Kolmen kertomus
Alkuteos ilmestynyt 1963. Suomentanut Ritva-Liisa Pihljerta. Päällys: Eki Laakkonen & Anne Peränen. Sidottu.
Taran on orpo poika, joka asuu Prydainin mailla pienellä Caer Dallbenin maatilalla ja hoitaa kasvatusisänsä tietäjä Dallbenin valkoista ennustajasikaa ja haaveilee urotöistä, vaikkei osaa edes käyttää miekkaa.
Yllättäen kylän rauha rikkoutuu: pimeyden ruhtinas Arawn haluaa saada koko Prydainin haltuunsa ja pahan voimat uhkaavat kaikkia maan asukkaita. Ennustajasika Hen Wen pakenee ja Taranin tehtävä on hakea se takaisin, sillä Hen Wen tietää enemmän kuin Taran osaa aavistaakaan. Taranin hurjat ja vaikeat seikkailut alkavat ja yhdessä ystäviensä kanssa hän taistelee Arawnia ja tämän sieluttomia ja tunteettomia sotilaita vastaan.
Kolmen kertomus on viisiosaisen Prydainin kronikan ensimmäinen osa. Prydainin kronikka on modernin fantasiakirjallisuuden parhaita teoksia, ja se pohjaa vanhaan eurooppalaiseen, erityisesti kelttiläiseen, perinteeseen.
Lloyd Alexander
Lloyd Alexander (Yhdysvallat, 1924–2007) oli vaikutusvaltainen yhdysvaltalainen kirjailija, joka kirjoitti erityisesti nuorten fantasiaromaaneja. Alexanderin tunnetuin teossarja on Prydainin kronikka (1964–68), joka nojaa walesilaisiin taruihin. Sarjaa on myyty yli kolme miljoonaa kappaletta ja sen päätösosa palkittiin Newbery-mitalilla. Vuonna 2003 Alexanderille myönnettiin World Fantasy -palkinto elämäntyöstään.
Alexander syntyi Philadelphian kaupungissa Pennsylvaniassa. Hänen vanhempansa olivat työläisiä, jotka eivät harrastaneet lukemista. Lloyd luki nuoruudessaan paljon kreikkalaisia ja kelttiläisiä taruja ja päätti 15-vuotiaana ryhtyä kirjailijaksi. ”Shakespeare, Dickens, Mark Twain ja monet muut olivat rakkaimpia ystäviäni ja suurimpia opettajiani. Rakastin kaikkia maailman tarustoja: kuningas Arthur oli yksi sankareistani.”
Prydainin kronikka
"Prydainin kronikka on modernin fantasiakirjallisuuden merkkiteoksia ja pohjaa vanhaan walesilaiseen tarinaperinteeseen."
Sarja sisältää 5 pääteosta ja yhteensä teoksia 5 kpl.
Kirja-arvioita
Alku oli hieman kliseinen ja töksähtelevä, mutta pian Gwydionin ilmaannuttua näyttämölle tarina lähtee kunnolla käyntiin ja muuttuu kiinnostavaksi. Hen Wen kaikessa sikamaisuudessaan on enemmänkin kuin ennustajasika, Hen Wen on inhimillinen mutta puhekyvytön sika. Eilonwy on ehdottomasti kirjan herkullisin hahmo ja tuntuu olevan ainoa Dallbenin ja Gwydionin lisäksi selvästi ja kirkkaasti ajatteleva henkilö koko Prydainissa. Kuningas Sarvipää jäi aika epäselväksi hahmoksi. Kirjasta tekee mielenkiintoisen henkilöiden ja paikkojen walesilaisista taruista tulevat nimet, ja Prydain muistuttaa yllättävän paljon Walesia/Englantia maantieteeltään. Taran muistuttaa päähenkilönä aika paljon Eddingsin Garionia, tosin Taran möhlii enemmän ja on paljon typerämpi, minusta välistä jopa niin typerä ettei se enää ole luonnollista. Kirjassa jätettiin paljon salaisuuksia auki, mutta ne varmaankin selviävät myöhemmissä Prydainin kronikoiden osissa. Hauskin hahmo oli ehdottomasti Gurgi. Ainoa vähän häiritsevä kohta oli se, että Gwydionin kokemukset Oeth-Anoethin linnassa muistuttivat aika paljon kristillistä perinnettä ja Jeesuksen tarinaa. Suosittelen kaikille fantasiaa luettavaksi etsiville. Prydainin kronikat kannattaa lukea ja ne ovat omaperäisiäkin, sillä ammentavat vanhoista Walesin tarinoista. Arvosana: 6.