Mitä opit tänään?

[quote="kyty" post=58299]Opin, ettei yli 30-vuotiaan pitäisi enää käyttää T-paitoja, joissa on kuva. [/quote]   Olen samaa mieltä. Yli 30-vuotiaana tulee siirtyä käyttämään hupparia. Näin ikään: [spoiler][img]https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a6/Peter_Vesterbacka.jpg/640px-Peter_Vesterbacka.jpg[/img][/spoiler] Paitsi jos hupparissa tulee kuuma. Silloin voi käyttää t-paitaa. :wink:   .... Mistä moinen oppi? Joltain tapakouluttajalta?

On ne hienoja sääntöjä keksineet. :roll: Mulla ollut tyyli melkein muuttumaton jostain 15-vuotiaasta asti. Mutta hevari släsh armeijahörhö -tyylihän se on aina ajaton! Ei ole toisaalta tämmöisellä paikkakunnalla väliä, millaisissa vanttuissa kulkee. Ainakin ihmiset tuntuvat tunnistavan.

[quote="Hiistu" post=58301] .... Mistä moinen oppi? Joltain tapakouluttajalta?[/quote]   Peräisin näistä artikkeleista aiheesta miten kannattaa pukeutua kun alkaa olla vähän vanhempi. Pienellä haulla tuo printtipaitakielto tuntuu olevan vähän yleisempikin ohje, samoin tennarikielto. Mutta jos kaikkia kuuntelee niin eihän sitä fantasiaakaan saisi lukea. (Kuten minulle itse asiassa isovanhempien taholta sanottiinkin kun olin teini...) Mitään aikuisten ihmisten työhaastattelu- tai juhlavaatteita en edes omista. Yleensä sitä paitsi kaikki joita luulen ikäisiksini paljastuvatkin nuoremmiksi. Jotkut pystyvät pitämään mitä tahansa minkä ikäisenä tahansa, mutta itse huomaan peilissä jo väsähtäneen tädin, joka luulee yhä olevansa "nuori".

Törmäsin tähän yli kolmikymppisten printtipaita kieltoon jo jokunen vuosi sitten. Tuhahdin sille silloin ja tuhahdan vieläkin. Aika köyhä olisi vaatekaappini ilman printtipaitoja. Bändi-, fantasia- ja erinnäiset tekstipaidat kuuluvat vakiokalustooni. Ahdistuisin, jos joka päivä pitäisi pukeutua mokoman ikäpolitiikan mukaan. En ehkä kapinoi niin paljon, että väittäisin tennissukkien olevan hyvä vaihtoehto sandaalien kanssa, mutta olen sitä mieltä, että saan pukeutua niin kuin itse hyväksi katson. Vaikka lähentelenkin neljääkymppiä ei vaatetukseni ole, eikä kuulu olla Lenitojen määrättävissä.

Kuulin yhtenä päivänä bussissa radiosta tutun biisin, Alphavillen [i]Forever youngin[/i]. Tajusin kuunnellessani, etten ole koskaan saanut kunnolla selvää biisin sanoista ja päätin etsiä ne netistä jahka pääsisin kotiin. Tietty sitten unohdin ja muistin vasta nyt. Ei olisi pitänyt. En odotanut mitään lyriikan riemuvoittoa varsinkin kun sanoittaja tuskin puhui englantia äidinkielenään. Oli se silti ihan suht ok, kunnes päästiin tähän säepariin: [quote]It's so hard to get old without a cause I don't want to perish like a fading horse[/quote] Kuihtuva hevonen?!:huh: Alan epäillä että laulajan epäselvä artikulointi ei johdukaan vieraasta kielestä vaan on ihan harkittu juttu. Can't unhear this.

No en tänään, mutta viikonloppuna [strike]Pää-Hesessä[/strike] Helsingissä käydessäni: Keskuskatu on laatoitettu Penrosen laatoilla. Lindybeigellä on tuosta [url=https://www.youtube.com/watch?v=yxlEojkVJ0c]videokin[/url].

