Se ken tulee viimeiseksi on kuolema
1. painos: Viihdeviikarit, 1988. Book studio. Nidottu.
2. painos: Gummerus, 2002. Book studio. Sidottu, kansipaperi.
”Mä tunsin Stidin melkein hiekkalaatikkopennusta asti; me oltiin kumpikin kuusivuotiaita kun se muutti mutsinsa ja faijansa kanssa Maunulaan samaan taloon missä me, mutsi ja faija ja pikkusysteri ja mä, asuttiin.”
Tästä alkaa kahden kaveruksen, Epun ja Stidin, omalaatuinen ystävyyssuhde. Kumppanusten kasvaessa kuvaan astuvat pimeyden voimat, todelliset tai kuvitellut. Ne mullistavat molempien elämän, ja kehä kiertyy umpeen, kunnes ollaan silmätysten lopullisen totuuden kanssa.
”Kari Nenonen on Suomen Mr. Kauhu.” – Toni Jerrman, Tähtivaeltaja
Kari Nenonen
Kari Nenonen (1949–2006) oli helsinkiläinen kirjailija, jonka kirjoitustyyli oli parhaimmillaan hienovaraisilla fantasia- ja scifiaineksilla terästettyä kauhua. Nenonen alkoi kirjoittamaan ammattimaisesti jo 23-vuotiaana. Hän kirjoitti muun muassa lännentarinoita Viihdeviikarit-kustantamon kioskikirjasarjoihin (muun muassa Finnwest ja Navajo). Näitä hän teki pääasiassa nimettömänä tai salanimellä. Tuotantoon kuului useita kymmeniä teoksia.
Suuremman yleisön tuntemaksi Nenonen tuli 1980-luvulla julkaisemiensa Hämärän rajoilla -kioskikauhukirjojen (1983–84) kautta. Nämä julkaisut auttoivat pohjustamaan kauhun nousua Suomessa. Myöhemmin hän julkaisi kaksi kauhuromaania: Se ken tulee viimeiseksi on kuolema (1988) sekä Ken kuolleita kutsuu (1991). Hän julkaisi myös kauhunovellikokoelman Noitarovio sekä sf-romaanin Messias (molemmat 1989).
Muita teoksia kirjailijalta Kari Nenonen
