassa ja aika lailla samoilla asetuksilla näyttelijä tekee tämänkin roolin. Muutenkin elokuvat muistuttavat toisiaan, alussa tunnelmaa kehitetään pienillä ja hienovaraisilla kikoilla, kunnes keskivaiheilla kierroksia lisätään ja päästetään lopussa täysi helvetti valloilleen. Hiitaasti ahdistavammaksi käyvä kauhufiilis toimii oikein hyvin, mutta loppupuolen toiminnallisempi osuus laskee hieman tehoja tälläkin kertaa. Ihan kelvollista peruskauhua tämä kuitenkin on ja eläytymiskykyinen katsoja kokee leffan äärellä varmasti hyytävämpiä olotiloja kuin kaikkeen kyllästynyt elokuvien suurkuluttaja.

Sattumalta tuli katsottua peräkkäin kaksi James Purefoyn leffaa..   [url=http://www.imdb.com/title/tt0970452/]Solomon Kane (2009)[/url] Robert E. Howardin luoma sankari sai viimeinkin oman elokuvansa. Solomon Kanea on julkaistu suomessakin kakkostarinana Conan-sarjakuvalehdessä (10/85) ja pari tarinaa FAN-sarjan REH kokoelmissa (kuten [url=http://www.risingshadow.fi/keskustelut/index.php?topic=2393.0]vanha ketju[/url] elokuvasta tiesi kertoa). Eli 1600-luvun alun miekkamies taistelee maagisilla voimilla kyllästettyjä pahoja tyyppejä vastaan. Toisinkuin useimmissa tarinoissa tämä ei sijoittunut pimeään Afrikkaan, vaan noitavainojen aikaiseen Englantiin. Solomon Kanen syntytarinana tämä erosi kyllä melkoisesti lukemastani sarjakuvasta, mutta tavoitti silti kohtalaisesti oikean hengen. Solomon ei kylläkään tässä elokuvassa vielä ollut niin tiukka hahmo mitä muissa tarinoissa.   Filmi ei elokuvana kylläkään ollut mikään täydellinen onnistuminen. Toiminta oli hyvää (muutamia lipsuksia lukuunottamatta) mutta jotain jäi puuttumaan. "Loppumosa" oli melkoinen antikliimaksi tietokoneefekteineen ja olisinkin toivonut pikkuisen maanläheisempää ideointia. Tarinan romanssille ei jätetty kasvunvaraa oikeastaan yhtään. Englanti oli kuvattu mielenkiintoisena, paikkana missä saatanan kätyrit olivat näkyvästi esillä ja jumala piileksi (tapansa mukaan). Jäin ihmettelemään että mitä valtio teki kun pahan kätyrit noin vain polttivat kyliä ja kirkkoja? Tästä puhuttiin kovasti floppina ja elokuvan levittämisessä oli ilmeisesti jonkinlaisia vaikeuksia? Keskiverto filmi kuitenkin, välillä hyviäkin kohtia. (6/10)   [url=http://www.imdb.com/title/tt1233301/]Ironclad (2011)[/url] Löyhästi tositarinaan pohjautuva kertomus Magna Chartan kirjoittamisen jälkimainingeista kun kuningas, Juhana Maaton (Robin Hood tarinoista tuttu, Richard Leijonamielen veli) keräsi tanskalaisia palkkasotureita ja alkoi jahtaamaan Magna Chartan allekirjoittaneita aatelisia. Pääosa tarinasta kertoi Rochester linnan piirityksestä (joka tapahtui oikeastikin, tosin ei aivan tällä tavoin). Sankarina Purefoyn esittämä temppeliritari ja sekalainen lauma muita "sankareita" johtajanaan Brian Coxin esittämä paroni.   