Oli ruotsalaisuuden päivä (6.marraskuuta, mistä voitte päätellä, etten muistanut tästäkään postata ihan heti). En ollut hahmottanut mistä se tulee. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivästä Saksassa Lützenin taistelussa. Ottia tuota, kyllähän hän aloitti Ruotsin suurvalta-ajan ja kyllähän 30-vuotinen sota ja varhaismoderni kausi ovat kiinnostaa historiaa, mutta miksi me tuota liputamme? Onko meille ollut kovasti hyötyä siitä, että päädyimme mukaan sotaretkelle Saksaan? Oliko tästä hyötyä edes ruotsalaisuudelle tai ruotsalaisille noin satojen vuosien mittapuulla?   Liputtaisin mieluummin vaikkapa G2A:n ja myöhemmin Kristiinan valtakunnankansleri Axel Oxenstiernaa, joka noin suunnilleen kehitti Ruotsin valtion konseptina ja josta tietysti Suomikin tavallaan ponnistaa.

Aika pöljää jos 30 on "raja" jolloin se printtipaita pitää vaihtaa villakangas ruutukuvio liiviin ala tämä [spoiler][img ]https://media.lanecrawford.com/A/K/G/AKG626_in_xl.jpg[/img][/spoiler]

Minä, moternia informatsiooni-teknoloogiaa kankeati käyttävä, opin tänään ottamaan panorama-kuvan! Ns. Naamastossa esitettiin haaste, johon osallistujan piti liittää sivulle ottamana panorama. Koska änkeydyn osallistumaan, mihin voin ja lähes riippumatta siitä, toivotaanko mukaantuloani, lähetin tuotoksen ryhmään. Saa nähdä, heitetääkö Kuraa!-kommentti perään kuten kävi eräälle valio-otosten ryhmään lähettämälleni tuotokselle ;-) .   Mutta ei minua arvoteluin voida lytätä!

