Taran vaeltaja
Alkuteos ilmestynyt 1967. Suomentanut Ritva-Liisa Pilhjerta. Kansi: Anne Peränen & Eki Laakkonen. Sidottu.
Taran on rauhaton. Hänen syntyperänsä salaisuus painaa häntä, ja siksi hän lähtee matkaan. Tiellään hänen on voitettava monet vaarat ja suostuttava uusiin, yllättäviin tilanteisiin. Samalla hänelle avautuvat ne seikat, jotka ovat hänen minuutensa kannalta merkittävimmät. Taran vaeltaja on syntynyt!
Prydainin kronikka on ehtinyt jännittävään neljänteen osaansa. Taistelussa pahan valtoja vastaan Taranilla on jälleen ratkaiseva merkitys. Prydainin kronikka on modernin fantasiakirjallisuuden merkkiteoksia ja pohjaa vanhaan walesilaiseen tarinaperinteeseen.
Käyttäjät lukeneet myös
Lloyd Alexander
Lloyd Alexander (Yhdysvallat, 1924–2007) oli vaikutusvaltainen yhdysvaltalainen kirjailija, joka kirjoitti erityisesti nuorten fantasiaromaaneja. Alexanderin tunnetuin teossarja on Prydainin kronikka (1964–68), joka nojaa walesilaisiin taruihin. Sarjaa on myyty yli kolme miljoonaa kappaletta ja sen päätösosa palkittiin Newbery-mitalilla. Vuonna 2003 Alexanderille myönnettiin World Fantasy -palkinto elämäntyöstään.
Alexander syntyi Philadelphian kaupungissa Pennsylvaniassa. Hänen vanhempansa olivat työläisiä, jotka eivät harrastaneet lukemista. Lloyd luki nuoruudessaan paljon kreikkalaisia ja kelttiläisiä taruja ja päätti 15-vuotiaana ryhtyä kirjailijaksi. ”Shakespeare, Dickens, Mark Twain ja monet muut olivat rakkaimpia ystäviäni ja suurimpia opettajiani. Rakastin kaikkia maailman tarustoja: kuningas Arthur oli yksi sankareistani.”
Prydainin kronikka
"Prydainin kronikka on modernin fantasiakirjallisuuden merkkiteoksia ja pohjaa vanhaan walesilaiseen tarinaperinteeseen."
Prydainin kronikka sisältää 5 kirjaa — sarja on kokonaan valmis.
Kirja-arviot ja kommentit
'Taran Vaeltaja' on jonkinlainen suvanto tai välinäytös 'Llyrin linnan' ja 'Suurkuninkaan' vauhdikkaampien ja jännittävämpien tapahtumien välissä. Kirjan alku on mielenkiintoinen, kun Taran lähtee Caer Dallbenista etsimään juuriaan. Käynti Morvan soilla Orddun, Orwenin ja Orgochin luona oli hauskaa luettavaa. Lordi Gastin, Lordi Goryonin ja kuningas Smoitin kohdalla nauratti hervottomasti. Mutta kun Taran siirtyy Vapaisiin Kuntiin, kirja lopahtaa aika tylsäksi. Taran opettelee sepäntaitoja ja takoo itselleen miekan. Ja sama toistuu lähes tylsistyttävästi. Oikeastaan vain taistelu Dorathin rosvojoukkiota vastaan nostaa kirjan tunnelmaa loppupuolella. Mutta silti kirja on luettava ja sen loppupuoliskon oikeastaan kahlaa läpi jotta pääsisi 'Suurkuninkaaseen' . Suosittelen kirjaa Prydainin Kronikoiden aiemmat osat lukeneille. Arvosana: 7-.
Prydainin kronikan sinisilmäisessä, paljasjalkaisessa sarjassa tämä on se osa, jossa aletaan jo pikku hiljaa kasvaa isoiksi. Se tuo tarinaan lisää syvyyttä, mutta toisaalta myös tylsyttää henkilöhahmojen terää. Välillä mukana roikkuu vain siksi, että pääsisi seuraamaan viidennen kirjan finaalia, mutta kelttihenkinen lasten fantasian lumous pitää rakosistaan huolimatta.