Filmi oli ihan mielenkiintoinen, mitä nyt jotkit älyttömyydet vaivasivat (kuten linnan puolustajien vähyys, oikeasti Rochester linnaa puolusti liki viisinkertainen määrä miehiä). Yleensä en kauheasti välitä jos on käytetty heiluvaa kameraa, mutta tässä se ja äärimmäisen lyhyet leikkaukset taistelukohtauksissa olivat ärsyttäviä. Filmi oli aika raaka, käsiä ja muuta katkottiin urakalla, eli ei kannata aivan pienimmille näyttää. Purefoy oli hyvä tässäkin. Jotenkin minulla oli alkukäsitys että tämä olisi ollut viikinkielokuva mutta eivät nämä tanskalaiset kauhean pahasti viikingeiltä näyttäneet. Olivat kovasti huolissaan pakanuutensa pitämisestä eli käsikirjoittajalta oli jäänyt huomaamatta että tanskalaiset kääntyivät kristinuskoon jo muutama sata vuotta aikaisemmin. Noh, meni hyvin keskiaika-filmistä kuitenkin. Pikkuisen romanssia oli saatu tähänkin kun linnanneito iski silmänsä salskeaan temppeliritariin, jonka sivellisyyslupaushan on vain pieni hidaste päättäväiselle naiselle :grin: (7/10)

[url=http://www.imdb.com/title/tt1669814/]Rise of the Fellowship (2013)[/url] Amatööritason elokuva pelaajanörteistä jotka haluavat päästä pelitapahtumaan. Käsikirjoitus oli todella matalatasoinen ja stereotyyppinen ja Ö-tason näyttely vie filmistä lopunkin mielenkiinnon. Mallia juoneen on otettu Sormusten Herrasta mutta sekään ei tässä kyllä auta. (2/10)   [url=http://www.imdb.com/title/tt1545660/]Knights of Badassdom (2013)[/url] Tässä taa sammattilaisten versio likimain samasta aiheesta. Pääosissa mm. Peter Dinklage (Game of Thrones), Ryan Kwanten (True Blood), Steve Zahn (joka filmissä yhtä ärsyttävä) ja Summer Glau (Firefly/Terminator-sarja). Larppaajat summonoivat vahingossa oikean demonin larppitapahtumaan... Filmi oli hauska, eikä tosiaankaan ryppyotsaisesti tehty, eli valtavaa realismia ei tästä tarvitse hakea. Pakko-katsottavaa kaikille live-roolipelaajille. (7/10)   [url=http://www.imdb.com/title/tt1034389/]The Eagle (2011)[/url] Likimain sama juoni kuin [url=http://www.imdb.com/title/tt1020558/]Centurion[/url]issakin ja voisikin olla jatkoa sille. Eli Pohjois-Britanniassa olevaan varuskuntaan saapuu uusi nuori päällikkö (Channing Tatum) jonka isä on ollut Piktien alueelle tuhoutuneen 9. legioonan johtaja, ja poika haluaa menetetyn legionaan symbolin, kultaisen kotkan, takaisin. Olin aiemmin kuullut (naisten?) ihquttavan Channing Tatumista ja kyllähän mies olikin ihan komeaa sankariainesta tällaiseen filmiin. Filmissä oli erinomainen alku. Piktien alueella olo vähän tylsempää katsottavaa mutta silti (7/10).   [url=http://www.imdb.com/title/tt2193265/]Welcome to the Jungle (2013)[/url] Mainostoimiston väki laitetaan trooppiselle saarelle selviytymiskurssille jota pitää Jean-Claude Van Dammen esittämä ex-sotilas. Pääosassa O.C.:sta tuttu Adam Brody. Filmiä mainostettiin kovasti Dammen ensi-esiintymisenä komediassa, mutta se kertoo filmin tasosta aika paljon kun sanon että koominen Damme oli parasta mitä tässä filmissä oli. Alku oli todella tylsä ja sitten saarelle päästyään juoneen otettiin mukaan [url=http://www.imdb.com/title/tt0057261/]Kärpästen herra[/url]a, mikä oli ihan ok ideana, mutta heikko käsikirjoitus ja vielä heikompi näyttely tuhosi sen. Kuten sanoin, Damme oli filmin paras näyttelijäkin... (2/10)