Olen hivenen hämmentynyt. Tiedättekö miten pitkä on Lamborghini Countach?   Joku saattaa tietysti kysyä, [i]mikä[/i] on Lamborghini Countach, vaikka pidänkin tätä hiukan epätodennäköisenä. Joka tapauksessa 70-luvulla väkerreltiin kaikenlaisia kiilamaisia "tulevaisuuden autoja", noin niinkuin prototyyppitasolla, mutta 1974 Lamborghini aiheutti runsaasti hämmennystä ryhtymällä valmistamaan tämän näköistä vehjettä. Edes ovet eivät toimineet kuten autoissa yleensä, mikä oli paitsi tosi siistiä myös käytännöllistä, missä muka noin leveän auton ovat mahtuisivat aukeamaan sivusuunnassa?   [img]https://66.media.tumblr.com/26c7b0af68ba22279ac1ec017c3ecd89/tumblr_np02jw6pVy1tt3z9fo1_1280.jpg[/img]   Alkutilassaan Countach yllättävän sivistyneen näköinen laite, alkuperäisen prototyypin olisi voinut kuvitella kiitävän Mega-Cityn moottoritietä jopa sähkömoottorin (tai ydinreaktorin) voimin, tuotantomalliin piti hieman lisätä linjoja rikkovia ilmanottoaukkoja polttomoottorin jäähdyttämiseksi. Alkupään malleja ei edes tehty kovin suuria määriä, se olisi voinut jäädä vain klassikkoautojen harrastajien tietoisuuden siinä missä merkin muut sen ajan mallit.   Vuodet kuitenkin kuluivat, mallinimet muuttuivat, autoon asennettiin jättikokoinen moottori ja ulkoasu muuttui räyhäkkäämmäksi. Leveämmät renkaat vaativat toki levikkeet, mutta kuuluisa siipi ei tee juuri mitään järkevää, kunhan vähän lisää ilmanvastusta (tästä huolimatta suurin osa ostajista tilasi tämän lisävarusteen). Ilman siipeä 5000 Quattrovalvole sitten kellottikin uuden tuotantoautojen nopeusennätyksen 293 km/h. Elokuvien, tietokonepelien ja ennen kaikki lapsukaisten, stereotyyppisesti poikien, seinälle myytävien julisteiden ikoni oli syntynyt.   Countach ei ole 80-luvun määritelmällinen superauto, sen kunnian joudumme antamaan Ferrari F40:lle, mutta se on määritelmällinen 80-luvun superauto. Missään sen yksityiskohdassa ei ole mitään järkeä – se on muotoiltu "nopean näköiseksi," mutta todellisuudessa sen ilmavastus on kauhea, lasinpyyhkijät eivät pyyhi koko jättikokoista omituisessa kulmassa olevaa tuulilasia, taakse ei näe yhtään mitään (osa omistajista on päätynyt peruuttamaan ovi auki, istuen puoliksi ulkona ovenkarmilla), hallintalaitteet ovat naurettavan jäykkiä ja niin edelleen. Mutta millä muka 80-luvun amerikkalaisen kokkeliliigan pääpomo muka liikkuisi, ellei tällä, ainakin elokuvissa:   [img ]https://66.media.tumblr.com/3f2b0958dc94934e4b75af3e13f76f60/tumblr_ph5rnaSHbU1ttxfeno1_1280.jpg[/img]   Mutta asiaan, Countach näyttää avaruusristeilijältä, mikään mittasuhde ei ole järjellinen (tai ainakaan mitään mikä muistuttaisi mitään autoa, jonka näette tuolla ulkona) ja on tuttu kuvista, joissa sen takana on studioefektien tuoma tyhjyys tai likimain autio tie. Joskus mukana on ihminen, mutta ihmisiä on niin kovin erilaisia. Renkaat ovat tunnetusti jättimäiset, mutta [i]miten[/i] jättimäiset? Tämä ja maskuliinisen uhoava muotoilu, kuten myös vaihtelevissa mittasuhteissa valmistetut leikkiautot, saivat vähintäänkin alitajuisesti luulemaan, että Countachin täytyy olla jotenkin jättimäinen. (internetin perusteella en ole ainoa)   Vastaus kysymykseen on 4140 millimetriä, akselivälin olessa 2450. Kuinka paljon se on? Se on mm. yksi Lada ja sormen paksuuden verran ekstraa.   [img ]https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/72/Wikiniva13a.jpg[/img]   Edesmennyt Seat Toledoni oli melkein 20 senttiä pitempi kuin Countach... Ottaen huomioon, että Seatiin meni viisi aikuista matkatavaroineen ja Countachiin menee Jay Leno ja hyvin pieni matkalaukku, rationaalisesti ajatellen kaikki täsmää, mutta jotain vilunkia tässä täytyy olla...   (eikä se jäätävä leveyskään ole "kuin" parisenkymmentä senttiä tavanomaista perheautoa enemmän)

Heh, on hatarat muistikuvat tosta Countachista ysikytluvun (vissiin) alusta. Oli joku kirja, mihin keräiltiin tarroja autoista. Sisälsi paljon pikkupojalle mielenkiintoista informaatiota. Siellä oli muitakin "futuristisia" autoja, joita ei ole hiljattain paljon liikenteessä näkynyt. Samasta kirjasta bongasin Honda NSX:n, johon syntyi silloin nappulana pieni intohimo.

Jos lähtee juhlista salaa, ei sano isännälle kiitos eikä moro ja niin edelleen, se on englanniksi [i]French exit[/i]. Entä ranskaksi? No, [i]partir à l’anglaise[/i]...

