Maailmojen sota
Alkuteos ilmestynyt 1898. Suomentanut Matti Kannosto.
Julkaistu ensi kerran suomeksi seitsenosaisena jatkokertomuksena, lyhennettynä versiona Nuori voima -lehdessä vuonna 1920.
1. laitos: Yhteisnide romaanin Aikakone kanssa. Kirjayhtymä, 1979. Sidottu, kansipaperi.
2. laitos: Tammi, 2005. Kansi: Timo Mänttäri. Nidottu.
3. laitos: Tammi, 2024. Maailmankirjallisuuden klassikot. Kansi: Jenni Saari. Sidottu.
Marsilaiset ovat hyökänneet! Niiden alukset syöksevät ilmaan polttosäteitä ja tappavaa, mustaa kaasua. Hirviömäiset olennot ja hurjat taistelukoneet saavat ihmiset silmittömän pakokauhun valtaan. Miten käy planeetta Maan?
H. G. Wellsin Maailmojen sota vuodelta 1898 kuuluu tieteiskirjallisuuden merkittävimpiin klassikoihin. Se käsittelee Maahan tunkeutuvia marsilaisia tavalla, joka on jättänyt lähtemättömän jälkensä science fictionin kuvastoon.
H. G. Wells (1866–1946) oli opettaja, toimittaja, sosiologi ja historioitsija sekä tuottelias kirjailija, joka kirjoitti niin romaaneja, novelleja kuin tieteellisiäkin teoksia. Hänen tunnetuimpia romaanejaan Maailmojen sodan lisäksi ovat Aikakone ja Näkymätön mies.
H. G. Wells
Englantilainen H. G. Wells (1866-1946) oli opettaja, toimittaja, sosiologi ja historioitsija. Lisäksi hän oli erittäin tuottelias, osallistuva kirjailija, jonka lukuisat romaanit käsittelivät ajassa liikkuvia aiheita, yhteiskunnallisia ongelmia, jopa naisasiaa. Hän oli sukupolvensa aatteellinen mielipidevaikuttaja, joka kyseenalaisti viktoriaanisen ajan luutuneita käsityksiä.
Wellsin teoksia on suomennettu runsaasti 1900-luvun alusta alkaen. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat tieteisromaanit Aikakone (1895), Tohtori Moreaun saari (1896), Näkymätön mies (1897), Maailmojen sota (1898), Kun nukkuja herää (1899) ja Ensimmäiset ihmiset kuussa (1901). Wellsiä ja Jules Vernea on kutsuttu ”science fictionin isiksi”.
Kirjayhtymän science fiction -sarja
Sarjaan kuului myös yhteisnide H. G. Wellsin teoksista Aikakone ja Maailmojen sota sekä Isaac Asimovin kirjat Teräsluolat ja Alaston aurinko.
Sarja sisältää 47 teosta.
Alasarja Ransom-trilogia
Alasarja Helliconia-trilogia
Alasarja Xenogenesis-trilogia
Alasarja Taivaan valtiaat -trilogia
Kirja-arvioita
Tämä oli hyvä tarina ottaen huomioon ajan jolloin se kirjoitettiin. Pidin kertojan tieteelisestä näkökannasta tapahtumiin. Harmitti vaan se että tiesin lopputuloksen etukäteen.
H.G. Wellsin tieteisklassikko "Maailmojen sota" (Tammi, 2005) ilmestyi 1800-luvun loppupuolella, mutta ensimmäistä suomennosta saatiinkin odotella melkein sata vuotta. Romaani on silminnäkijäkuvaus aluksi voittamattomalta näyttävien marsilaisten hyökkäyksestä Englantiin ja siitä seuranneesta yhteiskunnan mullistuksesta, joka paljastaa myös ihmislajista ne huonoimmat puolet. Wellsin vaikutus genrekirjallisuuden ja populaarikulttuurin historiaan on huikaiseva, ja esimerkiksi John Wyndhamin tai John Christopherin on helppo nähdä ottaneen vaikutteita "Maailmojen sodasta", elokuvantekijöistä nyt puhumattakaan. Nykylukijan näkökulmasta romaani saattaa tuntua hieman vanhahtavalta, mutta toisaalta sen realistinen tapa kuvata tavallisen eikä niin kovin sankarillisen kertojan mietteitä maailmanlopun tunnelmissa, jossa tappavat polttosäteet, myrkkykaasu ja marsilaisten mieltymys vereen tuntuvat tekevän ihmiskunnasta selvää. Kirjailija tuo kuitenkin moneen otteeseen esiin näkökulman, ettei meidänkään lajimme historia tai tavat kestä välttämättä päivänvaloa, jos sitä tarkkaillaan vaikkapa alkuperäisklansojen, muurahaisten tai "älykkäiden kaniinien" näkökulmasta. Wellsin kuvaus marsilaisten harjoittamasta sodasta on julmaa luettavaa: "Yhdessä yössä koko laaksosta oli tullut tuhkalaakso. Liekit olivat nyt vaimentuneet. Siellä missä oli leimunnut tuli nousi enää vain savua, mutta kaikki ne lukemattomat luhistuneet ja raunioituneet talot ja mustuneet ja katkeilleet puut, jotka yö vielä äsken oli peittänyt, näkyivät nyt kolkkoina ja kammottavina aamun armottomassa valossa. Siellä täällä oli silti jotain pelastunutkin - valkoinen rautatieopastin ja kasvihuoneen toinen pää, jotka loistivat puhtaina ja valkeina raunoitten seasta. Koskaan ennen koko historiassa ei sodan aiheuttama tuho ollut ollut näin valikoimatonta ja kaikkialle ulottuvaa." (s. 71) ... mutta tuskinpa kirjailija osasi vielä tuolloin aavistaa, että noin kahdenkymmenen vuoden kuluttua olisi päättynyt sota, jollaista ihmiskunta ei olisi koskaan aikaisemmin kokenut, ja samalla se valmistautuisi toiseen, entistä pahempaan ja totaalisempaan, joka saisi marsilaisetkin näyttämään kohtalaisen sympaattisilta.