Kahden negatiivisen arvostelun vuoksi päätin itsekin näpytellä tähän jotakin.
[i]Sokkeloportaikko[/i] on aivan omanlaisensa nuortenkirja - jopa sen verran kammottava ja eksentrinen, että aikuinen saattaa saada siitä nuorta enemmän irti. Se jakaa mielipiteitä.
Kirjan henkilöhahmot ovat kaikki yksilöitä, aina hiljaisesta Peteristä muita manipuloivaan Lolaan. Keskeisenä teemana toimii kamppailu inhimillisyyden ja epäinhimillisyyden välillä, ja koska kirja on lähestymistavaltaan hyvin julma, se ei herätä välttämättä kovinkaan positiivia tunteita. Taustalle rakennettu dystopia yhteiskunnasta on kerrassaan nerokas, mutta koska se tuodaan ilmi lähinnä muistoissa ja henkilöhahmojen kertomuksissa, koko kummallisen vääristynyt yhteiskuntarakenne jää helposti huomaamatta.
Sokkeloportaikka on enemmän kuin miltä se aluksi näyttää. Vaikka kirjan hyvän ja pahan välinen kamppailu on mustavalkoinen, se ei kuitenkaan toteudu aivan sillä tavoin kuin lukija olettaa. Joissain kohdin juonessa sorrutaan kliseisiin. Toisaalta, kun viisikko jakautuu kahteen leiriin, lopputulos ei ole itsestäänselvä - ainakaan minä en osannut heti päätellä, mitä tarkalleen ottaen tapahtuu.
Sokkeloportaikon idea on yksinkertaisuudessaan nerokas ja viimeinen lause on kieltämättä hirvittävä. Kirja ei kuitenkaan ole lattea tai pyöri pelkästään miljöönsä voimin - sen pinnan alla kytee paljon enemmän.