[url=http://www.imdb.com/title/tt1531901/]Byzantium (2012)[/url] Nykyaikaan sijoittuva vampyyrifilmi (toki menneitä muistellen) missä pääosissa kaksi naista (Saoirse Ronan ja Gemma Arterton), jotka koittavat selviytyä parhaansa mukaan. Hommasin tämän aivan Saoirse Ronanin takia, joka olikin tässä aivan yhtä sielukas kuin muissakin filmeissään. En muista että viidakkorumpu olisi mainostanut tätä, joten oli iloinen yllätys kuinka hyvä filmi tämä olikaan. Tämä nousi itse asiassa kilpailemaan suosikki-vampyyrileffojeni kanssa ([url=http://www.imdb.com/title/tt0103874/]Dracula (1992)[/url] ja [url=http://www.imdb.com/title/tt0110148/]Interview with the Vampire (1994)[/url]). Neil Jordanin loistava ohjaus, tarina joka pikku hiljaa paljasti itseään, Saoirse Ronan ja upeat taustamusiikit tekivät tästä tunnelmallisen elokuvanautinnon. Olisin kaivannut ehkä vähän lisää 1800-luvun näyttämistä ja vähemmän sosiaalipornoa. Mutta silti arvosanaksi (8/10)   [url=http://www.imdb.com/title/tt0046672/]20000 Leagues Under the Sea (1954)[/url] Disney-filmi Jules Vernen klassikkokirjasta. Merellä tapahtuu outoja laivojen katoamisia ja syynä huhutaan olevan merihirviön. Laiva lähetetään tutkimaan onko huhuille perustetta ja pian sankarimme pääsevätkin nauttimaan Kapteeni Nemon vieraanvaraisuudesta. Pääosissa minulle ennstään tuntematon Paul Lukas professorina, Peter Lorre hänen apulaisenaan, Kirk Douglas reippaana valaanpyytäjänä ja James Mason Kapteeni Nemona. Ammattitaidolla tehty seikkailu joka taisi olla paras liki puolesta tusinasta Kapteeni Nemo filmistä mitkä olen nähnyt. Lavasteet olivat hienot ja Mason, joka ei aluksi tuntunut oikealta Nemon rooliin, tekikin hyvän roolityön. Lopussa oleva jättiläismustekala oli mainiosti tehty. (7/10)

[url=http://www.imdb.com/title/tt0097500/]Her Alibi (1989)[/url] [b]Tom Selleck[/b] kirjoittajanblokista kärsivänä jännärikirjailijana joka ihastuu ensisilmäyksellä murhasta syytettyyn salaperäiseen kaunottareen ja tarjoutuu hänen alibikseen. Tämä filmi menee enemmän komedian kuin jännityksen puolelle, romantiikkaa unohtamatta. Minä olen huumorin suhteen melko vaativa mutta harvinaisesti tämä toimi ja nauroin moneen kertaan filmin aikana. Juoni ei ollut liian ennalta-arvattava ja eteni hyvin, puolitoista tuntia meni kuin siivillä. Filmissä oli koko ajan hyvä tunnelma. Näyttelijät olivat hyviä, komedia sujui Selleckiltä ja [b]Paulina Porizkova[/b] oli loistava hänkin. (8/10)   Kuva filmin salaperäisestä kaunottaresta (Paulina Porizkova). [img]http://www.imgupload.org/images/846_paulina_porizkova.jpg[/img]   [url=http://www.imdb.com/title/tt0790736/]R.I.P.D. (2013)[/url] Köyhän miehen [url=http://www.imdb.com/title/tt0119654/]Men in Black[/url]. Poliisi ([b]Ryan Reynolds[/b]) kuolee ja joutuu taivaallisiin poliisivoimiin. Hän saa parikseen [b]Jeff Bridges[/b]in esittämän veteraanin ja yhdessä he koittavat estää tavallista pahempaa kuolleiden mellastusta maapallolla. Tässä taas huumori ei juurikaan toiminut. Jeff Bridgesin ääni ja puhetapa on hänen vanhetessaan alkanut ärsyttää yhä enemmän ja olisinkin toivonut toista henkilöä tähän rooliin. Osan aikaa filmistä tämä hahmo oli toisen näköisenä (seksikäs [b]Marisa Miller[/b]) ja ainakin minä olisin nauttinut filmistä huomattavasti enemmä jos tämä olisi ollut koko ajan silmänilona. Filmi oli pääasiassa kohellusta, missä välillä pientä perhedraamaa kun kuollut haikaili vaimonsa perään. (5-6/10)