Kesälukuhaaste: J. K. Rowling: Paikka vapaana

Ketju kesälukuhaasteeseen ilmoitetulle kirjalle [b]J. K. Rowling:[/b] [i]Paikka vapaana[/i].   Tutustu ohjeisiin: [url=http://www.risingshadow.fi/forum/lukupiiri/1420-kesalukuhaaste]Linkki.[/url]

Tästä opuksesta haasteeseen on minua kiittäminen. Äiti osti tämän minulle joululahjaksi heti ilmestymisensä jälkeen, kirjailijan nimen vuoksi. Kirjan takakansiteksti ei ole liiemmin houkutellut tarttumaan kirjaan, mutta ajattelin, että kesälukuhaaste on hyvä syy se tehdä. En nyt suoranaisesti ole tietoinen juuri mistään kirjan sisältöön liittyvästä, toivottavasti on edes lukuhaasteen hengen mukainen. :smile:

Tämä arpoutui minulle luettavaksi. En ollut ajatellut tätä lukea - aihepiiri ei ole oikein oma juttu, ja lisäksi tämän on sanottu olevan heikompi teos kuin se, jonka Rowling kirjoitti salanimellä - mutta mikä ettei tätä voisi kokeilla. Tietääpähän sitten oikeasti, millaisesta opuksesta on kyse.

Tätä on jo ihan kunnon hiipale luettuna, joten kommentoinpa kokemuksiani samoin tein. En ole voinut olla vertaamatta teosta kirjailijan aiempiin, jokaiselle tuttuihin Pottereihin. Teksti on soljuvaa ja miellyttävää lukea, mutta mielestäni Rowling on osin tehnyt turhan korostunutta pesäeroa POtter -saagaan inhorealistisin elementein. No, en tiedä onko tämä vain omaa, tarpeettomaan vertailuun perustuvaa tulkintaani, mutta jotenkin havaitsen tiettyä teennäisyttä näissä mainituissa elementeissä.   Juoni ei ole herättänyt suuria intohimoja, ja lukukokemuksen mielekkyys perustuukin pitkälti sujuvaan kerrontaan. Henkilöhahmoja ja sivujuonia on melko paljon, mutta lukijana langat on helppo pitää käsissä, kun viimeisimpänä lukukokemuksena alla on Martinin Tulen ja jään laulua. Erityistä plussaa annan piristävästä tavasta siirtyä näkökulmahahmosta toiseen jopa kappaleiden välillä. Katsellaan, mihin tämä tästä kehittyy!

Nyt on kesähaaste tämän osalta pulkassa. Päätin nukkua yön yli ennen kommentointia, mutten siltikään oikein tiedä, mitä mieltä tästä olen. En ainakaan lähtisi tätä suinpäin hehkuttamaan juonensa puolesta - ehkäpä suosittelisin lähinnä saippuaoopperan ystäville.   Juoni oli pitkälle kirjaan tylsä, ja juonikuviot eskaloituivat vasta viimemetreillä - mielestäni liiankin viimemetreillä. Kärjistettynä, noin 90% kirjasta oli uneliasta arjen kaurapuuroa, ja loppuratkaisu tulikin sitten rytinällä, ja iso osa tarinasta jäi roikkumaan ilmaan. Kokonaisuutena tämä jäi myös kaipaamaan jotain syvällisempää, enkä lukijana saanut hahmokaartista ketään "otettua omakseni". Potentiaalia oli kyllä useassakin hahmossa, mutta jotain puuttui. Lisäksi kirjailija toi turhan selvästi oman näkökantansa esiin kirjan keskiössä olevaan kiistakapulaan (vähäosaiset, tässä tapauksessa lähinnä narkomaanit, ja heidän kohtalonsa), ja siitä tuli tiettyä saarnaavutta tekstin lomaan, enkä tästä pitänyt.   Ehkä kirjassa oli tavoiteltu jotain, mikä minulta jäi tavoittamatta. Rowlingin tekstistä kuitenkin pidän kovastikin, ja sen vuoksi lukukokemus oli kuitenkin miellyttävä. Lopetuksesi kokoan ajatukseni tylsästi: ihan okei. Ehkä.