Höh... Mä en muista kasariklassikko automalleista kuin juuri tuon Lamborghini Countachin ja Lotus Espritin. Syytä en tiedä miksi juuri noi. Luulisi DeLoreanin olevan myös listalla, mutta sen tarkkaa mallia ei Paluu Tulevaisuuteen -leffoissa täsmennetty.   Ja jotenkin en ole yllättynyt että ranskalaiset nälvivät englantilaisia, ja englantilaiset ranskalaisia. Niillä on pitkä ja vaikea historia.   Tänään opin että vatsan kannalta fiksumpaa on juosta kuin pyöräillä, koska suolistoon kohdistuu vähemmän fyysistä painetta suorituksen aikana. On paremmat mahdollisuudet välttyä urheilijan vatsataudilta, joka johtuu siitä että verenkierto alkaa keskittyä enemmän lihaksiin kuin ruuan sulatukseen, mikä etenkin ärtyneeseen suoleen taipuvaisilla voi aiheuttaa melko sotkuisia reaktioita.

Opin, että pitää katsoa tarkkaan mihin ketjuun kirjoittaa. Tämän piti mennä potutusketjuun ja nyt potuttaa vielä ankarammin.

[quote="Rasimus" post=58525]Höh... Mä en muista kasariklassikko automalleista kuin juuri tuon Lamborghini Countachin ja Lotus Espritin. Syytä en tiedä miksi juuri noi. Luulisi DeLoreanin olevan myös listalla, mutta sen tarkkaa mallia ei Paluu Tulevaisuuteen -leffoissa täsmennetty. [/quote]   DeLorean Motor Company oli lievästi sanottuna epäonninen ja sotkuinen tapaus ja sai aikaan vain yhden yhden automallin, jota valmistettiin 1981-1983 ja jonka virallinen mallinumero on "DMC-12", mutta joka sattuneesta syystä kulkee yleensä vain nimellä DeLorean, englanniksi voi heittää [i]the[/i] eteen kun puhuu mallista. Ikävästihän Paluu tulevaisuuten leffa tuli vasta pari vuotta myöhemmin, se olisi voinut pelastaa koko firman samaan tapaan kuin Ritari Ässä vei Trans Amin myynnin huippulukemiin.   Yksi ongelmahan oli, että auto oli huomattavan kallis mutta toisaalta siltä kesti huomattavan pitkään saada se 88 mailia mittariin. Hintaa Porschen verran ja sama 130 hevosen moottori kuin Volvo 760:ssa. Nykyään "LS swap it" on tietysti ratkaisu kaikkeen ja toisaalta sähkökonversio sopisi moiseen paremmin kuin hyvin.   Omituisinta lienee, että Delorean Motor Company on vuonna 2016 perustettu uudelleen.   Auton piirsi Giorgetto Giugiaro, jonka käsialaa on myös alkuperäinen Esprit (ja alkuperäinen VW Golf ja mitä vielä) ja lisäksi yksi Seikon kronografi, joka oli niin futuristisen näköinen, että kelpasi sellaisenaan Ripleylle:   [url=https://nerdist.com/seiko-is-releasing-ripleys-watch-from-aliens/]https://nerdist.com/seiko-is-releasing-ripleys-watch-from-aliens/[img ]https://nerdist.com/wp-content/uploads/2015/11/Ripleys-Watch112015.jpg[/img][/url]

Opin, että latuun kuuluu myös se tasainen pohja siinä vieressä. Minä kun luulin sitä ennen kävelyreitiksi, varsinkin koska niissä on, no, yleensä kävelty, ja koska latuja on vedetty teille jotka ovat kesäisin ns. normaaleja kävelyteitä, eivät metsään tehtyjä latureittejä. No, onneksi en ole pahemmin ulkoillut talvella... Tuli kyllä mieleen, että moniko laduilla kävelijä osaa varoa muuta kuin sitä perinteistä latu-uraa. Varsinkin kun latuja voi olla vaikea välttääkään, jos ei pysty tarpomaan umpihangessa ja vaihtoehtoista reittiä ei ainakaan hetkittäin välttämättä ole. Vähintään ne joutuu ylittämään, mistä pohja tietysti menee myös pilalle.

