Dyn ☆542 kirjaa, 51 kirja-arviota, 3978 viestiä
Päätin tuossa alkuvuodesta, että kommentoin tai perustan ketjun kaikille lukuhaasteisiin lukemilleni spefikirjoille, joten täältä pesee.
Vuoden alun uusi tuttavuuteni oli pitkään hyllyssäkin venaillut Deborah Harknessin
Lumottu vuodelta 2012. Hyvällä tahdollakaan en muista, mistä ja miksi olen / olemme tämän ostaneet, sillä tuntemattomat kovakantiset käännösuutuudet harvoin ovat ensisijaisella ostoslistallani. Hyvä että kuitenkin ostin, sillä kun kirjain luin, ihastuin sen maailmaan ja tarinaan kertalukemalta.
Lumottu kuuluu surullisen kuuluisasti trilogioihin ja sarjoihin, joista on suomennettu vain ensimmäinen osa - tiedä sitten, miksi tällä kertaa suomentaminen tyssäsi. Parikiloisten kovakantisten fantsujärkäleiden kääntäminen ei ehkä ole sitä edullisinta puuhaa, jollei sitten tee niin kuin J.R. Wardin kirjoille on tehty ja tuuttaa suomennoksia suoraan maksipokkareiksi. On muuten huomattavasti ranneystävällisempi lukuformaatti muutenkin. Joka tapauksessa Harknessin sarjan luulisi löytäneen vampyyriromantiikannälkäisen yleisönsä myös Suomesta. Noitien, vampyyrien ja demonien maailmassa eletään ihan selvää nykyaikaa - tai no, 2010-luvun alkua ainakin, mitä matkapuhelimista voi päätellä - ja kirjasta löytyy niin romantiikkaa, seikkailua kuin magiaakin. Ennen kaikkea päähenkilöt ovat korkeakoulutettuja, täysijärkisiä aikuisia, joilla ainakin johonkin asti on tervettä harkintakykyä myös ihmissuhdeasioissa.
Sarjan toinen osa, jota nyt luen englanniksi, hyppää syvälle myös ensimmäisessä osassa sivuttuihin historiateemoihin, kun päähenkilöt aikamatkustavat 1590-luvulle. Aivan mutkatonta Harknessin historiaan sijoittuva kerronta ei ole, mutta tähän varmaan vaikuttaa sekin, miten paljon olen tullut jo aiemmin lukeneeksi ko. vuosisadan Englantiin sijoittuvia romaaneja. Suurilta mokilta on kuitenkin vältytty, ehkä osittain kuvauksen varovaisuuden ansiosta - ensimmäisen osan nyanssien jälkeen olisin kaivannut jatkoon niitä vielä enemmän, mutta kaikkea ei voi saada.
Astetta monipuolisemman hömppäkirjallisuuden ystäville tätä romaania jaksaa suositella, mutta sillä varoituksella, että ensimmäinen suomennettu osa jää pahasti kesken ja sarjaa on syytä varautua jatkamaan englanniksi. Harknessin kieli kestää kuitenkin hyvin sekä käännöksen että alkuperäismuotonsa, joten pahasti kielen vaihtaminen keskellä sarjaa ei haitannut. Tai tietysti, jos olisin tullut ajatelleeksi asiaa alunperinkin, olisi voinut lukea suoraan englanniksi.
Onko joku muu tullut lukeneeksi tämän kirjan tai koko sarjan?
Päätin tuossa alkuvuodesta, että kommentoin tai perustan ketjun kaikille lukuhaasteisiin lukemilleni spefikirjoille, joten täältä pesee.
Vuoden alun uusi tuttavuuteni oli pitkään hyllyssäkin venaillut Deborah Harknessin [url=http://www.risingshadow.fi/library/book/6514-lumottu]Lumottu[/url] vuodelta 2012. Hyvällä tahdollakaan en muista, mistä ja miksi olen / olemme tämän ostaneet, sillä tuntemattomat kovakantiset käännösuutuudet harvoin ovat ensisijaisella ostoslistallani. Hyvä että kuitenkin ostin, sillä kun kirjain luin, ihastuin sen maailmaan ja tarinaan kertalukemalta.
Lumottu kuuluu surullisen kuuluisasti trilogioihin ja sarjoihin, joista on suomennettu vain ensimmäinen osa - tiedä sitten, miksi tällä kertaa suomentaminen tyssäsi. Parikiloisten kovakantisten fantsujärkäleiden kääntäminen ei ehkä ole sitä edullisinta puuhaa, jollei sitten tee niin kuin J.R. Wardin kirjoille on tehty ja tuuttaa suomennoksia suoraan maksipokkareiksi. On muuten huomattavasti ranneystävällisempi lukuformaatti muutenkin. Joka tapauksessa Harknessin sarjan luulisi löytäneen vampyyriromantiikannälkäisen yleisönsä myös Suomesta. Noitien, vampyyrien ja demonien maailmassa eletään ihan selvää nykyaikaa - tai no, 2010-luvun alkua ainakin, mitä matkapuhelimista voi päätellä - ja kirjasta löytyy niin romantiikkaa, seikkailua kuin magiaakin. Ennen kaikkea päähenkilöt ovat korkeakoulutettuja, täysijärkisiä aikuisia, joilla ainakin johonkin asti on tervettä harkintakykyä myös ihmissuhdeasioissa.
Sarjan toinen osa, jota nyt luen englanniksi, hyppää syvälle myös ensimmäisessä osassa sivuttuihin historiateemoihin, kun päähenkilöt aikamatkustavat 1590-luvulle. Aivan mutkatonta Harknessin historiaan sijoittuva kerronta ei ole, mutta tähän varmaan vaikuttaa sekin, miten paljon olen tullut jo aiemmin lukeneeksi ko. vuosisadan Englantiin sijoittuvia romaaneja. Suurilta mokilta on kuitenkin vältytty, ehkä osittain kuvauksen varovaisuuden ansiosta - ensimmäisen osan nyanssien jälkeen olisin kaivannut jatkoon niitä vielä enemmän, mutta kaikkea ei voi saada.
Astetta monipuolisemman hömppäkirjallisuuden ystäville tätä romaania jaksaa suositella, mutta sillä varoituksella, että ensimmäinen suomennettu osa jää pahasti kesken ja sarjaa on syytä varautua jatkamaan englanniksi. Harknessin kieli kestää kuitenkin hyvin sekä käännöksen että alkuperäismuotonsa, joten pahasti kielen vaihtaminen keskellä sarjaa ei haitannut. Tai tietysti, jos olisin tullut ajatelleeksi asiaa alunperinkin, olisi voinut lukea suoraan englanniksi.
Onko joku muu tullut lukeneeksi tämän kirjan tai koko sarjan?