Sanoisin, että kävelytie on normaali kävelytie, jos se aurataan talvisin. Täällä päin latuja on vedetty metsiin, järven jäälle, pelloille ja pururadoille, mutta ei tietääkseni kävelyteille (eli kevyen liikenteen väylille), koska suksilla ei ymmärrettävästi pitäisi olla asiaa sinne, missä jalankulkijat ja pyöräilijät liikkuvat. Latu-uran vieressä oleva tasainen kaista on tietenkin tarkoitteu heille, jotka hiihtävät luistelutyylillä. Ja sehän ei pysy tasaisena, jos siinä kävellään kovastikin. En toki tunne latuetikettiä juurikaan, kun ei ole tullut armeijan jälkeen hiihdettyä metriäkään.

Juu, on lievästi tyhmä olo kun kuulen luistelukaistasta vasta nyt. Mutta se tietysti kertoo siitä, että olen hiihtänyt viimeksi joskus lapsena. Ja silloin lähinnä hiihdettiin umpihangessa.   Helsingissä latuja on laitettu myös kevyen liikenteen väylille. Esimerkiksi Keskuspuiston pohjoisemmassa päässä ja Vanhankaupunginlahdella on osuuksia, joissa menee vain latu. Tällainen tapaus on esimerkiksi Iltikseenkin päässyt väylä, jolla on paljon liikennettä ympäri vuoden. Sen yksi osuus on nimittäin ainoa tapa ylittää kosteikkoalue Herttoniemeen päin mentäessä, jos ei kierrä aluetta Viikin kautta, tai talsi kosteikon poikki umpihangessa. Selvempää olisi, jos alue olisi selvästi merkitty olevan talvella vain hiihtämiskäytössä, mutta Helsingin on ilmeisesti tarkoitus laittaa kylttejä vasta tänä talvena.   En tosin tiedä, olisiko näillä osuuksilla luvallista kävellä, mutta eipä se paljoa lämmittäisi, jos vihainen hiihtäjä iskee sauvoilla. Joka tapauksessa samanlainen luistelukaista siinä menee kuin muillakin hiihtoreiteillä.

Täytyy sanoa, että tänään yritin oppia, mutta opin vain sen, että latu-asia on hankala. Ilmeisesti latua ei saa rikkoa millään tavalla eikä sillä saa kävellä, mutta sillä saa jokamiehen oikeuksien mukaan silti kävellä kunhan siihen ei jää jälkiä. ([url=http://www.hiihtoladut.fi/site?node_id=13&action=show_data&p_id=134&row=1]Lähde[/url])   En löytänyt vastausta kysymykseen "saako ladun ylittää", mutta edellisen tiedon perusteella se ei olisi sallittua, jos latu on niin pehmeä että siihen jää jäljet.   Latukartasta varmaan voi katsoa ulkoilureittejä, jotka eivät risteä latujen kanssa, mutta vaikuttaa siltä että yleisimmät ulkoilualueet ovat hiihtokäytössä, laitoja lukuun ottamatta. Ja jos lähdetään siitä ettei latua saa ylittää, niin kävelyreitit pitää suunnitella tarkempaan. Olen aina harmitellut sitä, ettei talvella tule ulkoiltua tarpeeksi koska pidän lumisesta metsästä, mutta varmaan olisin törttöillyt pahemman kerran. Ainakin tiedän nyt, miksi takavuosina ärjyttiin, kun ylitin ladun päästäkseni metsäpolulle.

Sehän se on kuntoilijan paras ulkoaktiviteetti sotkea täällä toisten ladut. Siitä saa palkinnoksi hyvän mielen. :roll:   No juu, pururadoille on täällä ladut vedetty enimmäkseen. Onneksi luontoa on sen verran, että uraa riittää suksettomillekin. Olen kyllä kävellyt siellä pururadalla ladunmyötäisesti, eikä ole tullut mitään huuteluja. Täällähän oli yksi laturaivotapaus muistaakseni viime vuonna.

No joo, ite pysyn kyllä poissa noilta alueilta vastaisuudessa, ainakin jos en katso etukäteen kartasta reittiä joka ei mene lähellekään latuja. Voi nimittäin olla vaikea löytää reittiä, jos ei tutki latukarttoja etukäteen. Normikartassa nimittäin ei ole eritelty sitä, mitkä pyöräily- ja kävelyreitit ovat talvella suljettuja, ja vähintään voi tulla se tilanne että latu on pakko ylittää. Enkä ole ihan varma, haluanko kahlata koko matkaa umpihangessa, varsinkin jos lunta on paljon enkä tunne maastoa.   Tietysti huonolla tuurilla voi saada vihat niskaansa jopa kävelijöiden tallaamilla metsäpoluilla, jos joku on sinne tullut hiihtelemään. (Tätäkin on tapahtunut, ei tosin minulle.)   Kumma juttu (edit: pitäisi sanoa pikemminkin että [i]onnekas[/i] juttu) kyllä, ne kerrat kun olen kävellyt ladun viertä ei ole tullut mitään huuteluja, vaikka nyt jälkiviisaana en tietenkään olisi siellä saanut olla. Luulin että se olisi samalla normaali kävelytie, mutta vaistomaisesti olin silti reunassa siltä varalta jos joku menee latua ohi. Kukaan ei mennyt. Satava lumi peitti ladun. Sen sijaan tuo ladun ylitys oli tilanteessa, jossa latuun ei jäänyt edes jälkiä, minkä olisi noiden jokamiehenoikeuksien mukaan luullut olevan ihan ok.

Isorokkohan on englanniksi smallpox, mutta mikä se englantilaisten "isorokko" sitten oli, pakko kai sekin olla olemassa. Kyseessähän oli "Great Pox" eli nykyään tutummin kuppa, minkä ensimmäiset Amerikassa käyneet eurooppalaiset luultavasti toivat "tuliaisena" tai sitten ainakin on melkoinen yhteensattuma, että ensimmäiset kirjalliset viittaukset epidemiasta olisivat muutama vuosi Kolumbuksen ensimmäisen matkan jälkeen.

[i]Sisilisko[/i] ei olekaan yhdyssana alkujaan, lisko joka sisisee(?) tai mitään sellaista. Se oli vain vanha suomalainen sana, joka tarkoitti suomalaisille tuttua sisilisko-eläintä, ja 1800-luvun lopulla siitä lohkaistiin sitten lisko tarkoittamaan, no, liskoa, kun muutenkin kaikkia uudissanoja luotiin. Viron kielen sukulaissana [i]sisalik[/i] päätyi kokonaisuudessa tarkoittamaan liskoa ja sisilisko on siellä arusisalik.

On varmaan joskus tullut mietittyä mistä juontuu englannin kielen hittielokuvaa tarkoittava sana blockbuster. No, nyt se selvisi sattumalta Carrie Fisherin kirjasta [i]The princess diarist[/i]: [quote]The term "blockbuster," in fact, was born because ticket lines would come to the edge of the street, pause for that asphalt interruption, and the begin again enthusiastically on the next block.[/quote]

Sain tänään asennettua taustakuvan uuden (tai siis käytettynä ostetun mutta minulle uuden) läppärini Opinsys-puolelle. Hämmennyin ensin, kun se ei käynyt samalla tavalla kuin Windowsille asennettaessa. Piti ensin tallentaa valittu kuva Kuviin, ja sieltä onkia se työpöydälle. Olen kamala tumpelo tietokoneasioissa, joten kun onnistun jossain näinkin yksinkertaisessa asiassa, olen itsestäni ylpeä. Valitsemassani kuvassa ihana ihana Andy Warhol poseeraa polaroid-kameran kanssa. Jostain syystä kyseisen henkilön näkeminen ilahduttaa aina. Huolella valittu taustakuva: helppo keino hankkia jokaiseen päivääni pilkahdus iloa.